Olen sairastanu keskivaikeaa/vaikeaa masennusta (miten kukakin määritellyt) neljä vuotta. Minulla on niin pahoja sosiaalisten tilanteiden pelkoja, sekä paniikkikohtauksia etten voi tehdä työtä, opiskella tai liioin käydä kaupassa. Vuosi sitten hain sairaspäivärahaa kelasta lääkärinlausontojen ym. byrokratian kanssa. Kielteinen päätös tuli koska lääkäri oli maininnut alkoholin käytöstä. En ole mikään juoppo, mutta silloin oli kesällä kausia jolloin saatoin juoda 2-3 kertaa viikossa, kun en kestänyt ahdistustani. Käytän oman ikäisiini nähden hyvin vähän alkoholia (nykyisin kerran noin 1-2kk välein), olin esim. vapun ja pääsiäisen yhtämenoa selvinpäin sekä viikkoja niiden jälkeenkin. Mutta kun Kelan pitäisi jotain etuutta sairaalle ja itsetuhoiselle ihmiselle myöntää niin leimataan alkoholistiksi ja annetaan kielteinen päätös. Lohduttavaa lukea päätöksistä kohta: " Teillä ei ole osoitettu sellaista sairautta, jonka perusteella Teitä tulisi pitää oikeutettuna sairausvakuutuslain mukaiseen sairaspäivärahaan". Ai ei vai? nytkin istun melkein paskat housussa valtavat hikiaallot päällä johtuen Sertralin lääkkeestä joka ei auta tippaakaan. Olen lääketeollisuuden koekaniini, syönyt seitsemää eri psyyke/mieliala lääkettä eikä mikään auta. Kuitenkin aina suostun ottamaan lääkkeitä kun toivon että ne auttaisivat tähän ahdistukseen mutta turhaan.
Valitin myös muutoksenhakulautakuntaan ja kielteinen edelleen vedoten alkoholin käyttöön. Ne ihmiset eivät ole nähnyt mua tosielämässä, saatanan kylmät robotit siellä toimistoissaan. Sitäkin päätöstä jouduin odottamaan vuoden. Välillä en vuosi sitten jaksanut edes käydä suihkussa yli viikkoon kesä helteiden aikaan. Itsekkin huomaan kuinka haisen ja paiseet kehittyy mutta ei maksanut vaivaa.
Jos teillä ei ole alkoholiriippuvuutta niin suut kiinni alkon käytöstä lääkärille ymm. jos meinaatte koskaan mitään sairaspäivärahaa saada.
Valitin myös muutoksenhakulautakuntaan ja kielteinen edelleen vedoten alkoholin käyttöön. Ne ihmiset eivät ole nähnyt mua tosielämässä, saatanan kylmät robotit siellä toimistoissaan. Sitäkin päätöstä jouduin odottamaan vuoden. Välillä en vuosi sitten jaksanut edes käydä suihkussa yli viikkoon kesä helteiden aikaan. Itsekkin huomaan kuinka haisen ja paiseet kehittyy mutta ei maksanut vaivaa.
Jos teillä ei ole alkoholiriippuvuutta niin suut kiinni alkon käytöstä lääkärille ymm. jos meinaatte koskaan mitään sairaspäivärahaa saada.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voihan rähmä.
Kannattaa hakeutua kuntoutustutkimukseen tai työkykyselvitykseen, lekuri tietää kyllä miten sinne haetaan. Sieltä saat ulkopuolisen arvion kunnostasi.
Ja jos siellä haluavat sinut päihdekuntoutukseen, niin mene, vaikka olisi sitä mieltä ettei ongelmaa ole.
Oliko kyse oikeasti sairauspäivärahasa eikä kuntoutustuesta eli määräaikaisesta eläkkeestä.
Pyydä Kelasta kopio asiantuntijalääkäreiden lausunnoista.
Mulle tullut jo neljä hylkyä, perusteena: voit tehdä sitä työtä mitä voit tehdä.
Vuoden päästä tullee valituslautakunnan kielteinen päätös taas kerran.
Työmarkkinatuella elelen ja asumistuella.
Minusta on typerää, että ihminen joutuu roikkumaan työvoimatoimiston kirjoilla, vaikka olisi työkyvytön. Vain siksi, että saisi edes jonkun toimeentulon, kun Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkärit kuvittelevat olevansa viisaampia kuin hoitavat lääkärit, vaikka eivät ole potilasta koskaan nähneetkään. Mielestäni pitäisi olla joku riippumaton perustulo, jonka saisivat kaikki, ja joka ei edellytä työvoimatoimiston asiakkuutta.
Mulla on tullut kolme hylkäystä sairaspäivärahasta. Roikun sossun ja työkkärin listoilla. Sairautena epävakaa persoonallisuushäiriö keskivaikea masennus liitännäisoireineen (univaikeudet, jatkuva ahdistus, vaikeus olla sosiaalisissa tilanteissa (metro ym.), lievä epäluuloisuus). Lisäksi p.häiriöön liittyy JATKUVA tuskaisuus, levottomuus tai ahdistuksesta toiseen hyppiminen. Läheiset kärsivät. Ei ole terapiaa, ei enää luottamusta kunnallisen puolen hoitoon, ainoa valopilkahdus on yksityinen psykiatri, joka tietenkin maksaa hunajaa.
ÄÄÄH mua alkaa niin vituttaan tää koko paska-suomen-systeemi kun lukee näitä teidän kokemuksia!
Itellä dg vaikea masennus ja sairaslomaa melkein vuosi, alkoa käytän aika paljon ajoittain, just sen takia kuin aloittajakin: en kestä ahdistustani. Lääkärille kyllä kerroin asiasta ja kerroin että välillä en sit juo yhtään, niinkuin aloittajakin vissiin tekee? Myönnettiin sp-raha..
Miks vitussa sitä ei voi vaan ymmärtää että ihminen voi olla mieleltäänkin niin sairas että se vaikuttaa työkykyyn?! Ja ottaa aikansa jotta ihminen pystyy taas tekemään töitä? Kyllä varmaan heti, jos on joku FYYSINEN sairaus, saa kaikki hyysyttelyt sun muut mutta heti kun on HENKINEN sairaus (joka on YHTÄ vakava kuin fyysinenkin) niin ei! Miksi mielenterveys on tabu vielä nykyäänkin? :O
Voimia teille kaikille!
Ilmankos psykiatrinen sairaanhoitaja oli niin kiinnostunut minun 2-3 kertaa viikossa nauttimastani 0.7 litran siideriannoksesta.
Taidetaan vain etsiä niitä kohtia millä voidaan tulevaisuudessa evätä kaikki potentiaaliset tuet.
Kannattaa mennä työkkärin kuntoutusosastolle ja pyrkiä sitä kautta kuntoutustutkimukseen tai työkykyselvitykseen.
Siitä saa lisämateriaalia.
Sairauspäivärahoja Kela harvemmin hylkää, mutta kuntoutustukia ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia sekä Kela että työeläkeyhtiöt hylkäävät. Noin 30 % niistä hakemuksista hylätään.
Jos ei masennuslääkkeet maistu, niin sekin on heidän mielestään hylkyperuste, vaikka onkin laiton sellainen.
Pyytäkää ne paperit sieltä Kelasta mm. asiantuntijalääkärin lausunnot, koska niistä selviää enemmän.
Meikäläisellä KELA hylkäsi sairaslomat kahden kkuukauden sairastamisen jälkeen vuonna 2009 ja se oli esimakua etteivät ne eläkehakemuksenikaan tule menemään läpi. Työkyvytön masennuksen ja persoonallisuushäiriön vuoksi.