Tukehtumisen tunne nukahtaessa

Minull on sellainen tunne,että juuri kun olen nukahtamaisillani,niin havhdun ja luulen että sydämmeni hakkaa vimmatusti ja kurkussa outo olo.Täytyy oikein harkiten vetää ilmaa ja sitten yrittää nukahtaa uudelleen.

Jep,kamalia nää kaikki oireet!

Moi! Tulin piipahtamaan palstalle paniikkioireideni vuoksi, olen siis sairastanut paniikkihäiriötä vajaat 10v. ja lääkkeiden avulla vaiva on ollut aika hyvin kurissa. Mutta, aina välillä viheliäinen ystävämme ilmoittelee olemassaolostaan ja nyt on taas ollut sellainen kausi... =/ Kunnon paniikkikohtauksesta on aikaa ja en edes muista tarkkaan ihan jokaista oiretta. Nyt vaan aloin miettimään että laajeneeko teillä muilla pupillit silloin kun kohtaus yrittää iskeä? Muiden oireiden lomassa olen siis huomannut tuollaistakin. Hölmö kysymys, tiedetään, mutta tiedätte varmasti kuinka ph vaikuttaa ajatusmaailmaan ja sitä alkaa miettiä onkohan kyse sittenkään paniikkikohtauksesta...

Ja sitten tämän ketjun alkuperäiseen aiheeseen. Muistan kuinka itselläni pahimmillaan tuli nukahtamisen hetkellä sellainen olo kuin lakkaisin hengittämästä ja sittenhän sitä aina hätääntyneenä valpastui. Eli ihan hyvin tuo tukehtumisen tunne voi liittyä paniikkihäiriöön.

Juuri samanlaista äkillistä "tukehtumista"
just kun meinaa nukahtaa,
Pitää juoda vettä, tai välillä on pakko nousta ihan istumaan,
kun pelästyy, että mitä nyt tapahtuu.
Välillä niitä on useammin, stressiä varsinkin jos on tullut jostain.
Joskus "hiljaisempia" kausia.
Kamala tunne kyllä!
Paniikkihäiriötyyppistä luultavasti,
itselläni ph tullut jo 10v sitten ensikertaa.

Mulla on ollut tuollaista kohta jo 10 vuotta. Siis ei joka nukahtamiskerta, mutta aina välillä. Mulla menee niin, että juuri kun olen nukahtamaisillani, nenä menee yhtäkkiä jotenkin kokonaan "tukkoon". Suunkin kautta on tosi raskas hengittää tuolloin, samoin kaulan sivuvaltimoiden kohdalla on jotenkin ihmeen kireä tunne. Vasta kun herään ns. kunnolla (kauhean paniikkirimpuilun jälkeen), niin sitten saan taas vedettyä henkeä normaalisti. Tuota tapahtuu niin selällä kuin molemmilla kyljillä maatessa. Tuli samoihin aikoihin tuo kumma tuntemus, kun aloin kärsiä paniikkioireista ja sydämen muljahteluista, niin varmasti melkein liittyy noihin.

Joka tapauksessa todella ahdistava ja inhottava tunne. Välillä voi tulla monta kertaa peräkkäinkin.

Juu, sama juttu. Juuri kun on nukahtamasa niin tulee sellainen "nyt kuolen tunne" ja välillä pääsee tuskastunut huudahdus suusta. Tämä ilmenee jotenkin kausittain. Joskus on viikkotolkulla joka ilta sama juttu ja joskus on sellaisia viikkoja ettei tätä tapahdu.

Ja nämä ei siis ole samoja kuin jokaisella ihmisellä ilmenevät säpsähdykset kun lihakset rentoutuu nukahtaessa.

Muuten olen kyllä saanut paniikkikohtaukset hyvin kuriin jo useamman vuoden ajaksi. En käytä enää lääkitystä ja kohtauksiakin tulee enimmäkseen krapulassa ja juurikin nukahtaessa.

