Mistä pystyy määrittämään veneen runkonopeuden? Uppoumarunkoisella kai sitä, ettei nopeus enää juurikaan nouse, mutta onko jotain selkeitä merkkejä puoliliukuvalle? Kyllä siinäkin suurinpiirtein runkonopeuden näkee, mutta kiinnostais tietää, ettei turhaan niitä viimeisiä satoja kiierroksia huudata
Runkonopeus
rungolla
24483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Karkea mutta riittävä määritelmä uppoumarunkoiselle: vesilinjan pituus metreinä = runkonopeus solmuina.
ylittää runkonopeuden ja siihen ei ole mitään määritelmää. Isolla koneella mennään kovempaa, mutta menovettäkin menee aika reilusti, joten turhaa puskea väkisin puoliliukuvalla, koska keula alkaa panna vastaan enemmän. (puoliliukuva=keulassa köli vedessä ajon aikana).
puoliliukuvalla ei ole mitään tekemistä uppoumarunkoisen veneen runkonopeuden kanssa.
"mutta onko jotain selkeitä merkkejä puoliliukuvalle? Kyllä siinäkin suurinpiirtein runkonopeuden näkee, mutta kiinnostais tietää, ettei turhaan niitä viimeisiä satoja kiierroksia huudata "..Oliko kyssäri vaikea käsittää...?
ilmeisesti sinulle oli, kun hoet samaa.
Muutama vuosi sitten käyty keskustelu
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1111503
Tässä palanen lainattua tekstä ym.linkistä:
runkonopeus solmuissa = 2,43 × vesilinjan pituuden neliöjuuri.
Esimerkkejä:
vesilinja => runkonopeus
5,0 m => 5,43 kn
6,0 m => 5,95 kn
7,0 m => 6,43 kn
8,0 m => 6,87 kn
9,0 m => 7,29 kn
10,0 m => 7,68 kn
niin 10 m vene kulkee pienitehoisellakin (11 kw) koneella 10 solmua. Sikäli taulukkosi on jotenkin syvältä.
Lisäksi vaikuttaa perän muoto ja limi, vai tasasaumat. Limillä on noin solmun lisäetu ilmakupliensa vuoksi.
kyllä tähän ikään mennessä vesilinjat on tiedossa, mutta ajoin sellaista takaa, näkeekö ulkoisesti esim. peräaallosta, milloin aletaan ylittää runkonopeus?
Keula ja peräaalto eivät ota kiinni levitessään.
Tämä on legendaarinen kysymys täällä palstalla, mutta vastaan silti..
Vene kulkee silloin runkonopeuttaan, kun peräaallon pituus on sama kuin veneen vesilinjan pituus, piste.
Huomioksi, että yhden aallon pituudeksi katsotaan mitta aallon harjalta/laelta seuraavan aallon harjalle. Tai vastaavasti aallon pohjalta seuraavan aallon pohjalle.
Runkonopeuden pystyy toki laskemaankin, kun tiedetään veneen vesilinjan pituus. Tällöin suhteellisen nopeuden kertoimena käytetään ns. Freund number:a 0,4.
Kaava: Fn = V/(g*Lwl)^0,5 ,
jossa Fn on Freund number
V on veneen nopeus metreinä sekunnissa m/s
Lwl on veneen vesilinjan pituus
Kun Fn on noin 0,4 - 0,45 katsotaan vene uppoumarunkoiseksi (kulkee oman aalotonsa pohjalla)
Kun Fn on noin 0,5 - 1,0 katsotaan vene puoliliuvaksi (kulkee omaa aaltoaan vasten)
Kun Fn on >1,0 katsotaan vene liukuvaksi (kulkee oman aaltonsa päällä/edellä)
Tässä asia pähkinänkuoressa.
Niin ja tuo g kaavassa tarkoittaa Gravitaatio vakiota, eli 9,81.
Älä nyt heittäydy noin tieteelliseksi, joku puoliliukuvan omistaja viiltää vielä ranteensa tajutessaan omistavansa pahimman mahdollisen polttoainesyöpön mitä löytyy...
Valitettavasti olet kuitenkin aivan oikeassa, taloudellinen vene on joko uppoumarunkoinen, tai liukuva, mitään välimuotoa ei löydy :D
Se uppouman osa, joka aiheuttaa aallon, vai paikallaan olevan veneen fyysinen vesilinja(pulbi) ja miten ,ääritetään tehollinen vesilinja ?
