wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Epäilin vain. Tiedän, että hän on ollut huonossa hapessa jo todella pitkään. Minä en ollut hänen kanssaan missään tekemisissä koskaan. Muistan hänet Kauppayhtiön ajoilta. Liikemiesainesta.
- Kuin ei vain olisi erään lahkon edustaja ja muinainen kauppayhtiöläinen, jolla oli monta rautaa tulessa. En ole tosin nähnyt ilmoitusta hänen päässeen näkemään odottamaansa maailmaloppua.
- Täällä kirjoitellaan lisänimillä tai haukkumanimillä. Sellaisen nimen sai ulkomuodon, kävelytavan, pukeutumisen, vammaisuuden, alkoholinkäytön, puhetyylin, jne mukaan. Mainitsen yhden esimerkin 1950-luvulta: "Rölökkä-Ikonen". Hänen kuolinvuottaan en tarkalleen muista, mutta hän eli viime vuosisadan alkupuoliskoa. Hän sai lisänimen puhetyylinsä takia.
- Wikipedia on kansalaisten päivittämä tietosanakirja, johon pitää suhtautua hyvin varauksella. Osa tiedoista pitää paikkansa ja osa on puutaheinää. Jokaisen pitäisi siis tidostaa, mikä on totta ja mikä ei.
Virheellisiä tietoja on paljon ja usein ne ovat kirjoittajan omia mielipiteitä tai kuulopuheita. Tiedon perässä pitää olla merkittynä lähde, josta tieto on kopioitu. Tällöin sen oikeellisuus voidaan tarkistaa.
Olen usein korjannut virheellisiä tietoja. Eräässäkin kohdassa kerrottiin, että säveltäjä Heino Kaski oli kuulusin pankakoskelainen. Heino ei koskaan asunut Pankakoskella, vaan hänen sisarensa Hilja oli opettajana Pankakoskella. Heino toki vieraili hänen luonaan, mutta vierailu ei tee kenestäkään paikkakunnan kuuluisuutta. Onhan Lieksassakin moni kuuluisuus vieraillut eikä heistä ole tullut kuuluisimpia lieksalaisia. - Nuoret pariskunnat eivät näytä nykyään kävelevän enää käsikynkkää (käsikynkkee). Vanhemmat parit tuota tapaa vielä muistavat noudattaa. Naisystävyksille on edelleenkin tavallista käsikynkkäkävely. Käsikynkkämiespareja katsottaisiin jo aika pahalla silmällä.
- Sitten oletkin ollut onnekas! Millaiselta hän vaikutti? Minä näin Kamuttajan Lieksassa viimeksi noin 52 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran tiemme kohtasivat Lieksassa noin 56 vuotta sitten.
- Olin jo melkein unohtanut tuon Kamuttajan ja minun Tampereen "ladun". Muistanpa nuorena opiskelijna nuo mainitsemasi paikat. Simpukka ei ollut kuitenkaan polttoaineiden jakelupaikan baari. Se oli muinoin kaiken kansan ravintola Puutarhakadun varrella. Sen toiminta loppui jo hyvin kauan sitten eikä sen toiminnasta mainintoja historian kirjoista juuri löydy. Muistoja paikasta löytyy silloin Tampereella asuneilta ihmisiltä kuten vaikkapa Kamuttajalta ja minulta. Samalla paikalla on ollut myöhemmin useita anniskelupaikkoja. Olen lukenut, että kyseiseen kiinteistöön tuli joskus myöhemmin myös ravintoloitsija Sedu Koskisen ravintola Onnela. Sekin on lopetettu.
Tiedän, että pidämme "salaisuutemme" puolin ja toisin! Menneisyyden yhteisiä "latuja" on silloin tällöin mukava muistella. - Hampurilainen+kannattaa+ennen+syömistä+purkaa+osiin,+koska+erillään+olevat+sämpylä,+kurkkuviipaleet,+sipuli,+jauhelihapihvi+ja+majoneesi+eivät+aiheuta+syöpää.+Silloin+se+ei+ole+hampurilainen.++Hampurilainen+aiheuttaa+syöpää+vain+kun+nämä+kaikki+mainitut+ainekset+ovat+päällekkäin.+
- "Vanhoilla hyvilla ajoilla" tarkoitetaan varmaankin viime vuosisadan alkupuoliskoa, jolloin elämä ei ollut ruusuilla tanssimista ja työt olivat enimmäkseen ruumiillista lajia. Minä elin jo hyviä aikoja sodista toipumisen jälkeen 40-luvulta lähtien. Isällä oli koulutuksensa mukaista työtä ja äiti oli kotona hoitamassa perhettä. Halusin ja pääsin oppikouluun ja lukion jälkeen armeijaan ja opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle. Opiskelijan tulot olivat kesätöiden ja opintolainan varassa. Opiskelun jälkeen työpaikan saanti oli kuitenkin tuolloin varmaa.
