Tarinoita EI sikailusta eli kehuja kanssaveneilijöistä?

Tästä taitaa tulla kaikkien aikojen lyhyin ketju.

Meillä ainakin tultiin kertomaan että sulla jäi perälippu eilen veneeseen vaikka lähdit veneeltä. Tosin moni näyttä siirtyneen tänä keväänä uuteen liputuskäytäntöön jossa vedetään seuranviiri mastoon kesäksi ja mennään ilman perälippua.

Nyt on muutama wiski otettu, mutta yritän kaivella...

Meillä ollut 3 moottorivenettä, vuodesta -93. Välissä oli firman vene.

Tietenkin hädässä joka ikinen tulee avuksi, mutta nyt ei haeta semmoista...


- vuonna n. -00 Tammisaaren saaristossa tultiin luonnonsatamaan Nimbus 3000:n viereen. Tytär oli ehkä 4-vuotias, tarjosivat meille nuotiossa paistamaansa tikkuleipää, kysymättä. Ei oltu kuullutkaan silloin vielä moisesta... Niillä oli lapset lähteneet jo maailmalle, pitivät keskikajuuttaansa pyöräkellarina !

- Brunnskärin vanha emäntä antoi meille kerran ilmaiseksi bensaa, kun omat oli loppu

- Ruotsissa kun ollaan oltu, koskaan ei ole tullut mitään vaikeuksia vastaan (veneilijöiden kannalta). Kerran ankkurimme takertui Höga Kustenillla, heti lähti vanha jamppa kumpparilla nostamaan sitä ylös

- kerran Selkämerellä, kun tultiin ulapalta, patri keski-ikäistä muijaa pyysi mua heti saunaan.. no enpä päässyt (sattuneesta syystä)

En ny heti muita muista, totta kai veneseurojemme saarissa olllaan kavereita eikä mitään konfliteja pääse pahemmin tulemaaan.

Sekä Inkoossa että Porkkalan Dragesvikenissä oli auttavia käsiä tarjolla naapuriveneistä uusille rantautujille. Inkoossa matkamoottoriveneilijä ja Porkkalassa purjehtija ystävällisessä hengessä. Kapeiden paalujen väliin tai lievään myötätuuleen laituriin tulo kun on tarpeeksi jännää muutenkin aloittelijoille, niin kiitollisia ollaan.
Hyviä neuvoja ja vinkkejä on saatu myös reitinvalintaan tuulien optimoimiseksi.

Muutamia vuosia sitten ensimmäisenä purjehduskesänämme kone teki tenän juuri, kun piti rantautua seuran saareen. Paikka oli onneksi helppo ja laituriin päästiin ihan onnistuneesti purjeilla. Viikonlopuksi luvassa olleesta tyynessä säässä paluumatkasta olisi kuitenkin tullut erittäin pitkä ja muutenkin aloittelijoita huoletti paluumatka ilman koneen rantautumisapua.

Seuraavana päivänä samaan saareen sattunut ystävällinen ja ammattitaitoinen kanssaveneilijä (ammatiltaan automekaanikko) korjasi koneen ja onnistui vielä tuottamaan saareen varaosankin kavereidensa avulla. Eikä suostunut ottamaan senttiäkään korvaukseksi.

Joskus 10 vuotta sitten Hangossa oli kaksi kaveria jotka juosten menivät auttamaan köysien kanssa laituriin tulioita.

Siinä oli moni ynseä veneiliä ihmeissään!

Olin pihliksessä ja korjailin bensakonetta MB2/50s oli roska kaasarin suuttimessa. Purin ja kasasin kokeilin käyntiin eikä lähtenyt. Naapurivene tarjosi perämoottoria lainaksi jos nyt satun tarviimaan. En tarvinnut mutta lämmitti todella mieltä. Myös perämoottoriteline veneessä...

Hangossa kovaa kaakon puoleista tuulta. Siinä kaupungin satamassa kaikki tulevat veneet autettiin satamaan. Aina oli joku vastassa. Koitin myös tehdä oman osani. Loistavaa toimintaa, autettiin hetkellä jolloin sitä oikeasti tarvittiin.

Todella usein kun liikun yksin on joku auttamassa rantautumisessa. Kiitokset heille kaikille. Varautunut olen yksin rantautumiseen mutta kivaa kun joku moikkaa ja menee laiturille ottamaan vastaan.

Näin se menee oikeasti tuolla merellä. Kusipäitä tietysti löytyy mutta palstaa lukiessa saa kyllä aika väärän kuvan.

Modermaganilla päästiin saunaan kun viereisen teräsveneen porukka huikkasi että olis viejä lä löylyjä jäljellä. Oli hellepäivä ja uitiin siitä omaan veneeseen, paras sauna on silloin kun se pääsee yllättämään luonnossatamasssa!

Tultiin muutaman päivän purjehduksen päätteeksi vieraaseen satamaan ja naapuriveneestä tuotiin tervetuliaisiksi tuoreita hedelmiä ja samalla saatiin olennaiset infot ko. paikasta. Lukuisia kertoja naapurit ja kylänmiehet ovat tulleet ottamaan köysiä vastaan, kyllä se näyttää sentään olevan edelleen yleisempää kuin olla jeesaamatta, onneksi. Naapurit ovat myös kutsuneet jakamaan magnum-kokoista shampanjapulloa kanssaan, vaikka olivat ventovieraita - siitä se ystävyys tosin lähti ja on pysynyt! Naapuriveneistä ollaan saatu myös mm. uunituoreita leivonnaisia ja kalasaaliitakin on jaettu. Telakallakin ollaan saatu (ja annettu) apua veneen kunnostustöissä, vaikka kaikilla on omatkin kiireensä.