G = 9.81 ei taida olla gravitaatiovakio !
Taisi olla tarkoitus kirjoittaa Frouden numerosta?
Toinen huomautus: se on keulaaallon pituus joka on oleeellinen, ei peräaallon. Tämä on jo hiuksien halkomista, mutta kuitenkin. Peräaalto jää rungon taakse.
kuinka pitkältä matkalta, veneen pituus suunnassa, runko koskettaa veteen. En lähde tässä hiuksia halkomaan.
Ainut, kenen kannattaa leikata sukuelimet pois, olet sinä pähkinäpää!
No joo, puoliliukuveneessä rungon muoto ja veneen paino ovat avain asemassa jos mietitään kulutusta. Esim. perinteinen pellinkiläinen ei kuluta l/mpk yhtään/selvästi enempää kuin uppouma. Mutta raskaat puoliplaanarit kuten Kulkurit tai sitäkin raskaammat kyllä periaatteessa kuluttavat muita enemmän.
Itse olen silti henk. koht. tykästynyt puoliplaanareihin, sillä pääsääntöisesti ne ovat uppouma ja liukuveneitä selvästi merikelpoisempia.
Olet oikeassa, kiitos korjauksista!
Ei lisättävää.
Niin kai, mutta mitä tekemistä sillä on aallonmuodostukseen tai veneen runkonopeuteen.
Nuo kaavat (peräti 4 merkitsevää numeroa ! ) ovat just yhtä syvältä kuin esitys että G (9.81m/s^2) olisi gravitaatiovakio.
Jospa oikaistaan loputkin.
Froden luvussa F =v/(gL)^½ , L on matalan uoman syvyys ei vesilinja.
Teoreettista runkonopeutta hakiessa tarkoitit kaiketi likiarvokaavan lähtökohtana aallon etenemisnopeutta:
v = (gL/2pii)^½ , jossa L on aallonpituus ja kun m/s muunnetaan maileiksi tulee suunnilleen
v = 2.3 * L^½ kn
Kun vene kulkee nopeudella jossa keula- ja peräaalto ovat sama aalto ja sen aallonpituus on sama kuin veneen vesilinjan pituus käsitetään maksimi uppoumanopeudeksi joka on sama kuin aallon etenemisnopeus.
Likiarvoksi kaavan tekee se että vene joka muodostaa kulkiessaan aallon, jonka huiput ovat juuri vesilinjan päissä, ja pohjamuoto sellainen että vene pysyy oikeassa asennossa oman aaltonsa pohjalla, on mahdoton valmistaa.
Teoria on kaunis , mutta käytäntö aivan muuta, katselkaa vaikka hiukan suurempia matalauppoumaisia kapealinjaisia huvijahteja, jotka ylittävät kirkkaasti teoreettisen kaavan nopeude, mutta sekä keula että peräaalto on vielä selvästi erillään, tai vastaavasti vanhoja hinaajia, joiden uppouma on suurimmalta osin etuosassa, eivät yllä vaivoin lähellekään kaavan nopeuksia.
Mitään vakiorunkonopeutta ei ole olemassa! On vain venekohtainen vakio, jossa on muuttujina perän muoto, vesilinjan alapuolinen muotoilu, trimmit, peräisintuennat yms. ja veneen pintamateriaalin vastus mm. limimuoto. Siinä ei ole sitten juuri laskentopojille mitään muita vakioita.
tuonhan voi itse määritellä seuraamalla esim. plotterista nopeuden nousemista suhteessa kaasun lisäykseen. Kun nopeus ei enää juuri nouse vaikka kaasua antaa lisää, tietää liikkuvan epätaloudellisella alueella.
- Keula ja peräaalto eivät ota kiinni levitessään. -
Tuollaista tietoa lähinnä kaipasin. Kiitos valaisevista vastauksista!
Polttoainetaloutta olen lähinnä halunnut maksimoida ja kyllä se aika lähelle on jo kalibroitunut. Ei vaan viitsi tankkia täyttämällä kulutusta jatkuvasti vahdata, kun asia ei nyt maailman tärkein ole.