Kirkkoon kuulumattomat

hfh

Miten teillä on järjestetty "uskonnon" opetus lapsella, mikäli ei kuulu kirkkoon? Osallistuuko silti koulun uskontotunneille, vai järjestääkö koulu tai kaupunki/kunta lapselle sitten erillistä elämänkatsomustietoa ym. vai onko vanhempien järjestettävä se itse?

54

3325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • köypeli

      Käsittääkseni myös lapsen vanhempien on erottava kirkosta (ainakin toistaiseksi) jos haluaa lapselle elämänkatsomustiedon uskonnon tilalle.

      ET on mukava oppiaine. Luulisi, että koulun se on järkättävä! Ainakin pääkaupunkiseudulla on aika paljon ET:n opiskelijoita. -Ovat fundeeraavia :)

      • piltit

        Piltille on paras kertoa että jeesustelevat aikuiset ovat näkyjä näkeviä ja ääniä kuulevia houkkia arvelee Pyllykirjan naispappi Aina Ilona http://www.pyllykirja.fi/2011/


    • perheen (perä)pää

      Uskonnonopetus ei Suomessa ole tunnustuksellista, vaan lähinnä Raamatun tapahtumien opettelua=>siihen voi hyvin osallistua myös ateistit ja vieraiden uskontokuntien edustajat. Uskomatonta mihin pelleilyyn yhteiskunnalla on varaa nykyään...

      • öylätti armahtaa

        Onko siis ET "pelleilyä" ???
        -Siinä kyllä tuodaan esille kaikenlaisen elämän tärkeys ja kunnioitus ja lapsi kokee tod olevansa samaa perhettä kaikkien ihmisten kanssa.

        Kun krist.dem. Räsänen esim höpäjää suorastaan ala-arvoisia lausumia, niin kyllä ei tee mieli laittaa lasta ussan tunnille!


      • pois ussa

        Siis uskonnonopetushan se on pelleilyä, vaarallista ja ihmisvastaista vielä, eikä yhteiskunnalla todellakaan pitäisi olla siihen varaa.


      • filosofiaa

        Kyllä siellä opetellaan ulkoa Isä meidän-rukous, Herran siunaus ja muita loitsuja. Raamatun kertomukset opetetaan historiallisina totuuksina eikä esim. moraalisina kertomuksina, joita oppikirjoihin valituista tarinoista suurin osa on. Tunnustuksellista tai ei, tavoitteena on kristillisen elämänkatsomuksen opettelu, kunnes kuudennella luokalla opetellaan mm. perustiedot myös muista uskonnoista, mitä voi pitää yleissivistävänä opetuksena.

        Kyllä kouluihin pitäisi saada kristinuskon sijaan ne paljon puhutut filosofian tunnit!


      • uuurpååå

        "...siihen voi hyvin osallistua myös ateistit..." Miten niin? Siksikö että sinä sanot niin? Astupa alas sieltä hevosen selästä ennekuin tiput ja satutat päätäsi vielä pahemmin.

        Kyllä minäkin voi luetella asioita joihin sinä ihan hyvin voit minun meilestäni osallistua, sinun mielipiteelläsi asiaan ei kaiketi sinun ajatuksen juoksusi mukaan ole mitään väliä?


      • anti-räsänenfani.
        öylätti armahtaa kirjoitti:

        Onko siis ET "pelleilyä" ???
        -Siinä kyllä tuodaan esille kaikenlaisen elämän tärkeys ja kunnioitus ja lapsi kokee tod olevansa samaa perhettä kaikkien ihmisten kanssa.

        Kun krist.dem. Räsänen esim höpäjää suorastaan ala-arvoisia lausumia, niin kyllä ei tee mieli laittaa lasta ussan tunnille!

        Täytyy muistaa, että osa kristityistä ei TODELLAKAAN ole samaa mieltä Räsäsen kanssa yhtään mistään.


    • wilma60

      Minun lapset osallistuvat koulun uskontotunneille (ev.lut) vaikka eivät kirkkoon kuulukaan. Ei ole tullut edes mieleen pyytää koulua järjestämään heille omaa tuntia.

      • Humanistisest

        Nykyisen lain mukaan kirkkoon kuulumattoman oppilaan vanhempien ei tarvitse pyytää elämänkatsomustiedon opetusta, vaan koulun/kunnan on sitä annettava pyytämättä. Vain jos vanhempi/huoltaja ilmoittaa, että lapsi menee uskontoon, sinne "pääsee" (eli lapsi joutuu).
        Käytännössä kuitenkin moni on aloittanut uskonnossa eka luokilla, ja tällöin kirkkoon kuulumattoman oppilaan vanhempien kuitenkin tulee ilmoittaa muutoksesta, että lapsi siirtyy uskonnosta elämänaktsomustietoon (et). Et on uskontojen suhteen neutraali, mutta muuten kiva ja sisältörikas aine, ks. www.et-opetus.fi

        Lainsäädönnössä on voimassa sellainen uutuus, että vanhemmat voivat (yhteisellä päätöksellä) erottaa lapsen kirkosta, vaikka itse jäisivätkin sen jäseneksi. Se on hyvä keino päästää lapsi ET-opetukseen, vaikka itse jostain syystä jääkin kirkosllisveron maksajaksi. ALPI-ajatus = anna lapsesi päättää itse.


      • Humanistiset
        Humanistisest kirjoitti:

        Nykyisen lain mukaan kirkkoon kuulumattoman oppilaan vanhempien ei tarvitse pyytää elämänkatsomustiedon opetusta, vaan koulun/kunnan on sitä annettava pyytämättä. Vain jos vanhempi/huoltaja ilmoittaa, että lapsi menee uskontoon, sinne "pääsee" (eli lapsi joutuu).
        Käytännössä kuitenkin moni on aloittanut uskonnossa eka luokilla, ja tällöin kirkkoon kuulumattoman oppilaan vanhempien kuitenkin tulee ilmoittaa muutoksesta, että lapsi siirtyy uskonnosta elämänaktsomustietoon (et). Et on uskontojen suhteen neutraali, mutta muuten kiva ja sisältörikas aine, ks. www.et-opetus.fi

        Lainsäädönnössä on voimassa sellainen uutuus, että vanhemmat voivat (yhteisellä päätöksellä) erottaa lapsen kirkosta, vaikka itse jäisivätkin sen jäseneksi. Se on hyvä keino päästää lapsi ET-opetukseen, vaikka itse jostain syystä jääkin kirkosllisveron maksajaksi. ALPI-ajatus = anna lapsesi päättää itse.

