Onko muita, joilla on polvi tähystetty (kerro myös syy)?
Mä kotiuduin eilen tähystysleikkauksesta keppien ja melkein koko jalan pituisen ortoosin kanssa. 6 vk pitää ortoosia käyttää, keppejä ainakin saman verran. Tää eka kolme viikkoa lasta antaa kääntää polvea vain 30 astetta enkä saa varata jalalle yhtään. Eli pitkä toipuminen/kuntoutus edessä.
Noh, nyt sit tietty huolettaa et miten arki sujuu keppien kanssa. Aika paljon joudun olemaan yksin kotona kun mies töissä, ja pelottaa/jännittää tuleeko siitä mitään. Miten muka saan lautasen kuljetettua pöydälle jotta voin syödä?
Onko kellään siis kokemusta, vinkkejä, ihan mitä tahansa sanottavaa joka lohduttaisi kun on niin epätoivoinen olo kun ei pysty itse tekemään mitään.
Mä kotiuduin eilen tähystysleikkauksesta keppien ja melkein koko jalan pituisen ortoosin kanssa. 6 vk pitää ortoosia käyttää, keppejä ainakin saman verran. Tää eka kolme viikkoa lasta antaa kääntää polvea vain 30 astetta enkä saa varata jalalle yhtään. Eli pitkä toipuminen/kuntoutus edessä.
Noh, nyt sit tietty huolettaa et miten arki sujuu keppien kanssa. Aika paljon joudun olemaan yksin kotona kun mies töissä, ja pelottaa/jännittää tuleeko siitä mitään. Miten muka saan lautasen kuljetettua pöydälle jotta voin syödä?
Onko kellään siis kokemusta, vinkkejä, ihan mitä tahansa sanottavaa joka lohduttaisi kun on niin epätoivoinen olo kun ei pysty itse tekemään mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On useamman kerran tähystetty, mm. putsaus, mikrofraktuura. Mä olen vaan aina saanut jalkaa joko käyttää heti niin paljon kuin pystyn, tai kuten viimeksi et 8 vk piti olla varaamatta, mutta jumpata piti silti kovasti. Eli sain leikatun jalan ihan koukkuun ja ihan suoraksikin.
No ei sitä lautasta oikein saa kuljetettua mukanaan, paitsi esim. sellaisilla kylppärin korikärryillä missä on pyörät alla. Mä tein salaatin muovirasiaan tai lämmitin ruuan siinä kansi kiinni ja se johonkin pussukkaan ja ei muuta kuin menoks. Kassilla saa kuljetettua mukavasti tavaraa.
En oikein muuta osaa sanoa kuin että toimi ohjeiden mukaan ja pysy kärsivällisenä :)
Ja jos joku apu on edes osan vuorokautta niin saa olla onnellinen, kun joskus sitä joutuu pärjäämään ihan yksin ;)