Kertokaa te hydrodynamiikasta paremmin perillä olevat mitä veneen runkonopeus tarkoittaa ja miten se lasketaan. Riippuuko se vain veneen vesilinjan pituudesta, kuten jotkut esittävät, vai vaikuttaako siihen koko märkäpinta? Miten sen voi laskea ilman syvällisiä tietoja integraaleista yms. hienouksista?
Mikä ihmeen runkonopeus?
Kiinnostunut
811647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
runkonopeus solmuissa = 2,43 × vesilinjan pituuden neliöjuuri.
Esimerkkejä:
vesilinja => runkonopeus
5,0 m => 5,43 kn
6,0 m => 5,95 kn
7,0 m => 6,43 kn
8,0 m => 6,87 kn
9,0 m => 7,29 kn
10,0 m => 7,68 kn
Kyllä siihen runkonopeuteen vaikuttaa aluksen täyteläisyys l. muoto. Sanoisit edes, että kerroin on 2,4 tai jotain kahden ja kolmen väliltä?
Tuo 2,43 on tarkka arvo, joka tulee aaltoteoriasta.
Todellisilla veneillä ei ole mitään oikeaa "runkonopeutta", vaan veneen kulkuvastus kasvaa jatkuvasti. Runkonopeuden lähettyvillä kasvu on melko voimakasta, mutta kaikki veneet pystyvät ylittämään runkonopeutensa, kun voimaa (=tuulta) on tarpeeksi ilman aaltojen apuakin.
Muutaman tyypillisen purjeveneen vastuskäyrät löytyy vaikkapa täältä:
http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6561&n=560
http://www.rina.org.uk/showpubl.pl?id=6577&n=560
Vastus on niissä esitetty Frouden-luvun (Fn) funktiona. Frouden-luku riippuu suoraan nopeudesta ja edellisen kaavan mukainen runkonopeus on kohdasssa Fn=0,40.
Vaikuttaa perinpohjaiselta artikkelilta. Täytyy yrittää perehtyä, jos siitä vaikka jotain ymmärtäisi - aika paljon erilaista 'omenamatoa' näyttää juttuun sisältyvän.
Jos vesilinja on saman pituinen, ns. runkonopeus on siis sama, on vene sitten puikko tai pullukka, pitkäkölinen tai torpedokölinen?
Runkonopeus noin määriteltynä on sama rungon muodosta riippumatta.
Kuten yritin sanoa, runkonopeus on vain kansanomainen termi, jonka tarkoitus on kertoa likimain helposti saavutettavasta uppoumanopeudesta.
Ko. artikkelissa tai useimmissa hydrodynamiikan kirjoissa ei runkonopeudesta puhuta. Niissä käsitellään vastusta Frouden luvun funktiona.
1) Kuinka paljon muoto vaikuttaa pituuden lisäksi?
Tuntumaa antaisi vaikka MR5, F, H luokkien erot teoreettisiin pituudesta laskettaviin runkonopeuksiin nähden.
2) Mikä on äärimmäinen nopeus johon ei surffaava vene kykenee eli kun spinnu vetää takaparras / takakansi vedessä?
3) Kallistuma pidentää vesilinjaa esim. MR5 luokassa, joten selventäsi arvio myötätuuleen...
Jos haluatte vertailla eri veneiden nopeuksia, ei runkonopeus ole hyvä luku siihen.
Mikään todellinen nopeudenennustussääntö (MR, IOR, IMS jne.) ei perustu pelkästään vesilinjaan. Esim. IMSissä lasketaan koko rungosta (~2000 mittauspistettä) veneen "efektiivinen" pituus muutamalla eri kallistumalla ja lisäksi "sunk" eli perä painuneena. Tämä pituus voi olla jopa pidempi kuin vene. Edelleen ennustettava nopeus ei riipu ainoastaan pituudesta vaan hyvin paljon monesta muusta runkomuotoa kuvaavasta parametrista.
1) Hyvin paljon. Erittäin kapeissa rungoissa (tornado) "runkonopeus" ylittyy huomaamatta.
2) Omalla veneelläni olen ajanut 1,3 x runkonopeutta aallottomissa olosuhteissa tasaisesti muutaman minuutin (tarkistettu GPS:n 10 s välein tallentuvasta tiedosta). Ko. tilanteessa 15-17 m/s ukkospuuska tuli rannikon lähellä pohjoisesta. Suuntana suora lenssi spinnu vedossa. Koko veneen pituuden mukaan laskettunakin vauhtia oli runkonopeus x 1,2. Ko. vene ei juuri surffaa aalloissakaan. Spimmuhan kaataa venettä voimakkaasti "nokalleen", joten perää ei uppoa samalla tavalla kuin koneella.
Ilman spinnua perhepurjehduksissakin pääsee usein 10% yli runkonopeuden surffaamatta.
Monet purjeveneet menevät koneellakin 10 % yli runkonopeuden. Esimerkiksi kaikki modernit 28-30-jalkaiset kulkevat 18-20 hv koneella 7,3-8 s runkonopeuden ollessa 6,8-7,1 s.
3) Myötätuulessa on paljon oleellisempaa runkomuoto muuten, kuin vesilinjapituuden mahdolliset muutokset.
Netistä löytyy laskuri, joka ilmoittaa runkonopeuden solmuina, kun siihen syöttää veneen vesilinjan pituuden jalkoina:
http://www.sailingusa.info/cal__hull_speed.htm
Kaavasta: potenssiin ½ korottaminen on sama asia kuin neliöjuuren otto (jos nyt joku ei satu muistamaan).