        Just nyt on siis hyvä aika ilmoittaa ET-opetukseen menosta. Rehtori saa näin opetusryhmän listan tehtyä ennen kuin koulu alkaa useimmissa kunnissa viisiin tiistaina 16.8.


    • aloitta.ja

      Joo itse olin myös koulussa uskontotunneilla, vaikken kuulukaan kirkkoon. Myös lapseni taitavat osallistua, menee hankalaksi järjestelyt. Ihan mielenkiinnosta vain kysyin miten muut ovat tehneet ko. tilanteessa.

      • ET-ope

        Tuosta voi katsoa tarkemmin. Kunnan on järjestettävä ET-opetusta, jos kunnan alueella kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta.

        http://et-opetus.fi/


    • ei kirkon jäseniä

      Et-opetusta on järjestettävä, koska ketään ei voi pakottaa uskonnonopetukseen. Kyllä alakoulun opetuksessa on myös uskonnollisuutta.
      Omat lapseni ovat alakoulun olleet ET:ssä, yläkoulun uskonnonopetuksessa. Yläluokilla uskonnon opetus on pitkälti historiaa sivuavaa ja käsittelee vieraat uskonnot. Katson tuon osan olevan hyvä osa yleissivistystä.
      Syksyisin laitoin opelle aina reissarissa allekirjoitetun viestin, että halutessaan lapset ovat voineet osallistua uskonnollisiin tapahtumiin. Näin ope ei ole joutunut ikävään välikäteen.

    • Ä1ti

      Perheemme ei kuulu kirkkoon eikä lasta ole kastettu. Lapsi menee tokalle luokalle ja on osallistunut ekanluokan aikana uskonnonopetukseen ja sama linja jatkuu. Lapsi saa itse päättää meneekö rippikouluun 15-vuotiaana vai ei. Lapsi voidaan kastaa myös rippikoulun yhteydessä.

    • Myös_ateistille

      Itsekään en ole kuulunut kirkkoon koskaan. Omat vanhempani olivat siitä eronneet. Kävin pyhäkoulua silti lapsena ja koulussa uskontotunneilla aina siihen saakka kunnes oli lukion viimeinen luokka. Kun kävin kurssimuotoista lukiota, niin huomasin että en saa kahdeksikkoa parempaa uskontonumeroa vaikka ottaisin viimeisenä vuonna kympin kurssista. Vaihdoin elämänkatsomustietoon ja sain kympin todistukseen. Ainoa joka päätöksestä järkyttyi, oli pitkäaikainen uskonnon opettajani. Hänelle selitin asian ja siitä hieman rahoittui. Rippikoulua en kylläkään koskaan käynyt, mutta silti meillä on ollut avioliittoon siunaaminen kirkossa, koska vaimo siihen kuuluu.

    • Kosminen nauraja

      Uskonnonopetus on lopetettava ja panostettava enemmän esim.kielten ja matematiikan opetukseen.

      Näistä on katsokaas jotain hyötyäkin elämässä sensijaan humpuukin jankkaamisesta taas ei ole.

      • uskonnoton

        Totta. On käsittämätöntä ja häpeällistä että vielä nyky-yhteiskunnassa väkipakolla tuputetaan niitä hokkuspokkuslöpinöitä puolustuskyvyttömille lapsille. Uskontojenopetus pitäisi lopettaa kokonaan ja kirkko erottaa valtiosta.


      • Ite Saatana 666
        uskonnoton kirjoitti:

        Totta. On käsittämätöntä ja häpeällistä että vielä nyky-yhteiskunnassa väkipakolla tuputetaan niitä hokkuspokkuslöpinöitä puolustuskyvyttömille lapsille. Uskontojenopetus pitäisi lopettaa kokonaan ja kirkko erottaa valtiosta.

        "Uskontojenopetus pitäisi lopettaa kokonaan ja kirkko erottaa valtiosta"

        Oli uskovainen, ateisti tai mikä tahansa muu, perustietämys maailman uskonnoista kuuluu yleissivistykseen. Laajemmassa katsannossa se auttaa ymmärtämään erilaisia yhteiskuntia ja tapoja, kapeammassa katsannossa se on rokotus kaiken maailman karismaattisten johtajien varalta. Jos lapsi kasvaa ihan pullossa kaikkien uskomusjärjestelmien suhteen, hän on helppo saalis ensimmäiselle puliveivarille.

        Tunnustuksellista ei opetuksen tarvitse olla.


    • poksaususko?

      Joopa, jos uskonto lopetetaan kouluista niin sitten myös kaikenmaailman et löpinät ja muut humpuukihöpinät myös. Hauskin juttu tuo alkupamaus mistä kuulemma koko maailma on alkunsa saanut, poks vaan ja tässä sitä ollaan.

      • simsalabim?

        Eipä siellä kouluissa paljon muuta humpuukia ole kuin uskonnot. Hyvä vain jos satuolentolöpinät vaihdetaan faktatietoon. Huvittavinta on plörinät hokkuspokkusmiehestä joka ilmestyi tyhjästä, joka on luonut kaiken, jolla selitetään kaikki ja joka on kaikki -.-


    • provoporvari

      On se sentään hyvä ettei maailmassa ole muita epäkohtia,kuin opetetaanko lapselle uskontoa vai ei!oletteko huomanneet,että paria muutakin asiaa tuputetaan väkipakolla,juuri nyky-yhteiskunnassa?käsittämätöntä ja häpeällistä on esimerkiksi se,että poliitikko vikittelee 16-vuotiasta,mutta kansan mielestä on pahempaa nähdä hakkarainen kännissä vapaalla.ei sinänsä,voihan se olla paskaa mitä siellä ussantunnilla opetetaan noista asioista mutta siinä on yksi kääntöpuoli. hyvä että on joku aine välissä jossa ei tarvi niin hemmetisti järkeillä,kyllä nuoret ehditään kovasti polttaa loppuun hiukka myöhemminkin.kaikkea ei katsokaas tarvi ottaa aina niin vakavasti.vaikuttaa taatusti enemmän elämäs pituuteen kuin se,vedätkö leivälle 17 vai 20 prosenttista.

