Sanotaan, että narsisti manipuloi ja yksi manipuloimiskeinoista on syyllistäminen.
Pystyykö jokaisen ihmisen syyllistämään, jos syyllistäjä on tässä tarpeeksi härski, taitava ja vailla omaatuntoa?
Väitän, että jokaisen pystyy syyllistämään.
Ehkä narsistin itsensä on vaikea tajuta tätä seikkaa, koska itse ei syyllisty mistään, sellaisistakaan asioista, mistä normaali ihminen syyllistyisi vaan hän näkee syyllistymisenkin uhrinsa vikana, heikkoutena? Narsisti on itse häpeämätön.
Pystyykö jokaisen ihmisen syyllistämään, jos syyllistäjä on tässä tarpeeksi härski, taitava ja vailla omaatuntoa?
Väitän, että jokaisen pystyy syyllistämään.
Ehkä narsistin itsensä on vaikea tajuta tätä seikkaa, koska itse ei syyllisty mistään, sellaisistakaan asioista, mistä normaali ihminen syyllistyisi vaan hän näkee syyllistymisenkin uhrinsa vikana, heikkoutena? Narsisti on itse häpeämätön.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Minut ainakin pystyy syyllistämään, koska minut jo lapsena kasvatettiin niin, että minä olen paha ja kaikki paha johtuu minusta. Aiheutan vain pahaa kaikille ja eniten äidilleni, joka siis oli se alkuperäinen syyllistäjä. Olen koittanut koko aikuisikäni opetella olemaan syyllistymättä kaikesta ja varsinkin kun kaikki sanoo, että mitään pahaa en ole tehnyt, mutta syyllistyn vaan. Minä olen vain mielestäni loputtoman paha ihminen ja suhde narsistin kanssa on vain pahentanut käsitystäni itsestäni suurinpana pahana. Paha paha paha... Välillä haluaisin takaisin psykiatriselle turvaan itseltäni kun minulla on vastustamaton tarve tappaa itseni. Koska olen paha. Annan satuttaa itseäni loputtomasti henkisesti. Fyysisesti satutan itse itseäni, koska minä tarvitsen sitä. Koen olevani niin paha ja hirveä ihminen, että en voi edes jumalalta pyytää anteeksi. Koska en saa enää viillellä itseäni, lupasin etten enää tee niin, niin menen sitten pahinpina hetkinä liiteriin ja hakkaan kehoani halolla. Kuulostaa ihan typerälle näin selvänä hetkenä, tiedän...
Hmm...No ainakin siitä olen varma, ettet ole paha ihminen. :)
Mitä jos välillä keskittyisit niihin hyviin puoliisi, ajattelisit, että jokainen täällä käy läpi omaa "sisäistä kamppailuaan", jossain välissä elämää...Et ole yksin.
Ja tosiaan terapia voisi auttaa...
( Itsekin taas sellaiseen menossa, kun lopultakin sain sen ajan, vaikka työn takana olikin...Ajattelin vain, että ei siinä mitään häviä, päinvastoin. )
Itse olin perheen syntipukki, mutta jostain syystä jokainen reagoi asioihin eri tavoin...Joistain tulee helposti syyllistyviä, joistain syyllistäviä, mutta jos jotain olen oppinut terapiassa ja elämässä yleensä, se ei ole lapsen syy, mihin perheeseen syntyy...Tai miten vanhemmat kohtelee...Kannattaa unohtaa se heti alkuunsa, eikä verrata muita ihmisiä niihin vanhempiin. He näkevät sinut toisin.
Kukaan ei kuitenkaan menneisyyttäsi tiedä, eivätkä pidä sinua pahana. :)
Itsekin olen elämäni elänyt vain sen voimalla, että jos sietämättömäksi käy, voin aina kadota ajasta iäisyyteen, mutta asioiden käsittelyn jälkeen...ei tämä elämä enää niin pahalta tunnukaan...
Pitää vain löytää itselleen jokin merkitys. Tavoite...Ja pitää se mielessä. Se voi olla joku pieni unelma, tai vaikka suurempi...Joka tapauksessa jokin joka auttaa nousemaan aamulla, ja joka mielessä voi mennä illalla tyytyväisenä nukkumaan. Kysyt vain itseltäsi: Mitä SINÄ haluat?
Eikö sinun pitäisi sitten päästä sinne psykiatriselle takaisin kun sinulla on noin paha olla?
Minua ei ainakaan pysty. :D
Ja väitän, ettei sellaisiakaan, jotka tietävät narskun tavan toimia ja pitävät järjen päässä...Kysehän on lopultakin vain silmänkääntötempusta, millä syy kätevästi pyöräytetään toisen syyksi...
