wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Erkki Lämsä niminen henkilö oli Lieksan kauppalan kamreerina ainakin vuonna 1971. Saattaa toki olla, että kyseessä on eri henkilö, mutta sama nimi. Tarkistin kamreeritiedon asiakirjoista. En tuntenut kyseistä kamreeria enkä myöskään Pankakosken Erkkiä. Lämsä ei ole kuitenkaan paikkakunnalla kovin yleinen nimi.
- Muistan Lämsän pariskunnan Pankakoskelta. Miehen nimi oli Birger. Erkki Lämsä oli kauppalan kamreenina melkein 50 vuotta sitten ja hän toimi myös Lieksan Hiihtoseuran johtokunnassa noihin aikoihin.
- Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen myymälöitä oli Pankakoskella neljä: Hangaspurolla, Metsolan lähellä, Rasivaaralla ja Ojalassa. Pielisjärven Osuusliikkeitä oli kaksi: Metsolassa ja Rasivaaralla. Lisäksi oli Kauko Naumasen kauppa, Pääkkösen ja Korhosen sekatavarakauppa, Pankakosken Kemikaali- ja Paperikauppa, Kauppayhtiö, Aune Timosen kauppa ja varmaan vielä joitakin muitakin kauppoja. Lisäksi Koskella oli Ainon Baari, Pankakosken Leipomo, kampaamo Toivanen ja Jussi Nykäsen Kioski sekä kirjasto ja koulu sekä kirkko.
Kuten jo edellä kerron, kaikki pankit ja posti olivat myös edustettuina. Myöhempinä vuosina paikkakunnalla olivat myös Öystilän kauppa, kirjakauppa, kukkakauppa/valokuvaamo/lääkevarasto, toinen parturikampaamo jne.
Pankakosken viimeinen kauppa tekee lähtöään. Kaikki muu toiminta on jo poistunut. Kirkko sinnittelee vielä vajaakäynnillä. - Maailmamatkaaja voi kirjoittaa tarinaa mainitsemastaan kaupasta. Hyviä keskusteluketjuja tarvitaan tällekin palstalle. Hangaspurolla oli useita kauppoja. Myös kaikki sen ajan pankit olivat edustettuina pienellä kylällä.
- Esko Alhainen oli todellakin Pankakosken kyläpoliisi ja Veikko Liimatainen oli toinen.
Pielisjärven kyläkaupoista kirjoiteltiin täällä muutama vuosi sitten pitkä ketju. Myös Hangaspuron kaupat olivat esillä. Ketju löytynee vielä hakusanoilla. Pankakoskella oli parhaimmillaan yli kymmenen kyläkauppaa. - Tarkastin asiaa ilmakuvasta, joka on otettu vesitornin valmistuttua vuoden 1955 jälkeen, mutta ennen vuotta 1960. Kuvassa tie on valmiina vesitornille saakka ja kaartaa (ilmeisesti) Urheilukatuna urheilukentälle saakka. Olet varmaankin oikeassa. Vesitornilta eteenpäin ei Kainuuntietä ilmakuvassa ole. Ilmakuvia selaamalla kyseisen tien vaiheet selviävät, mutta olen tässä asiassa kanssasi samaa mieltä.
- Markkinat ja toripäivät pidettiin ennenmuinoin työväentalon (Kulma) vastapäätä olevalla torilla, jossa nykyään sijaitsee tukkilaispatsas eli jätkänpatsas. Tori rajoittui Kuhmontiehen ja Pielisenkatuun, jotka olivat lähimmät tiet nimiltään. 50-luvulla rakennettu Kainuuntie on uusi tulokas lieksalaisten teiden joukossa. Pielisenkatu päättyi Kuhmontien risteykseen ja siitä alkoi Nurmeksentie.
- 50-luvulla ja vielä 60-luvun puolellakin Kären leipomon pieni myymälä sijaitsi rakennuksen vastakkaisella puolella kuin nykyään. Myymälää hoiti Jaakko Kärjen tytär Liisa, myöhemmin Silvennoinen. Muistan hänet hoikkana naisena, joka pysyi mielestäni samannäköisenä koko ikänsä. Martta Ilvonen oli hänen sisarensa.