    • 19+13

      Itse opisekelen ET'tä

    • hämmentynyt333

      Itse kun olin ala asteella niin aamusta opettaja puhu historian tunnilla neanderilaisista ja evoluutioteoriasta, seuraavalla tunnilla opettikin että jumala loi kaiken.. meni siinä kolmasluokkalainen lapsi sekasin että miten sitten kokeissa vastaillaan ja mikä on totta?

    • ET

      Kyllä ainakin eräässä pienessä alakoulussa sille yhdelle ainoalle ET-oppilaalle järjestettiin oma tunti. Tämä johtui juuri siitä, että kunnan alueella oli ainakin kolme ET-oppilasta. Ilmeisesti nyt alkaneella lukukaudella tämä oppilas joutuu kuitenkin menemään bussilla toiseen kouluun ET-tunneille, sillä kunta ei halua kustantaa tuollaista "yksityisopetusta". Oppilaan mielestä saattaa tietysti olla hyväkin juttu, ettei tarvitse olla yksin tunneilla.

      Kyllä alakoulun uskonnontunneilla käsitellään samojakin (eettisiä) asioita kuin ET:ssä, mutta mukana on sitten niitä ulkoaopeteltavia rukouksia ja muita, jotka ovat aivan turhia ET-oppilaalle. Eikä Raamattua tarvitse kirkkoon kuulumattoman opiskella sen enempää kuin minkään muun uskonnon pyhää kirjaa. ET-tunneilla kaikki ylimääräinen hölpötys on karsittu pois ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

      Jos saa lapselle ET-opetusta, se kannattaa ottaa vastaan.

    • mmmmmmm

      Minun lapsi kuuluu väestörekisteriin ja silloin eka luokalle mennessä oli ainoat vaihtoehdot joko uskonnontunnille meno tai sitten sen tunnin olisi saanut vapaaksi. Kyseessä pieni kaupunki, joten koululla ei ollut valmiuksia et-tunneille. Poika valitsi uskonnontunnit, koska ei halunnut mitään hyppytunteja..mutta en itse kirkkoon kuulumattomana oikein ole tykännyt kun joutuu lasta tenttimään uskonnonkokeisiin..ei oikein ajatusmaailmat täsmää omiin !! Poika saa myös itse päättää, haluaako ensi vuonna rippileirille vaiko ei..

    • Lohi7

      No eikö lapsesi saa itse päättää uskooko Jumalaan vai ei? Pitääkö hänen omaksua uskokseen sinun katsantokantasi?Miksi hän ei saa itse päättää?Onko se vapautta?

    • perhonen27

      Itse en kuulu kirkkoon, mutta olen silti kristitty, en vain ymmärrä kaikkea samoin kun evl-kirkko siksi en siihen kuulu, eikä lapseni. Olen antanut lapsilleni kristillisen kasvatuksen ja vanhin tyttäreni liittyikin evl-kirkkoon koska halusi päästä ripille. Koulussa he ovat osallistuneet uskonnonopetukseen, koska itse koen että suomessa kristinusko ei ole vain uskonto vaan se on osa meidän kulttuuriamme. Ystäväni on ateisti ja silti hän elää aivan sovussa kristillisten tapojen kanssa, viettää joulua jne. Meidän kulttuuri ja lainsäädäntö perustuu pitkälti kristinuskoon, myös se mikä on oikein tai väärin. esim. aviorikos ei ole rangaistava teko lainsäädännössämme, mutta yleisesti ja moraalisesti monet sen tuomitsee.

      Itse en pidä missään asiassa että mennään äärimmäisyyksiin. Kristinuskossa on paljon hyvää ja jos joku uskoo "satu hahmoihin" annetaan hänen uskoa, jos joku ei, niin se on hänen asiansa. Lapseni päättävät jossain vaiheessa mihin uskovat tai uskovatko mihinkään. Usko on kuitenkin tärkeä valinta, minkä lapseni tekevät kun ovat siihen valmiit, niin kuin valitsevat mihin menevät opiskelemaan tai kenen kanssa menevät naimisiin.

      Ymmärrän hyvin että ateistin on vaikea kuulustella uskonnonläksyjä, mutta voithan kertoa ettet itse usko näin mutta myös sen että monet uskoo. Näin annat lapsellesi vapauden ja hän voi kokea että saa oikeasti itse päättää, ettei ole myöskään väärin jos uskoo Jumalaan, vaikka sinun mielestäsi se olisi hölön pölöä.

      • muusikkoET

        Monilla jouluun ei tosiaan liity mitään kristillistä, vaan ennemminkin sen alkuperäinen tarkoituksena on alkuperäisen suomalaisen tavan mukainen valon juhla pimeyden keskellä.

        Monet kristityt arvot, esim. lähimmäisenrakkaus, ovat edustettuina myös muiden uskontojen parissa sekä filosofisissa teksteissä. Kristinuskoa ei välttämättä tarvita hyvän eettisen katsannon omaksumiseen.

        Itse en ole kohdannut arvostelua ja selän takana puhumista missään niin paljon kuin ollessani kirkolla töissä. Kirkon työntekijät ja seurakunnan ns. tosiuskovaiset olivat kaukana suvaitsevuudesta - muissakin kuin uskontoon liittyvissä asioissa. Naisten ja homoseksuaalien kohtelu saattoi olla ala-arvoista. Sellaista en haluaisi lapselleni opettaa!


      • jpxxx

        "Koulussa he ovat osallistuneet uskonnonopetukseen, koska itse koen että suomessa kristinusko ei ole vain uskonto vaan se on osa meidän kulttuuriamme."
        Se voi olla osa sinun kulttuuriasi, mutta ei todellakaan meidän kaikkien.

        "Ystäväni on ateisti ja silti hän elää aivan sovussa kristillisten tapojen kanssa, viettää joulua jne."
        Johtunee tosiaan siitä, että ne tavat eivät ole alunperin kristillisiä. Suurin osa ns. kristillisistä tavoista ja juhlista on alunperin pakanallisia. Joten yhtä lailla sinusta voisi sanoa, että vaikka olet kristitty, niin elät sovussa pakanallisten tapojen kanssa ja jopa niitä noudattaen.