1960-luvun alkuvuosina työttömiä oli Suomessa vain noin 25 000, mutta 30 vuotta myöhemmin työttömiä oli jo 500 000, eli työttömien lukumäärä oli kasvanut kaksikymmenkertaiseksi. Viime vuosina työttömien määrää on pystytty vähentämään jonkin verran erilaisin arveluttavin tempputoimenpitein, mutta suurtyöttömyys on tullut Suomeen jäädäkseen.
Vielä tänäänkin on muistettava kolme tärkeää asiaa työhön pääsyn varmistamiseksi. Ne ovat koulutus, koulutus ja koulutus. - Minun mielestäni on kyse joutenolosta. Ensimmäinen tarkoittaa selällään makoilua valveilla odotellen ukkosen loppumista ja toiseen sanaan liittyy myös liikehtimistä makuulla ollessa. Kutjuillessa voi vieressä olla myös toista sukupuolta oleva kutjuilukaveri. Kyse ei ole kuitenkaan seksistä, vaan ajan tappamisesta.
- Kamuttaja. Olihan rymäkkä.
kamuttaja
13.8.2017 17:16
Olihan sellainen jyräkkä ukkonen, ettei heti tule monta samanlaista mieleen.
Suomesta muistan yhden, olikohan joskus 50- luvun alkua.
Silloin ankara ukkonen kesti koko yön, koska pilvet tuli idästä ja eivät päässeet Pielisen yli.
Koko yön riehui ankara ukkonen Lieksan kauppalan ja melkein koko Pielisen itäpuolen päällä.
Rajavartiostolla oli silloin jo ne kaksi tykkiä, ja he ampuivat pitkin yötä pilviin, koettaen saada salamoita purkautumaan niihin kranaatin sirpaleisiin.
Amerikasta muistan useamman tällaisen mylläkän.
Siellä niihin liittyi lähes joka kerta tornadoja.
Millainen ilma oli Lieksan seuduilla? - Isohkon rotevan yövahdin nimi oli Heikki Rissanen. Hänkin oli jo vanhemman puoleinen mies. Hän todellakin tuuraili Hantulaa, ainakin kesäaikaan. Hantulan perhe asui rautatieaseman lähellä veturitallin tienoilla muistaakseni kun meidän perheen mökki oli siitä pohjoisen suuntaan nykyisen Kalliokadun seutuvilla. Lähinaapurimme oli työasiamies Toivo Niemi suuressa talossa. Talo on edelleenkin pystyssä lähellä veturitallia. Muutimme Yläkylältä Alakylälle vuonna 1953.
- Ainakin kahdessa kohteessa olemme tavanneet. Todennäköisesti mainitsemasi "puujalkatehdas" oli ensimmäinen 60-luvun alkuvuosina. Tehdashan meni konkurssiin vuonna 1965. Vierailin tehtaalla usein, kun valmistin itselleni johtajan luvalla veneen tehdastien oikealla puolella sijainneessa varastorakennuksessa. Opin silloin tuntemaan joitakin tehtaalaisia, joista tässä voin mainita nimeltä johtaja Toivo Saastamoisen, höyläri Leo Häkkisen, joka asui perheineen pienessä mökissä tehtaan tienristeyksessä, yövahti Jaakko Hantulan ja puuseppä Vilho Haimakaisen, joka asui Timitran perukoilla. Tapasin monia muitakin, mutta nimiä en saanut tietooni tai en niitä muista. Tehtaalla oli tuolloin yli 20 työntekijää.
Hantula oli mukava, huumorintajuinen juttukaveri, laiha, pienehkö mies. Tapasin hänet usein myöhemminkin Vehkankaalla, jonne hän rakensi talon Pielisentien varrelle. Hantulan työmaa oli tehtaan pannuhuone, joka sijaitsi matalahkossa kellarissa. Muistan pannuhuoneen lattialla olleen usein paksulti vettä, jota Hantula pumppasi ulos. Tulviminen johtui Lieksanjoen veden korkeudesta.