- On todellakin huomattava, että työsiirtola ja työlaitos olivat eri tarkoituksia varten. Työsiirtolaan joutui kärsimään rangaistustaan esimerkiksi rattijuoppoudesta ja työlaitokseen pääsi korvaamaan lapsen elatusmalsuja.
- Selailin hieman nettiä ja löysin keskustelussa käytetyn sanan "ohvakka" seuraavassa yhteydessä:
"Näissä hyvissä keitoissa on se ohvakka ominaisuus, että paranevat vain lämmittäessä.
Rössöpottuun tuleva Rosamunda lajike kestää tämän. Tietty niin, että ruoka heti jäähdytetään".
Jokainen pohtia mitä sana tässä yhteydessä tarkoittaa. Tällä kerralla kyse on keiton ominaisuudesta.
21.2. vertailin tuolla ylempänä sanaparia "ohvakka" ja "muhakka". Olisivatko vastakohtia? Myös nimimerkki "muistelua" arveli sanan tarkoitavan aineen ominaisuutta ja/tai rakennetta. - Sallin toki sinulle häpeäsi. Jokainen saa elää omien uskomuksiensa ja olettamuksiensa kanssa. Jos on seurannut minun ja Kamuttajan kirjoituksia vaikkapa kymmenen vuoden ajalta, huomaa historiakirjoitusten sisällöissä suuriakin eroja. Yhteisiä tekijöitäkin löytyy esimerkiksi 60-luvulta ja niistä olemme molemmat kirjoittaneet omia kuvauksiamme. Kirjoituksemme täydentävät toisiaan. Ne kannattaa lukea tarkkaan, ettei pääse syntymään viestisi kaltaisia kömmähdyksiä.
- Minä olen syntynyt Kontiolahdella 40-luvulla ja myös 40-luvulla muuttanut Lieksan kauppalaan. Tunnen olevani lieksalainen, koska olen asunut Lieksassakin jo 70 vuotta. Kirjoittelen vain Lieksan ja entisen Pielisjärven asioista. En kuitenkaan koskaan politiikasta enkä maahanmuutosta. En myöskään poistata palstan kirjoituksia, koska se ei ole minun tehtäväni. Minun paikkakuntaa koskevia aloituksiani ja viestejäni on hyvin monta kertaa poistettu, vaikka niissä ei ole koskaan ollut mitään palstan sääntöjen vastaisuutta.
- Olisiko sillä tarkoitettu myös kutsuntoja kun Veikosta oli kysymys?
- Joensuussahan oli Suinuu siinä torin laidalla. Minäkin kävin siellä joskus.
- Minulle tuli ohvakasta mieleeni aineen päinvastainen ominaisuus eli kiinteä. Ilmava ja kuohkea on mielestäni muhakka. Vastakohtana kiinteälle voisi olla ohvakka. Tämä on vain sanakikkailua! Kamuttajan määritelmä on hyvin ymmärrettävä kuvaamaan ohvakkaa ihmistä.
- Pitää olla positiivinen...
- Postiivinen ominaisuus voi olla myös jokin fyysinen seikka. Ohvakka voisi olla jonkinlainen jämäkkää tai kiinteää tarkoittava ominaisuus. Onpas siinä Ohvakka ukko. Nyt voi arvailuni mennä ihan metsään.
- 5. ja 7. eivät soita ollenkaan muistisopukoiden kelloja. 8:n ja 11:n kohdalla muistijälki on heikonlainen.
- 11. ohvakka tuo mieleeni jonkin ihmisen postitiivisen ominaisuuden, mutta en muista minkä. Jalomielinen, armollinen, antelias tai sinne päin.
- Korakkaääninen ei voi lauluäänellään kehua. Pappeja kunnioittaen uskallan kuitenkin mainita, että muiniasella lieksalaisella pastori Eino Häyrisellä oli hyvin erikoinen ja mielestäni metallaisen korakka lauluääni. Hän opetti lyseossa uskontoa ja piti joskus aamuhartauksia 60-luvun alussa. Mutta äänelläänhän lintukin laulaa!