        "Meidän kulttuuri ja lainsäädäntö perustuu pitkälti kristinuskoon, myös se mikä on oikein tai väärin."
        Meidän kulttuurimme ei todellakaan perustu kristinuskoon, vaan siihen kulttuurilliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen joka alkoi valistuksen ajalla uskonnon vastustuksesta huolimatta. Lainsäädännöllämme ei ole muuta yhteyttä kristinuskoon kuin ikuisen typerä jomalanpilkkalaki, ja hyvä niin. Muutenhan te "hyvät ja rakastavat" kristityt edelleen kiduttaisitte ja polttaisitte roviolla uskonnottomia ja vääräuskoisia.

        "esim. aviorikos ei ole rangaistava teko lainsäädännössämme, mutta yleisesti ja moraalisesti monet sen tuomitsee."
        Oli se vielä 80-luvulla, eikä sen poistuminen todellakaan ole kristinuskon ansiota. Jos uskovaiset saisivat asioista päättää, niin meillä olisi edelleen kiellettyjä abortit, avioerot ja varmasti myös monet lääketieteelliset operaatiot.

        "Ymmärrän hyvin että ateistin on vaikea kuulustella uskonnonläksyjä, mutta voithan kertoa ettet itse usko näin mutta myös sen että monet uskoo."
        Silloin on viisaampaa olla laittamatta sitä lasta opiskelemaan jotain hölynpölyä vain siksi että joku muu niin uskoo.

        "Näin annat lapsellesi vapauden ja hän voi kokea että saa oikeasti itse päättää, ettei ole myöskään väärin jos uskoo Jumalaan, vaikka sinun mielestäsi se olisi hölön pölöä.""
        Päin vastoin, valinnan vapaus tulee siitä kun ei alista lastansa uskonnon tuputtamiseen, vaan antaa lapsen ensin kasvaa ja miettiä itse omaa näkemystään maailmasta. Uskonnon "opetus" ei kuulu kouluun.


    • Santeri777

      Koululaitoksen pitäisi ehdottomasti löytää jeesustelun sijaan vaihtoehtoja joilla viihdyttää nuoria opiskelijoita, nykyisen uskonnonopetuksen sijaan olisi esim.aku ankka-oppi, batman-oppi tai vaikkapa tarzan-oppi.

      Nykyisessä uskonnonopissa on kyseessähän on täysin fiktiivinen olento ja kansantaru joka on saanut siivet jo muinaisessa historiassa, tarina elää tietämättömien ja älyllisesti rajoittuneiden pienissä päissä vieläkin (osa tuon totena ottaa, uskomatonta mutta valitettavasti totta) ... minkäs he geeneilleen voivat, itsehän he eivät ole niitä valinneet.

      Nuorille opiskelijoille ehdottomasti aku ankka-oppia tarjolle, kerrankin alkaisi koulunkäynti kiinnostamaan nuoria taapertajia jotka opintiellä aikaansa kuluttavat.

    • tilastoja

      "SUOMALAISET POHJOISMAIDEN USKONNOLLISIN KANSA

      Elokuussa 1998 julkistettiin (TV1 13.8.98) suuri pohjoismainen
      uskonnollisuuutta koskevan haastattelututkimuksen tulokset:

      Kirkon tutkimuskeskus: .. uskonnollisuuden .. Pohjoismaissa

      Selviaa etta:
      Vahintaan kerran kuussa rukoilee
      o 48% suomalaisista
      o 31% norjalaisista
      o 1/4 ruotsalaisista
      o 1/4 tanskalaisista, 60% tanskalaista ei rukoile koskaan

      Jumalaan uskoo 81 % suomalaista.

      Persoonalliseen Jumalaan uskoo
      o 39% suomalaisista
      o 28% norjalaisista
      o 20& tanskalaista
      o 18% ruotsalaisista


      Raamattua Jumalalliseen inspiraatioon pohjautuvana pitaa
      Pohjoismaissa enemmisto paitsi Ruosissa n.50%.

      "Sanasta sanaan Jumalan sanana" Raamattua pitaa 18% suomalaista,
      Ruotsissa vain 3%."

      (http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/GALLUP.html)

      Veikkaisin, että nämä luvut tulevat Suomessakin laskemaan, yhden-kahden sukupolven aikana. Nopeamminkin tämä onnistuisi, jos koulujen uskonnonopetus olisi enemmän etiikkaan ja yleissivistävään opetukseen tähtäävää. Aika karmeaa, jos 18% suomalaisista pitää Raamattua todella Jumalan sanana. Todella pelottavaa!

      Lapsi kannattaa ehdottomasti laittaa ET-tunneille, jos se vain on mahdollista!

      • eroan kirkosta

        Pitänee muuttaa Ruotsiin...

        Onkohan tuo 18% ihan tottakaan? Voiko lähes viidesosa kansasta todella uskoa, että Raamattu on jonkun jumalan sanaa eikä ihmisten kirjoittamaa tarinaa? Onhan Raamatussa mukana joitain historiallisia totuuksia (joissain Raamatun kirjoissa), mutta se ei tee siitä Jumalan sanaa tai totta.


    • elme-r

      Moikka!

      Meidän lasten koulussa homma menee näin: mikäli lapset eivät saa osallistua vanhempien päätöksestä uskonnon opetukseen, niin lapsi on silti samassa tilassa eli uskonnon tunnilla ja lukee sitten jotain. Resursseja tätä tällä hetkellä yhtä tyttöä varten ei ole järjestää muuta opetusta. Eli tyttö kuulee kaiken, läksyjä ei tarvitse tehä, ei kokeita eikä numeroa todistukseen tule.

      Itse en kuulu kirkkoon ja olen jonkun sortin ateisti, mutta tämän päivän uskonnon opetus on erittäin hyvä juttu. Tunneilla käydään moraalia, etiikkaa, käytöstapoja... pohditaan arkielämän esimerkkien kautta simppeleitä asioita kuten toisen mielenpahoittamista ja anteeksipyydön merkitystä ja niiden kautta isompiin asioihin. Monessa kodissa arvojen ja asenteiden opettaminen on jäänyt vähän retuperälle joten tässä kohdin koulu paikkaa hyvin sitä. Eikä yhdellekään ihmiselle ole huono juttu pysähtyä miettimään yhdessäelämisen arvoja; ja tätähän tämän päivän uskonnon tunnilla tehdään.