Olen jotenkin järkeillyt niin, että nukahtamaisillaan sitä menettää täyden kontrollin omasta päästään ja aivot tekee helpommin kepposiaan.

en tiedä lukeeko tätä enää kukaan, mutta täälä yks paniikkihäiriöinen kokee ihan samaa, ja oikeastaan kiva tietää että se vois johtua ph:stä, nimittäin monet kerrat kauhulla aatellu et mitä hittoa se on? mulla tulee kans sellaen "nyt kuolen" olo, justkun meinaa nukahtaa nin säpsähtää siihen että ei hengitä tai sydän muljahtaa tai jotain sellasta, kammottava tunne ja saattaa tapahtua pari kertaa peräkkäin ja sitte jään miettimään että uskaltaako käydä ees nukkumaan että mitä jossei sitte hengitäkkään unissaan, että jossei säpsähäkkään siihen tunteeseen? mutta nää teidän kokemukset rauhotti mun mieltä ainakin jonkin verran

Todella tuttu tunne, se että nukkumaan mentäessä tuntuu kuin hengitys laamaantuisi, tai että sydän pysähtyisi. Myös ollut sydämmen tykytyksiä ja muljahtelu tuntemuksia, ja on pakko nousta istumaan paniikissa ja haukkoa happea. Välillä pidempiä jaksoja ettei ole koko vaivaa.
Kyse siis jostain paniikkihäiriöstä, oireet alkoivat vuosia sitten.

sanan varsinaisessa mielessä tuo voi olla. Mielestäni kysymyksessä on hengitykseen liittyvä puhdas fysiologinen ilmiö. Nukutte luultavasti selällänne ja kurkun pää on löysä ja se salpaantuu tai liimaantuu yhteen kun nukkuessa rentoutuu. Siinä sitten tulee hengityskatkos. Voisiko olla tästä kysymys? Luultavasti myös kuorsaatte. Myös nenä saattaa mennä tukkoon.

Kokeilkaa nukkumista kyljellään tai mahallaan. Minulla noita oli aikoinaan todella paljon. Sitten hoksasin, että kun hengitän ennen nukahtamista oikein kovasti sisään ja ennenkaikkea ulospäin se auttaa. Jos yöllä herään tukehtumsen tunteeseen menen peiton alle huppeluksiin ja hengittelen siellä, sitten nukun lopun yön hyvin.

Jossain vaiheessa tajusin myös sen, että kärsin koneellisen ilmastoinnin tuomasta sisäilmaongelmasta. Aina kun joudui oleskelemaan enemmän sellaisissa tiloissa, uloshengitys muuttui olemattomaksi ja tuli hyperventilaatioita. Nyt ei niitäkään enää ole kun en enää ole paljon huonoissa ilmastoinnissa.

Tällaisia kokemuksia jos jollekin on apua.

Itselläni oli aikoinaan samanlaisia kokemuksia, eli kun just alkoi nukkumaan, niin kohtapian heräsi aivan kuin syvästä unesta siihen, että olisi tullut hengityskatkos, ja sama toistui joskus useampaan kertaan saman yön aikana, ja se oli kamalaa.
Lopulta huomasin, että itselläni syynä oli jauhopöly, ja aina kun leivoin, niin tilanne toistui seuraavana yönä.

Juuri kuvatun kaltainen tukehtumisen tunne on ilmaantunut välillä nukahtaessani, viimeksi tänään. Kyseessä lienee panikkihäiriön tyyppinen oire. Kerran tämän tukehtumisen tunteen iskiessä jouduin ambulanssikyydillä lähtemään päivystykseen. Ambulanssissa ensihoitajat huomasivat myös laajentuneet pupillini, jotka eivät kunnolla reagoineet valoon - keskusteluketjussa kuvattua pupillioireiluakin näihin tukehtumisen tuntemuksiin näyttää voivan liittyä. Myös ihoni oli kylmännahkea ja kostea, ja sydämeni hakkasi nopeasti. Kokeissa ei kuitenkaan löynyt mitään selkeää syytä näille oireille.

Varsin kelju vaiva, varsinkin syrjäseudulla yksinasuvalle, mutta jospa tästäkin selviää. Kofeiini ja stressi - vrt. sunnuntain ja maanantain vastainen yö työviikon alkaessa - näyttävät lisäävän näiden kohtausten ilmenemisriskiä. Oma havaintoni on että kokeiinin saannin vähentäminen (kahvista) näyttää helpottavan vaivaa.

Aika tavallinen tuo oire on ainakin minulla. Harvemmin se tulee illalla, useimmiten päikkäreillä. Mutta illalla tai yöllä tullessaan se on vaikeampi, pitää oikein taistella hengityksen eteen. Harmillinen oire, mutta kenties vaaraton.

Pari vuotta sitten kun elin todella stressaavia aikoja, niin tällaista tapahtui minullekin. Vieläkin toisinaan jos päivä on ollut jollain tapaa stressaava tai "kierrokset ovat nousseet". Aluksi epäilin että kyse on jostain fyysisestä viasta, mutta opin tunnistamaan nämä hengenahdistukset ja "sydämen pysähdykset" juuri stressaaviin tapahtumiin liittyviksi. Pahimmillaan saattoi mennä monta tuntia ennenkuin nukahdin: keho oli tosi väsynyt mutta aina kun olin vajoamassa totaaliseen rentouteen nukahtaakseni, säpsähdin hereille. Minulla tähän alkoi auttaa se, että nousin jo ensimmäisen säpsähdyksen jälkeen hetkeksi jalkeille ja kävelin hieman. Pää ikäänkuin nollaantui ja kun palasin takasin, oli helpompi nukahtaa.

