Vl sanoi:
"Melperi1 vastausesta huomaan, ettei taida muualta toisetkaan löytää elävää uskoa. Eikä kukaan muukaan ole kysymykseeni vastannut.
Tuli mieleen, että eikö jossain sanota, että miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?"
Raamatunkohta, johon tässä viitataan on Luuk. 24:1-9
Siinä naiset tulevat sapatin jälkeisenä aamuna Jeeuksen kalliohaudalle tekemään palvelusta Herralle, mukanaan hyvänhajuiset yrtit. He löytävät haudan tyhjänä. Kaksi miestä säteilevissä vaatteissa (enkelit?) sanovat naisille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei Hän ole täällä. Hän on noussut ylös". Naiset lähetettiin viemään tätä ihmeellistä sanomaa eteenpäin. Että Herra on ylösnoussut, ennustukset ovat käyneet toteen.
Koen, että tänäkin päivänä tuo raamatunkohta kehottaa lukijaa/kuulijaa uskomaan ylösnousseeseen Kristukseen. Se kehottaa lukijaa/kuulijaa kääntymään suoraan elämän antajan puoleen. Todistus Herran ylösnousemuksesta kuolleista on tarkoitettu synnyttämään ja rakentamaan uskoa.
Mutta millainen on vl-tulkinta näistä jakeista? Vl-sitaatti yllä ikään kuin laajentaa raamatunkohdan yli alkuperäisen kontekstin, käyttötarkoituksen ja -tilanteen ja antaa vaikutelman, että tälläkin raamatunkohdalla puolustetaan oppia, että ylösnousseen Kristuksen, elävän Jumalan sanaa ei muualla olisikaan kuin rauhanyhdistyksellä ja että muiden kristittyjen puhe ja usko on ns. kuollutta uskoa. Tarkoitushakuista raamatuntulkintaa? Itse en koe raamatunkohdan merkitsevän, että ensiksi pitäisi etsiä maanpäällinen seurakunta, jossa oikea pelastava usko vasta annetaan.
Mielipiteeni on, että on muitakin kristityitä, jotka uskovat ylösnousseeseen Herraan, Jeesukseen Kristukseen.
"Melperi1 vastausesta huomaan, ettei taida muualta toisetkaan löytää elävää uskoa. Eikä kukaan muukaan ole kysymykseeni vastannut.
Tuli mieleen, että eikö jossain sanota, että miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?"
Raamatunkohta, johon tässä viitataan on Luuk. 24:1-9
Siinä naiset tulevat sapatin jälkeisenä aamuna Jeeuksen kalliohaudalle tekemään palvelusta Herralle, mukanaan hyvänhajuiset yrtit. He löytävät haudan tyhjänä. Kaksi miestä säteilevissä vaatteissa (enkelit?) sanovat naisille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei Hän ole täällä. Hän on noussut ylös". Naiset lähetettiin viemään tätä ihmeellistä sanomaa eteenpäin. Että Herra on ylösnoussut, ennustukset ovat käyneet toteen.
Koen, että tänäkin päivänä tuo raamatunkohta kehottaa lukijaa/kuulijaa uskomaan ylösnousseeseen Kristukseen. Se kehottaa lukijaa/kuulijaa kääntymään suoraan elämän antajan puoleen. Todistus Herran ylösnousemuksesta kuolleista on tarkoitettu synnyttämään ja rakentamaan uskoa.
Mutta millainen on vl-tulkinta näistä jakeista? Vl-sitaatti yllä ikään kuin laajentaa raamatunkohdan yli alkuperäisen kontekstin, käyttötarkoituksen ja -tilanteen ja antaa vaikutelman, että tälläkin raamatunkohdalla puolustetaan oppia, että ylösnousseen Kristuksen, elävän Jumalan sanaa ei muualla olisikaan kuin rauhanyhdistyksellä ja että muiden kristittyjen puhe ja usko on ns. kuollutta uskoa. Tarkoitushakuista raamatuntulkintaa? Itse en koe raamatunkohdan merkitsevän, että ensiksi pitäisi etsiä maanpäällinen seurakunta, jossa oikea pelastava usko vasta annetaan.
Mielipiteeni on, että on muitakin kristityitä, jotka uskovat ylösnousseeseen Herraan, Jeesukseen Kristukseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Itse en koe raamatunkohdan merkitsevän, että ensiksi pitäisi etsiä maanpäällinen seurakunta, jossa oikea pelastava usko vasta annetaan."
Eihän Raamatusta mistään kohtaa tuollaista oppia löydy, että vasta seurakunnasta voisi saada uskon.
Ei sitten mistään!
Sinä taidat olla oikein uskovainen vl-mies(?).
Koetko mitenkään vaikeana olla vl, kun opetus siellä poikkeaa monessa kohtaa aidosta Jumalan sanasta?
Koen olevani ja olen kristitty uskovainen.
Uskonelämässä, suhteessa muihin ihmisiin ja suhteessa opin puhtauteen - Raamattu kehottaa meitä valvomaan, että olisimme valmiit Jeesuksen saapumiseen.
Tämän odotuksen aikana meitä kutakin myös koetellaan. Valvoessammekin saatamme sortua huutamiseen ja huitomiseen. Petymme ja suutumme. Vihastumme muihin ja itseemme. Sellainen uskovainenkin ihminen on.
Mutta että valvoisimme nöyryydessä, kärsivällisyydessä, pitkämielisyydessä ja armahtavaisuudessa. Sitä Jumala varmasti tahtoo.
Se on eri asia kuin totuuden myyminen pois. Uskon, että aivan kaikessa Jumalan totuus ja rakkaus puhdistaa ja kirkastaa kaiken. Niin myös näissä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, koskivatpa ne sitten liikkeen yhteiskunnallista merkitystä tai oppia. En halua huitoa ja hosua.
Itselleni on tärkeintä nyt uskoa Jeesuksen sovitustyö omalle kohdalleni todeksi. Olen saanut ja saan uskoa kaikki virheeni, puutteeni ja syntini anteeksi. Olen Jeesuksen verellä synnin vankilasta vapaaksi lunastettu, armahdettu syntinen.
Tämä evankeliumin totuus on luovuttamaton ja oikein ry:llä. Siksi