      Toki tulee myös se ev lut puoli minkä katson olevan yleissivistävää asuessamme vahvasti ev lut maassa. Ja tulee myös oppi niistä muista uskonnoista, eikä kai voi ikinä olla turhaa ymmärtää miten toiset ihmiset uskovat ja ajattelevat. Sen kautta tulee ymmärrys ja toivottavasti kunnioitus kanssaeläjiä kohtaan. Ja sitähän me täällä tarvitsemme.

      Itse en voi ymmärtää, miten tässä kohdin sivistys ja tieto voisi olla pahasta; itse koulussa ollut uskonnon tunneilla ja ateiksi kasvanut. Eiköhän ne tämänkin päivän lapset osaa aikanaan itse suuntautumisensa yhä valita.

      Miettikää hyvät ihmiset mitä lapsellenne annatte tai otatte pois; enpä ole kuullut että ainutkaan ihminen koulun uskontotunnilla olisi uskoon tullut. Mikäli se sitten olisi pahin juttu, mitä omalle lapselle voisi sattua... edes näin ateistiäidin mielestä...

      Mukavaa kesänjatkoa kaikille, uskonnonsta riippumatta :)

      • 8k3.x9

        Minäkään en kuulu kirkkoon, mutta lapseni kuuluvat. Vaikkeivät kuuluisi, niin silti haluaisin ehdottomasti, että lapseni osallistuvat uskonnon opetukseen. Kristinusko vaikuttaa vahvasti yhä edelleen esim. moraalikäsityksiimme (ei saa varastaa, anteeksianto jne) verrattuna jonkun muun uskonnon mukaisiin vaikutuksiin ihmisten käytöksessä (esim. silmä silmästä hammas hampaasta -kosto).

        Peruskoulu on YLEISSIVISTÄVÄ koulu ja siksi uskonto puoltaa ehdottomasti paikkaansa riippumatta siitä, että kuuluuko oppilas kirkkoon tai että onko hän jonkun muun uskontokunnan jäsen. Varsinkin lukiossa opiskellaan paljon muita uskontoja ja minusta se on hyvä asia. Jos haluaa vaikka matkustaa Arabimaihin, niin onhan se hyvä tietää, että miten uskonto määrittelee esim. naisen pukeutumista, sillä minihameinen toppiin pukeutunut turistikin saattaa päästä hengestään, koska vaatetus loukkaa heidän uskoaan.

        Itse olen käynyt rippikoulunkin enkä pidä sitä pahana asiana. Päinvastoin siltä ajalta on edelleen yksi erittäin hyvä ystävä. Omista lapsistani toinen on jo käynyt rippikoulun.

        Hirmu kova kieltäminen voi aiheuttaa vastareaktion. Kaverin tytär koki jonkinlaisen herätyksen rippileirillä ja hän jatkoi muutaman vuoden isosenakin. Nykyään hän ei enää kuulu kirkkoon, mutta omien vanhempien ylinegatiivinen suhtautuminen kristinuskoon meinasi kääntyä heitä vastaan. Uskon, että neutraalimpi suhtautuminen olisi aiheuttanut heidän tyttäressään maltillisemman reaktion eikä aiheuttanut kapinaa. Olkoon nuorillakin oikeus valita omat polkunsa eikä vain seurata vanhempiensa valmiiksi tallaamia polkuja.


      • jpxxx
        8k3.x9 kirjoitti:

        Minäkään en kuulu kirkkoon, mutta lapseni kuuluvat. Vaikkeivät kuuluisi, niin silti haluaisin ehdottomasti, että lapseni osallistuvat uskonnon opetukseen. Kristinusko vaikuttaa vahvasti yhä edelleen esim. moraalikäsityksiimme (ei saa varastaa, anteeksianto jne) verrattuna jonkun muun uskonnon mukaisiin vaikutuksiin ihmisten käytöksessä (esim. silmä silmästä hammas hampaasta -kosto).

        Peruskoulu on YLEISSIVISTÄVÄ koulu ja siksi uskonto puoltaa ehdottomasti paikkaansa riippumatta siitä, että kuuluuko oppilas kirkkoon tai että onko hän jonkun muun uskontokunnan jäsen. Varsinkin lukiossa opiskellaan paljon muita uskontoja ja minusta se on hyvä asia. Jos haluaa vaikka matkustaa Arabimaihin, niin onhan se hyvä tietää, että miten uskonto määrittelee esim. naisen pukeutumista, sillä minihameinen toppiin pukeutunut turistikin saattaa päästä hengestään, koska vaatetus loukkaa heidän uskoaan.

        Itse olen käynyt rippikoulunkin enkä pidä sitä pahana asiana. Päinvastoin siltä ajalta on edelleen yksi erittäin hyvä ystävä. Omista lapsistani toinen on jo käynyt rippikoulun.

        Hirmu kova kieltäminen voi aiheuttaa vastareaktion. Kaverin tytär koki jonkinlaisen herätyksen rippileirillä ja hän jatkoi muutaman vuoden isosenakin. Nykyään hän ei enää kuulu kirkkoon, mutta omien vanhempien ylinegatiivinen suhtautuminen kristinuskoon meinasi kääntyä heitä vastaan. Uskon, että neutraalimpi suhtautuminen olisi aiheuttanut heidän tyttäressään maltillisemman reaktion eikä aiheuttanut kapinaa. Olkoon nuorillakin oikeus valita omat polkunsa eikä vain seurata vanhempiensa valmiiksi tallaamia polkuja.

