MIHIN TÄMÄ UNOHTUI ?

Yksityiset sijoittajat lähtivät viime viikolla mukaan Kreikalle sovittuihin velkahelpotuksiin, ja samalla finanssipiirit onnistuivat ympyrän neliöinnissä. Kreikan maksukyvyttömyyden ja valtavan johdannaissotkun välttämiseksi päätettiin, että sijoittajat menettävät rahaa – mutta eivät kuitenkaan menetä.
Hyvä6
KommentoiKommentoi
Lähetä kaverilleLähetä
Tulosta (HTML)Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)Tallenna (PDF)
Del.icio.usDel.icio.us
FacebookFacebook
twitterTwitter
Kari Rintakoski
Kari Rintakoski
26.7.2011 15:45
Kommentit 25

Kreikan pelastuspaketin yhteydessä pankit myöntyivät koronalennuksiin ja maksuaikojen pidentämisiin ainakin muodollisen vapaaehtoisesti. On ihmetelty, miksi pankkeja ei yksinkertaisesti pakotettu osallistumaan velkajärjestelyyn.

– Järjestelyn täytyi tietysti olla joko kaikille sijoittajille pakollinen tai kaikille sijoittajille vapaaehtoinen. Sillä, että päädyttiin valitsemaan vapaaehtoinen järjestely, on luultavasti pyritty suojaamaan nimenomaan pienempiä sijoittajia, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.

Viime viikolla saavutetun sovun mukaan suuret pankit osallistuvat Kreikan tukemiseksi laadittuun lainojen vaihto- ja takaisinosto-ohjelmaan.

Pankkialan järjestön IIF:n mukaan pankit menettävät operaatiossa runsaan viidenneksen sijoitustensa arvosta. Pienten sijoittajien ei tarvitse ohjelmaan osallistua, joten niille ei ainakaan tässä vaiheessa synny tappioita.
Taloustiedot

* Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike

Cds-sopimukset
eivät lauenneet

Toinen näkökulma asiaan on se, että muodollisella vapaaehtoisuudella haluttiin estää Kreikan valtionlainoihin liitettyjen cds-sopimusten laukeaminen.

Cds-sopimukset (credit default swap) ovat eräänlaisia riskinvaihtosopimuksia, joilla ostaja suojaa sijoituksensa pääoman lainan liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyden varalta.

Usein cds-sopimuksia luonnehditaan ”vakuutukseksi maksuhäiriön varalta”. Samalla ne ovat kuitenkin sijoitustuotteita, joita ostetaan ja myydään markkinoilla.

Niinpä juuri kukaan ei uskonutkaan siihen, että Kreikan valtionlainojen kohdalla todettaisiin ”luottotapahtuman” (credit event) syntyneen ja cds:ien lankeavan maksuun.

Vapaaehtoisuus estää
luottotapahtuman

Luottotapahtuma syntyy, kun velallinen ei pysty maksamaan korkoa, pääoman lyhennystä tai muuta sitoumusta määräajassa taikka kokonaisuudessaan. Maksuhäiriön tulee lisäksi koskea useita sijoittajia ja kaikkia velkojia tasapuolisesti.

Kreikan kohdalla nopeimmat ovat ehtineet jo moneen kertaan tulkita luottotapahtuman syntyneen. Asian ratkaisee kuitenkin johdannaisyritysten järjestön ISDA:n (International Swaps and Derivatives Association) komitea, jolle cds:n haltijan täytyy lähettää hakemus.

– Koska (sijoittajien osallistuminen) on nimenomaan vapaaehtoista, sen ei pitäisi laukaista cds:iä. Lisäksi, koska se on tässä vaiheessa vasta esitys, ei komitealle ole mitään käsiteltävääkään – vaikkakaan tämä ei estä jotakuta yrittämästä, David Green ISDA:n johtajistosta sanoi perjantaina.

Esimerkiksi Danske Bankin ekonomisti Frank Øland Hansen ei odota kenenkään edes hakevan Kreikka-cds:iä maksuun.

Pienet pankit eivät vaihda hallussaan olevia Kreikan lainoja uusiin eikä tappioita synny. Suuret pankit puolestaan vaihtavat lainapaperit uusiin, mutta välittömästi kirjattavia tappioita ei synny.

Tippauskuponki
vai aito vakuutus?

Railakkaimpien kommentoijien mukaan ISDA voi päättää luottotapahtuman syntymisestä käytännössä oman mielensä mukaan.

– Cds-sopimus ei ole vedonlyöntikuponkia kummempi. ISDA voi tehdä, mitä sitä huvittaa, on yksi johdannaiskauppias Telegraphin mukaan tokaissut.

ISDA:n komiteassa istuvat markkinoiden merkittävimmät toimijat. Mukana ovat muun muassa suurista eurooppalaispankeista Barclays, BNP Paribas, Deutsche Bank, Societe Generale ja UBS sekä Bank of America/Merrill Lynch, JPMorgan Chase ja Morgan Stanley.

Onko cds-sopimuksella ylipäätään merkitystä, jos asiasta päättävässä ISDA:n komiteassa suuret pankit voivat keskenään aina sopia, ettei luottotapahtumaa ole syntynyt?

– Tässä on parikin tärkeää asiaa. Ensiksi, cds-markkina on pitkälti markkina, jossa rahoituslaitokset sekä ostavat että myyvät näitä instrumentteja. Kuten kaikilla markkinoilla, myyntien on oltava ostojen kanssa yhtä suuret. Siitä seuraa, että ISDAn komitea ei voi mielivaltaisesti suosia kumpaakaan osapuolta. Mielivaltaiset päätökset olisivat myös räikeässä ristiriidassa markkinahintojen kanssa. Lisäksi komitea toimii tarkan protokollan mukaan, Nordean Pasi Sorjonen sanoo.