Pikkupoikien kepposkeksintö, joskus jututtiin tuosta.

n ollut hauskaa huomata, että vauvanhoitosuosituksissa on siirrytty vähitellen aina vain luomumpaan ja monimuotoisempaan suuntaan. Synnytyssairaalassa vauva nostetaan lähes heti ulos päästyään rinnalle paidan sisälle, ja se saa viettää vierihoidossa ensimmäiset päivänsä.

Meillä uusi tulokas vietti sairaalassaoloajan, kolme päivää, lähes kokonaan paitani sisällä pelkkä vaippa päällään. Yötkin hän nukkui vieressä samalla tavalla. Tompan paidan sisälläkin hän vietti osan ajasta, mutta jo parin ekan päivän aikana hän huomasi, että sieltä ei maitoa saa, jolloin isän läheisyys lakkasi toimimasta rauhoittelukeinona. Ainoa haitta tässä järjestelyssä oli, etten päässyt kääntämään kylkeä pyytämättä Tomppaa apuun, mikä kieltämättä haittasi nukkumismukavuutta.

Kotiin lähtiessä oli edessä totuttelu vaatteiden käyttöön ja perhepetiin. Eka vuorokausi kotona menikin levottomammin, kun vauva selvästi vierasti nukkumista äidin ihosta erillään ja vaati maitoannoksia tiheään varmistaakseen, etteivät vanhemmat ole karkaamassa mihinkään. Sen jälkeen perhepeti, oma paikka välissämme parisängyssä, on toiminut hyvin. Vauva on nukkunut yöllä syöttöjen välillä muutaman tunnin yhtäjaksoisia pätkiä, viimeksi ylelliset viisi tuntia.

Neuvolasta kotikäynnille tullut terveydenhoitaja toi mukanaan neuvolan uudet nukkumissuositukset, jossa suositellaan juuri perhepetiä nukkumispaikkana. Hienoa, että neuvolassakin on huomattu, mikä monen vauvan kohdalla toimii! Toki siellä annetaan ohjeet myös siltä varalta, ettei vauvan vieressä nukkuminen onnistu. MLL:n opas sen sijaan jatkaa konservatiivisella linjalla, mutta sieltäkin on poistettu varsinainen vieressänukuttamiskielto.

Päivällä kuljettelemme vauvaa mukana siihen huoneeseen, missä milloinkin olemme, yleensä hän on peiton päällä lattialla. Ekan lapsen kanssa en vielä ollut sisäistänyt, että vauva odottaa saavansa olla toisten perheenjäsenten mukana, eikä jossain erillään, ja ihmettelin, mistä parkuminen johtui. Tämä uusi tulokas on ollut tosi rauhallinen saadessaan olla siellä, missä muutkin. Hän on vielä niin pieni, että päivästäkin suuri osa kuluu vielä nukkuessa. Kummasti hän kuitenkin huomaa, jos perheenjäsenet ovat liian kauan pois toisessa huoneessa.

Olemme myös huomanneet muistavamme yllättävän paljon hoitoniksejä edellisestä vauva-ajasta. Potalle opettelevan lapsen kanssa tuli totuttua siihen, että aina vaipanvaihdon yhteydessä lapsi pannaan potalle tai pissatetaan pytyn päällä, ja näin vaipanvaihtoväli hiukan harvenee. Nyt Tomppa innostui kokeilemaan samaa jo vastasyntyneen kanssa, ja ainakin vielä se on toiminut hyvin. Istumme saunajakkaralle, vauva on polvien päällä selällään, ja sitten se saa tähtäillä tuotoksensa lattialla olevaan pesuvatiin. Melkein joka vaipanvaihdolla saamme hyvin maitokakka- ja pissasaaliin, ja kestovaippapyykki toivottavasti hiukan vähenee.

Pesemistä on riittänyt, sillä uusi vauveli on kulkenut isoveljensä viitoittamaa tietä: käytännössä jokainen vaippa on kakkavaippa. Ekan kotivuorokauden aikana niitä tuli seitsemän, sen jälkeen en ole enää laskenut…

Sitten kun talon juoppo kuolee, niin mäyräkoira puoleen tankoon!