        "Minäkään en kuulu kirkkoon, mutta lapseni kuuluvat. Vaikkeivät kuuluisi, niin silti haluaisin ehdottomasti, että lapseni osallistuvat uskonnon opetukseen. Kristinusko vaikuttaa vahvasti yhä edelleen esim. moraalikäsityksiimme (ei saa varastaa, anteeksianto jne) verrattuna jonkun muun uskonnon mukaisiin vaikutuksiin ihmisten käytöksessä (esim. silmä silmästä hammas hampaasta -kosto)."
        Moraali on henkilökohtainen käsitys oikeasta ja väärästä, eikä siihen mitään uskontoa tarvita. On lähinnä säälittävää jos tarvitset jonkin uskonnollisen satuhahmon uhkaamaan sinua ikuisella helvetin kärsimyksellä, jotta ymmärtäisit olla tappamatta ja varastamatta.

        "Peruskoulu on YLEISSIVISTÄVÄ koulu ja siksi uskonto puoltaa ehdottomasti paikkaansa riippumatta siitä, että kuuluuko oppilas kirkkoon tai että onko hän jonkun muun uskontokunnan jäsen."
        Peruskoulu on yleissivistävä ja juuri sen vuoksi uskontojen höpinät eivät sinne kuulu. Sadut eivät ole yleissivistäviä.

        "Varsinkin lukiossa opiskellaan paljon muita uskontoja ja minusta se on hyvä asia."
        Eri uskonnot voitaisiin ihan hyvin käydä lyhyesti läpi vaikka yhteiskuntaopin tunneilla, omaa kouluainetta ei todellakaan siihen tarvita.

        "Jos haluaa vaikka matkustaa Arabimaihin, niin onhan se hyvä tietää, että miten uskonto määrittelee esim. naisen pukeutumista, sillä minihameinen toppiin pukeutunut turistikin saattaa päästä hengestään, koska vaatetus loukkaa heidän uskoaan."
        Saman tiedon saa huomattavasti helpommin menemällä vaikka ulkoministeriön nettisivuille katsomaan mitä siellä kohdemaasta ja sen tavoista sanotaan. Edelleenkään siihen ei omaa kouluainetta tarvita.


      • jpxxx

        "Itse en voi ymmärtää, miten tässä kohdin sivistys ja tieto voisi olla pahasta; itse koulussa ollut uskonnon tunneilla ja ateiksi kasvanut. Eiköhän ne tämänkin päivän lapset osaa aikanaan itse suuntautumisensa yhä valita."
        No miksi sitten ei saisi valita olla ilman uskonnon opetusta?


      • Anonyymi
        jpxxx kirjoitti:

        "Itse en voi ymmärtää, miten tässä kohdin sivistys ja tieto voisi olla pahasta; itse koulussa ollut uskonnon tunneilla ja ateiksi kasvanut. Eiköhän ne tämänkin päivän lapset osaa aikanaan itse suuntautumisensa yhä valita."
        No miksi sitten ei saisi valita olla ilman uskonnon opetusta?

        Juuri samaa mieltä, annetaan lapsen itse päättää, minkä tien hauaa valita kun on rippikoulu vastassa, Minun vanhempani kuuluivat kirkkoon ja samoin me lapset, minun lapseni sekä lapsenlapseni. iltarukousta ilman ei halunnutt nuhahtaa, suojelusenkeli ajatus tuntui ihanalta, Kirkossa emme juuri käyneet. mutta oli ja on silti ihana tunne, että on jotain meitä suurempaa olemassa, olkoon sitten satua tai totta.


    • åsna

      Meillä oli samat kysymykset aikoinaan. Kouluissa oli mahdollisuus EK opetukseen, mutta sit ne ryhmät oli aina niin pieniä, ettei ollut mahdollisuutta järjestää. Kyllä lapsemme saivat sitten pienen uskonnonpläjäyksen, mutta kun kun siitä lasten kanssa puhuttiin ja saivat tietysti pohtia itse asioita, niin ei se haitannut. Siis mielestäni ei vanhemmatkaan saa tyrkyttää omaa näkemystään. Ei SIIS TODELLAKAAN HAITALLISTA. Yläasteella se jo muutenkin on Elämänkatsomusoppia. Voihan ne vähän olla epätietoisia totuudesta, mutta miettikööt sit aikuisena mitä haluavat uskoa. Pääasia on että ovat kunnon ihmisiä, eikä tee pahaa itselleen tai muille.

    • Pkanat..

      Minä en kuulu kirkkoon, mutta lapsi kuuluu. Silloin kun kastettiin meni isänsä mukana kirkkoon, ajattelin että erotkoon sitten itse tai ei, kun päätökseen kykenee. Nyt on 14 ja täyttää 15 vuoden aikana, sanoo ettei mene rippikouluun kun aikoo kirkosta erota kun täyttää 18. Itse saa päättää, minä en ole käynyt rippikoulua enkä sitä mihinkään olisi tarvinnutkaa, en halua olla kenekään kummi, eikä kirkkohäät ole koskaan kiinnostaneet. Lapsi kuitenkin on käynyt normaalit uskontotunnit ja hänellä on uskonto 9.

    • Et-opelta

      Lapsi voi jo 15 vuotiaana erota itse, jos molemmat huoltajat antavat luvan. Tuo 18 vuoden ikä on kovin myöhäinen, holhoava. Esimerkiksi yhdistyksissä jo 15- ja 16-vuotiaat voivat oallistua yhdistysten vuosikokouksiin ja päättää asioista.

      Kun ET-opetuksen opilasryhmät lisääntyvät ja ryhmien koko kasvaa, ET:n asema paranee koko ajan. Kerran tehty valinta uskonnon puolelle ei sido koko kouluaikaa. Ryhmää voi vaihtaa kesken lukuvuoden, mutta toki juuri nyt ennen syyslukukauden alkua tai ihan lukuvuoden alussa vaihtaminen on helpointa.

      Valinnan vapaus ET/UE tulis ulottaa myös kirkkoon kuuluvien lasten perheille - ja lukiolaisille. Muutos ehkä tuleekin, riippuu hallituksesta ja eduskunnasta, mutta se tullee voimaan vasta vuonna 2016, jos päätös tehdään vaalikauden lopulla 2014/15 vaihteessa. Tosin muutoksen voisi tehdä erillispäätäkselläkin.

