Ennen vanhaan veneilyä harrastivat vain askeetikot ja herrasmiehet. Kalastajat ja pirtutrokarit olivat tietenkin oma lukunsa. Viime vuosikymmeninä veneily on selvästi pikkuporvarillistunut ja keskiluokkaistunut.
Jossain vaiheessa pönäköitynyt keskiluokka havaitsi veneilyssä erinomaisen tavan ilmentää omaa narsistista ja turhamaista perusolemustaan. Alkoi ennennäkemätön satamaralli. Ei siinä paljon paina kapeikot ja kanssaveneilijät, kun nuo merten sankarit painelevat täysillä valtavien peräaaltojen saattamana satamasta toiseen esittelemässä kalleuksiaan.
Minä en ymmärrä, miksi tuon porukan on käytettävä juuri ahtaimpia saaristoväylia, vaikka alusten koot huomioiden luulisi olevan jopa mielekkäämpää ajella väljemmillä vesillä, jolloin pienmmät ja hitaammat veneet saisivat rauhassa purjehtia saaristoväylillä. Mutta kun avomerellä ei ole ketään, jonka tekisi kateelliseksi ja koko keskiluokkainen elämäntapahan perustuu toisten kateelliseksi tekemiselle.
Tarkkailin taannoin, kun eräästä suojaisesta satamasta porhalsi veneporukka ulos, vaikka samaan aikaan päälle oli tulossa paha ukkosmyrsky. Niin kiire oli valtaamaan uutta laiturin nurkkaa, että ei ollut aikaa varttua yhtä ainoaa tuntia, jonka aikana tuo ukkosmyräkkä olisi mennyt ohi. Täysin turhaan saattoivat niin itsensä kuin toisetkin vaaralle alttiiksi. Tuli mieleen, että olisikohan tuon kyseisen "kipparin" aika miettiä jotain toista harrastusta. Ehkäpä kannattasi jatkossa harkita makailemista massaturistikohteissa toisten kaltaisten seurassa.
Jossain vaiheessa pönäköitynyt keskiluokka havaitsi veneilyssä erinomaisen tavan ilmentää omaa narsistista ja turhamaista perusolemustaan. Alkoi ennennäkemätön satamaralli. Ei siinä paljon paina kapeikot ja kanssaveneilijät, kun nuo merten sankarit painelevat täysillä valtavien peräaaltojen saattamana satamasta toiseen esittelemässä kalleuksiaan.
Minä en ymmärrä, miksi tuon porukan on käytettävä juuri ahtaimpia saaristoväylia, vaikka alusten koot huomioiden luulisi olevan jopa mielekkäämpää ajella väljemmillä vesillä, jolloin pienmmät ja hitaammat veneet saisivat rauhassa purjehtia saaristoväylillä. Mutta kun avomerellä ei ole ketään, jonka tekisi kateelliseksi ja koko keskiluokkainen elämäntapahan perustuu toisten kateelliseksi tekemiselle.
Tarkkailin taannoin, kun eräästä suojaisesta satamasta porhalsi veneporukka ulos, vaikka samaan aikaan päälle oli tulossa paha ukkosmyrsky. Niin kiire oli valtaamaan uutta laiturin nurkkaa, että ei ollut aikaa varttua yhtä ainoaa tuntia, jonka aikana tuo ukkosmyräkkä olisi mennyt ohi. Täysin turhaan saattoivat niin itsensä kuin toisetkin vaaralle alttiiksi. Tuli mieleen, että olisikohan tuon kyseisen "kipparin" aika miettiä jotain toista harrastusta. Ehkäpä kannattasi jatkossa harkita makailemista massaturistikohteissa toisten kaltaisten seurassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä en ymmärrä miksi purkkarit käyttävät ahtaita saaristoväyliä, kun purkkareilla pitää mennä avomerellä luovien ja tuulesta nauttien....
Provo purkkaripoika taitaa salaa ihailla moottoriveneitä.
Ihan ymmärrettävää kylläkin...
Tai sitten purkkaripoika on Mielensäpahoittajan lapsenlapsi.
"Kyllä en hyväksy sitä, että tuollaisilla lasikuitukaapeilla täällä ajetaan. Aaltoakin tuli niin että sillipurkki putosi pilssiin. Kyllä en saanut sitä puhtaaksi. Haisi pitkään pahalle. En tykännyt."
Vapaasti kirjaa Mielensäpahoittaja mukaellen.
Siinä se taas nähdään. Suomalainen ei ymmärrä sen enenpää ironiaa kuin satiiriakaan. Taisipa kuitenkin se koira älähtää, mihin kalikka kalahti. Mutta ei se mitään, kyllä tätä kirjoittelua voi provoiluksikin tulkita. Aivan kuinka vaan.
Vaikka mieluummin purjehdin, niin moottoriveneilykin on tuttua. Tosin se on rajoittunut pelkästään hitaisiin "fiskareihin". Nuoruudessani toimin monia vuosia myös merimiesammatissa, joten sekin puoli on tuttua. Näin ollen kaikki, mikä sotii hyvää merimiestapaa vastaan on tuomittavaa ja sellaista juuri on muskelivenekaahailu kapeilla saaristoväylillä. Tuskin siitä kaikki mökkiläisetkään riemuitsevat.
Niin se vaan on, että tuolla avomerellä ja isoilla väylillä on kovin vähän käymisen arvoisia kohteita. Siksi kai me kaikki, nopeat ja hitaat, konevoimalla ja lakanavoimalla kulkevat suuntaamme niille samoille kapeille väylille joita pääsemme mukaiin satamiin. Vaikka kuinka sanotaa, että itse veneily on se tärkein juttu en silit tunne veneilijöitä joilla ei matkasuunnitelmissaan olis aina jokin kohde (nyt en tarkoita ratakilpailuja purhetivia).
Koitetaan mukavan harrastuksen parissa kohdata toisemme iloisella mielellä muut huomiion ottaen. Siis otetaan kaikki toisemme huomioon, purheilla muistetaan että siellä kapeikoissa on muitakin ja nopeilla veneillä väistetään hitaampia, kyllä sopu sijaa antaa.
Veneiden moottoritehoja pitäisi reilusti lailla rajoittaa. Liukuvasta asunnosta on valtavasti haittaa muille. Enää ei säätiedostusten mukaan voi valita rantautumispaikkaa, vaan pitää ottaa huomioon, että myös muista piittamaton ihminen pystyy luomaan myrskyn.
Juu directiivien aika on taas venepuolella. Kananmunadirektiivi, jees! Huraa!