Mulla alkoi oireet 15v. sitten kun muija petti ja erottiin, sain paniikkihäiriö kohtauksia ja luulin että kuolen, yhden kuurin söin jotain kevyitä lääkkeitä ja pääsin eteen päin. Nykyään näitä tulee n. kerran kk, yliväsyneenä tai krapuloissa.

Juuri kun olen nukahtamassa pomppaan ylös ja tunnen etten hengitä, usein pääsee joku huuto ennen kuin saan haukottua henkeä. Jännä juttu on se että jos tarkemmin analysoin kohtausta sen jälkeen niin useimmiten hengitän kyllä nenän kautta kohtauksen aikana normaalisti mutta kurkussa on tukahtumisen tunne ja tunne että pitäisi nielaista ja hengittää suun kautta muttei pysty.

Vesipullo yöpöydälle ja pikku hörppyjä jos kurkussa tukahduttaa, kunnes nukahtaa.

Olen huomannut, että en ole yksin tämän asian kanssa painiskeleva.
Minulla oli kohtauksia jo vuosia sitten, mutta tilanne parani, kun sain uniapnea diaknoosin ja ylipainemaskin käyttööni.
Asia oli kunnossa useita vuosia, mutta syksyllä sain sepelvaltimotaudista aiheutuvan kohtauksen ja minulle tehtiin pallolaajennus.
Hoidoksi sain mm BRILIQUE nimistä lääkettä, joka estää tukkeumien muodostumista.
Kohtaukset palasivat.
Luin lääkkeen haittavaikutuksia ja siellä oli mainittu, että saattaa aiheuttaa tukehtumisen tunnetta.
Otin yhteyttä hoitaneeseen yksikköön, mutta he eivät uskoneet kohtausten johtuvan lääkkeestä, vaan epäilivät uniapneaa....
olin uniapnea yksikössä ja laitteisto uusittiin, mutta kohtaukset jatkuvat.
Viime yö oli erityisen ahdistava.
Nukkuminen jäi tosi vähäisesi ja oli kohtaus kohtauksen perään......koko yö.
Kohtaus tulee oli maski päässä, tai ei ja oli kyseessä yö uni, tai päikkäri, oli sittan selällään tai kyljellään....APUA !!!!!
Tätä on jatkunut useampi kuukausi ja ja pelottaa jo mennä nukkumaan.
Vastaavaa tunnetta ei juurikaan tule, kun on ylhäällä, muuta kun menee sänkyyn, niin sitten ne taas alkavat.
Onko joku selvinnyt tästä kokonaan, tai pystynyt edes vähentämään oireita ??
Onko joku lääkäri, joka osaisi neuvoa, mitä tulisi tehdä..??

Ootas hetkinen... kun olin ylipainoinen (reilusti ylipainoinen) niin mul oli öisin aika usein hengityskatkoksia ja joskus kävi niin että tuli hengenahdistuskohtaus jossa kerran tilanne tuntui niin pahalta ettei saa happea jolloin isä taputti lujasti selkään jolloin happi alkoi tulla keuhkoista. Pelottava tilanne oli tuo. Kävin siitä jutteleen lääkärin kanssa eikä mitään havaittu. Ylipainosta johtuvaa ehkä oli koska ei oo enää ollu noita oireita kun oon 25 kiloa laihempi.

uniapnea

Tutun tuntuisia juttuja. Herään viimeistään 4 tunnin kuluttua nukkumaan menosta jotenkin vaikeaan /levottomaan oloon. Siinä kun jonkun aikaa makoilet ,etkä saa unta, alkaa tulla tunne ,että saanko kunnolla happeakaan. Just kun olen saamassa unesta kiinni , säpsähdän ja uneen pääsy on taas kiven takana. Tätä toistuu montakin tuntia. Herääminen on aina yöllä noin 2 ja 4 välillä. Aamulla kun saa itsensä käyntiin yön kauhuista niin ei mitään heikkoa koko päivänä. Lenkillä voi huoletta käydä eikä mikään valskaa. Jos jollakin ois keino nuihin yöllisiin heräämisiin ja niistä seuraaviin tunteisiin , siis keino jolla niitä voisi torjua, ottaisin neuvot mielellään vastaan.