      Kirkkoon kuulumattomien valinnan vapaus on hyvä, mutta vanhempia ei saisi koulun taholta mitenkään painostaa valittelemalla ET-opetuksen ongelmia tai markkinoimalla uskonnon hyvyyttä. ET on (myös) hyvä, ks. www.et-opetus.fi

    • Klrpts

      Koulussa lapset lajitellaan uskontokuntaan kuulumisensa perusteealla neljään pinoon: evlut, ET, ortodoksinen uskonto ja islam. Ongelmia tulee vain, jos lapsen virallinen uskonto ei vastaa todellista tilannetta. Jos ei siis halua lapsiaan uskonnonopetukseen tulee erota kirkosta ja ottaa lapsi mukanaan pois kirkosta, vaikka toinen vanhempi jäisi vielä kirkon jäseneksi.

      ET- opetusta järjestetään uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille nykyään automaattisesti. Sitä ei tarvitse erikseen anoa. Jos taas vanhemmat haluavat uskontokuntiin kuulumattoman lapsensa johonkin uskonnonopetukseen, niin sitä on erikseen pyydettävä.

    • Humanistisest

      Niin, oikeastaan on hyväksytty 11 erilaista "oman uskonnon" opetussuunitelmaa. Käytännössä varmaan nuo mainitut ovat ne yleisimmät, varsinkin pk-seudulla.

      Käytännössä tuota yllä mainittua automaatiota et:oon ei ole pk-seudun ulkopuolella taidettu vielä noudattaa. Jo lapsia kouluun ilmoitettaessa kirkkoon kuulumattomia vanhempia on saatettu rehtorien toimesta ohjailla laittamaan ruksi (et:n sijasta) uskonnon kohdalle. Myös ilmoituslomakkeet ovat olleet monissa kunnissa virheellisiä - http://www.et-opetus.fi/ohjeita/lomakkeet

    • eos lk23

      Muistakaa, että lama-aikana kouluissa joudutaan tekemään säästöjä. Mitä enemmän järjestetään erikoisopetusta esim. yhdelle yksittäiselle oppilaalle elämänkatsomustietoa, niin se raha on pois jostakin muusta asiasta!!! Ei ihme, että on pulaa koulupsykologeista ja kouluruoka on mautonta epäterveellistä höttöä.

      Minusta Suomessa kukaan ei kärsi siitä, jos osallistuu uskontotunneille olipa hän ateisti tai islamilainen tai joku muu. Yleissivistys on hyvä asia eikä minusta 7- vuotias sitä itse päätä. Minusta olisi hyvä, että jos uskontotunnille ei halua mennä, niin sitten vanhemmat itse järjestäkööt koulutuksen ja hommaavat siitä todistuksen, että oppi on mennyt perille.

    • Et-opelta

      Elämänkatsomustiedossa yleisivistys karttuu laajemmin ja monipuolisemmin kuin ev.lut. "oman uskonnon" tunneilla. Vertaa vaikka opetussuunnitelmia. ET sopisi kaikille, mutta säästönäkökannalta voi tosiaan ihmetellä, että Opetushallitus on hyväksynyt 11 erilaista "oman uskonnon" opetussuunnitelmaa. Turha ottaa ET:oa silmätikuksi, sillä mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia on Suomessa jo yli miljoona.

      ET:n lisäksi kysymys on uskonnon harjoittamisesa koulussa - ja siitä, millaista vaihtoehtoista ohjelmaa on niille, jotka eivät osallistu hartauksiin ja koululaisjumalanpalveluksiin.

      Uskonnon ja omantunnon vapauden (Perustuslaki 11 §) asiantuntijat mainitsevat uuden artikkelinsa johdannossa ulkomaisten perustuslakien suhteen, että ”monissa maissa uskonnonvapauteen kuuluu valtion ehdoton tunnustuksettomuus, ja esimerkiksi uskontokunnan mahdollisuutta pitää julkisissa kouluissa uskonnollisia päivänavauksia pidettäisiin epäilyksittä uskonnonvapauden vastaisena.” (Ojanen ja Scheinin, Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 §). S. 413- 458 kirjassa Pekka Hallberg ym., Perusoikeudet. WSOPpro, 2011, s. 413)

    • ei tiedä

      Haluaisn tietää, että paljonko kirkkoon kuulumattomien tavat esim. Joulun, pääsiäisen ja vapun viettäminen eroaa kristittyjen? Ja miten viettävät häitä, hautajaisia ja annetaanko lapselle vain nimi? Onko heillä myös kihlaus käytössä?

      • ET- ope

        Tuossa jotain juhlista. Jokainen järjestää tietysti kuten itse haluaa.

        http://www.pro-seremoniat.fi/

        Nimiäisissä olen ollut ja ihan hyvät juhlat oli.


      • ------

        Muista en tiedä, mutta me emme vietä joulua, pääsiäistä emmekä vappua. Häitä vietetään, mutta vihkijänä on tuomari eikä seremonia sisällä mitään uskonnollista. Hautajaisia en ole järjestänyt enkä suuremmin pohtinut, joten niihin en ota kantaa, mutta pappia sinne ei ainakaan tule (jos nyt ei sitten joku sukulaisista sattuisi olemaan pappi ja tulemaan vieraana). Lapsillemme on annettu vain nimi, eli nimi paperiin ja paperi postiin menemään maistraattiin. Nimijuhlia jotkut kuuluvat pitävän, itse en ole halunnut järjestää.

        Kihlaushan on sopimus avioliittoon menemisestä. Mitä tarkoitat, että onko se käytössä? Jos on naimisiin päätetty mennä, niin silloin ollaan kihloissa, jos sellaista ei olla päätetty, niin ei olla. Kyllä kai kaikki naimisiin menevät ovat siis kihloissa ennen naimisiin menoa, koska pitäähän ne esteettömyystodistuksetkin hankkia ennen ja yleensä lienee naimisiinmenosta on sovittu ainakin ennen niiden hankkimista. Jos joskus tulee jotain drive-in vihkimisiä ilman esteettömyystodistuksia, niin sitten voi olla, että joku pari vain ajaa sinne ja päätyy naimisiin ilman kihlausta.


    • Humanistisest

      Koulun uudessa opetussuunnitelmassa ja muissa ohjeissa pitäis suunnata siihen, että peruskoulut ja lukiot eivät enää järjestä ja organisoi uskonnon harjoittamista, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia aamunavauksia. Nykyisten Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulu "voi järjestää" uskonnollisia tilaisuuksia, mutta sen ei ole pakko niitä järjestää, ja uskonnollisille tilaisuuksille tulisi olla opetussuunnitelmallinen perusta.