Tehdas todellakin jalosti hankkimansa tukkipuut ikkunoiksi, oviksi, keittiökalusteiksi ja moniksi muiksi pientuotteiksi tilausten mukaisin mitoin.
Olisin suonut vuonna 1921 perustetun tehtaan toiminnan jatkuvan, mutta tehdas ei pysynyt kehityksen mukana ilman kunnollista laajemmalle ulottuvaa markkinointia, tuotekehittelyä ja talousasioiden tietämystä.
Helppoa on olla jälkiviisas! - Huomasin asiallisen kysymyksesi ja olin vastaamassa siihen kun huomasin, että aloituksesi oli heti poistettu täysin ymmärtämättömästä syystä. Laitoin kuitenkin kirjoitukseni Lieksa Nurmes lentokenttä -aloituksen loppuun. Todella kummallista, että asialliset aloitukset poistetaan, mutta puutaheinää -jutut säilyvät palstalla ilmiannoista huolimatta. Ei ole ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään tällainen tahallinen kiusanteko.
- Yksityislentäjän lupakirja on ollut viime vuosikymmenillä monella lieksalaisella. Tunnen heistä kuusi ja tiedän lisäksi yhden. Kaksi heistä on muuttanut paikkakuntaa ja yksi on kuollut. Kahden lentäjän kyydissä olen ollut noin 15-20 vuotta sitten. En tiedä onko heillä kellään lupakirja enää voimassa. En ole kysellyt.
- Pielisen Märäjälahden jäällä oli viime sotien aikana viereisen varuskunnan lentokenttä. Myös Kevätlahden jäälle aurattiin useina talvina kiitotie harrastajalentäjiä ja heidän opetustaan varten. Opettaja, jonka nimeä en mainitse, tuli Lieksaan Kuopiosta opettamaan lentokurssilaisia.
Kymmenisen vuotta sitten Lieksassa toimi myös UPL-kurssi, jonka läpäisivät monet lieksalaiset ja pääsivät lentämään yhteiskäyttöön hankkimallaan koneella. - Minä oli yhtenä kantatien päällystyskesänä Asfaltorin kirjoilla "monitoimimiehenä". Mieluisin homma oli silloin nuorukaisena pomojen autokuskina toimiminen. Voinen jo nyt paljastaa, että pitkien työrupeamien jälkeen oli työntekijöille lepoaikaakin suotu ja myös muutamat pomotkin halusivat rentoutua ihan kemiallisin keinoin. Koska paikallinen pitkäripainen oli jo ehtinyt sulkea ovensa, kemikaalit haettiin vapailta markkinoilta. Eräs avoimien ovien paikka löytyi Rantakylän raitilta, jossa piipahdimme jonkin kerran mustalla Volgalla. Ajokilometrejä kertyi myös päiväsaikaan työmaakohteista toiseen siirryttäessä. Joitakin pomojen ja työntekijöiden nimiä on jäänyt mieleeni ja niistä olen tääällä jo joskus kertoillutkin. Nyt en enää lähde niitä toistamaan.
- Olen konkreettisesti joutunut toteamaan, että moni aloitukseni on poistettu palstalta hyvin nopeasti. Ne ovat käsitelleet Lieksa-Pielisjärven historiallisia asioita. Jonkin kerran olen kopioinut kirjoitukseni ja laittanut sen poistojen jälkeen useaan kertaan uudelleen.
Tällainen käsittämätön toiminta karsii kirjoittajat. En jaksa ymmärtää mitä sääntöjen vastaisuutta historiallisiin asioihin liittyy. Mikä taho kirjoitukset poistattaa?
Vaikka kirjoituksiani poistetaan, en silti lähde kirjoittelemaan huuhaajuttuja maahanmuutosta tai politiikasta toisten ihmisten mollaamisineen. Sellaiset aloitukset näyttävät kuitenkin säilyvän palstalla sitkeästi asiattomuuksineen ja huhuineen. - Kantatien Lieksan silta otettiin ajoliikennekäyttöön vuonna 1965, jolloin kantatien päällystys Joensuuhun päin aloitettiin. Meijerin puoleisessa beronipilarissa on muistaakseni vuosiluku 1965. Muistelin, että jossakin kohtaa on merkintä 1964. Olisiko se kirkkoon menevän sillan pilarissa? Pitänee joskus tarkistaa.
- Kiitoksia Kurapuro asiallisesta ja arvokkaasta lisäyksestä Rouvalan tilan suhteen.