      Opetusuunnitelman nykyinen tavoite uskonnon harjoittamiseen tutustumisesta voi kuitenkin toteutua hyvin muutenkin. Oppilaat voisivat tutustua uskonnon harjoittamiseen ilman erityisiä ja poikkeuksellisia koululaisille tehtyjä tilaisuuksia. Ainakin yläluokkien ”oman uskonnon” (UE tai UO) oppilaille voisi hyvin antaa tehtäväksi käydä "oikeassa" ev.lut./ort. kirkon normaalissa jumalanpalveluksessa jossain vaiheessa peruskouluopintojaan.

      Käytännössä monet koulut, rehtorit, jopa kuntien koulutoimet ovat käsittäneet, että niiden pitää järjestää oppilaille peruskoulun aikana hyvin runsaasti uskonnon harjoittamista, kuten muutamia jumalanpalveluksia lukuvuodessa sekä tiheästi toistuvia seurakunnan päivänavauksia. Vuodesta toiseen, jopa viikosta toiseen jatkuvaa uskonnon harjoittamiseen tutustumisen kertaamista ei itse asiassa enää voi asiallisesti perustella opetussuunnitelmalla, koska kyse on tosiasiallisesta uskonnon harjoittamisen käytännöstä, ei enää opetuksen tukemisesta. Tutustuttaminen ei suinkaan edellytä monikymmenkertaista kertaamista yhdeksän peruskouluvuoden aikana.

      Yhden uskonnon harjoittaminen koulun toimesta on perustuslain 6 §:n ja 11 §:n valossa epäyhdenvertainen ja syrjivä käytäntö, joka asettaa uskonnottomat ja muunuskoiset eriarvoiseen asemaan. Positiivisen erityiskohtelun tulisi kohdistua pikemminkin heikommassa asemassa oleviin vähemmistöihin eikä vahvassa asemassa muutenkin olevaan enemmistöön. Enemmistö on tosin osin muodollinen, sillä useimpien kirkkoon kuuluvienkaan perheiden katsomusperinteeseen ei tutkimusten mukaan kuulu tiheästi toistuva uskonnon harjoittaminen, joten yhden uskonnon kohtuuttoman positiivinen erityiskohtelu tiheästi toistuvilla lasten uskonnollisilla tilaisuuksilla ei välttämättä edes vastaa hyvin monien kirkkoon kuuluvienkaan perheiden toiveita.

      • Humanistisest

        Ja kun enemmistö kirkkoon kuuluvistakaan ei hyppää jumalanpalveluksissa, kirkon jäsenillä pitäisi olla oikeus valita, laittavatko lapsen uskonnon opetukseen vai elämänkatsomustiedon opetukseen. Pakkouskonto pois! ET kyllä!


    • Et-opelta

      Kirkkoon kuulumattoman lapsen, oppilaan voi vaihtaa uskonnon ryhmästä elämänkatsomutiedon ryhmään myös kesken lukuvuoden, ja hyvä aika tällaiseen vaihtoon on juuri vuodenvaihde. Uskonnon ja elämöänkatsomustiedon aineet eivät ole luonteeltaan ellaisia, että tällainen vaihto olisi jotenkin vaikea. Kevään asiat eivät "perustu loogisesti" syksyllä opetettuun siten, että ei ymmärtäisi, mitä keväällä puhutaan. Näin voin sanoa et-ryhmiä opettaneena ja uusia oppilaita myös kesken talvea, jopa kesken kevättäkin saaneena. Edellä sanottu pätee sekä peruskouolun alaluokille että yläluokille (eli niin ent. ala-asteelle kuin yläasteellekin).

      Vuoden lopulla moni eroaa kirkosta (ks. www.eroakirkosta.fi), ja loogista olisi erottaa samalla myös lapset. Siihen tarvitaan 12-vuotiaalta suostumus. Ja 15 vuotta täyttänet voivat erota itse, mutta vain vanhempien luvalla.

      • Et-opelta

    • Et-opelta

      Opetusministeri Jukka Gustafssonin vastaus (29.12.2011) kirjalliseen kysymykseen oli lupaava. (ks. sama linkki, vastaus kysymyksen alla).

    • Anonyymi

      En kuulunut nuorena luterilaiseen kirkkoon enkä kuulu nytkään. Kävin silti uskonnontunneilla ja kirjoitin reaalikokeessa täydet pisteet kirkkohistorian kysymyksistä. Ainakin minun kouluaikoinani kirkkohistoria antoi hyvää yleissivistystä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiedätkö autereen?

      Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen
      Tunteet
      13
      1947
    2. Mikä tekee kaivatustasi

      haluttavan?
      Ikävä
      106
      1721
    3. Naisten pitäisi lähestyä miehiä enemmän.

      Milloin viimeksi lähestyit miestä ja pyysit kahville tai treffeille?
      Sinkut
      115
      1217
    4. Olit kiinnostunut mutta

      varovaisesti. Elämä koetellut sua mies? 😔
      Ikävä
      76
      984
    5. Jos Harris saa naiset liikkeelle,niin kenties.....

      Myöskin Nikki Haleyn tukijat lupasivat Harrikselle tukensa.Harris vain 2-3% jäljessä vaikka ei ole edes viellä ehdokas.
      Maailman menoa
      133
      910
    6. Luulin olevani ainoa... Mutta jättääkö muutkin tosiaan lääkärikäynnit sivuun?

      Lueskelin netistä uutisia ja iltalehdessä oli juttua, että ihmiset eivät hakeudu hoitoihin. Luulin olevani ainoa, joka t
      Maailman menoa
      86
      865
    7. No oletko miten paljon miettinyt

      Sitä että mentäiskö me naimisiin? Mieheltä
      Ikävä
      66
      721
    8. Olet hyvin

      rakastettava ja kaipaan sinua.
      Ikävä
      36
      685
    9. Mies jos ottaisit yhteyttä

      Minuun.. kysyisit vaikka että mitä kuuluu? Eihän se paha ois..
      Ikävä
      47
      683
    10. On oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ikuisuus

      Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista
      Hindulaisuus
      228
      663
    Aihe