Olen mestari tuossa, vaikka itse sanonkin. (;
No joo joo, on se väärin...Paitsi jos sitä käyttää hyvään tarkoitukseen, kuten totuuden saamiseksi ulos narskun suusta, tai toisen rauhoittamiseksi niin, että jos toinen alkaa vaikka uhkailemaan, niin osaan kyllä puhua siitä tilanteesta itseni pois niin, että toinen kuvittelee, että se mitä tein olikin jotain sankarillista...Tai mikäli toinen on narsku, väännän asian niin, että tein sen hänen hyväkseen. ( Joka tapauksessahan se syytös on ollut perätön, joten en tällä tavoin laista vastuutani...Kai. )
Joskus testaan tätä taitoani menemällä sovittelemaan joidenkin väliin ja puhumalla asian parhain päin. Joskus se onnistuu, joskus...saan turpaani. Mutta hauskaa se on. :D
Mutta mitä sitten jos kukaan ei häviä ja kaikki ovat onnellisia?
Sehän se on pääasia...En minä nyt mitään pahaakaan kenellekään halua. :)
Ja hauskuushan piileekin tässä juuri siinä, ettei kukaan edes tajua koko asiaa. Ehkä se on eräänlaista vallan käyttöä...Hmm...
Ennen tein tätä tiedostamattani ja sain paljon pahaakin aikaan, mutta kiitos eräälle eksälleni joka valaisi minua tästä "taidostani", osaan nyt suunnata sen oikeaan kohteeseen...
Ikävä kyllä tämä ei ole mikään on-off juttu minkä voi napsauttaa pois päältä, vaan pikemminkin vaistonvaraista toimintaa, joten turha syyllistää... ;)
( Itseasiassa tämä olisi erittäinkin hyödyllinen taito esimerkiksi jollekin puhelinmyyjälle... )
Temppu prkl! :D
Ei minusta olisi poliitikoksi...Vähän turhan paskan tärkeää touhua tällaiselle boheemille taiteilijalle, jota ei yhteiskunnan asiat voisi vähempää kiinnostaa. ;P
Tuon takia juuri tykkään sinusta, paska. :)
( tai no jos rehellisiä ollaan siihen on montakin syytä ;) )
Minulla on niin vahva oikeuden taju ja tunnen itseni siinä määrin hyvin, että syyllistäminen ei onnistu. Syyllistämiselle pitää olla jokin totuuspohja jos niin käy, että alan tuntemaan syyllisyyttä. Syyllisyyttä tunnen vain, jos siihen on syy ja syyllisyys ajaa minut myöskin silloin hyvittämään tekoni. Ketään normaalilla itsetunnolla ja moraalitajulla ei pystytä syyllistämään, koska oma oikeustaju astuu silloin puolustamaan itseään, ellei mitään väärää ole tehnyt.
Voisitko edes sellaisessa tilanteessa, jos elämässäsi sattuisi monta rajua vastoinkäymistä ja olisit henkisesti heikoilla vaikka sinulla onkin hyvä itsetunto ja vahva oikeudentaju (tällaista kai useimpien elämässä sattuu joskus vaikka olisi kuinka fiksu, älykäs ja hyvä itsetuntoinen jne) kuvitella, että jos joku narsisti juuri tällaisessa tilanteessa "iskisi sinuun", että olisi mahdollista että tällainen pystyisi manipuloimaan ja syyllistämään sinua?
Olen henkisesti ja fyysisestikin ollut hyvin heikoilla jopa äärirajoillani, mutta syyllistämisen edessä olen pysynyt vahvana ja olen tiennyt asemani ja toisen syyllistävän minua omaa heikkouttaan puolustaen. En ole ollut manipuloinnin enkä syyllistämisen edessä heikko vaikka muuten olen tuntenut voimattomuutta ja epätoivoisuutta kun en ole saanut toista ymmärtämään ja näkemään asioita sellaisina kuin ne todellisuudessa olivat.
"olen tuntenut voimattomuutta ja epätoivoisuutta kun en ole saanut toista ymmärtämään ja näkemään asioita sellaisina kuin ne todellisuudessa olivat. "
:D
Ovatko asiat useinkin tosiasiassa niinkuin SINÄ ne objektiivisesti näet?
Aikas vahva olet ollut vaikka väitätkin , että olet ollut heikoilla ja äärirajoilla. Anteeksi vaan mutta siinöä on mielestäni selvä ristiriitatilanne.
Silloin kun mulla oli narsistine ystävätär niin kummasti sellainen kalvava tunne että olin aina jotenkin velkaa ex-ystävättärelleni.
Hän nalkutti koko ajan siitä kuinka hän on järjestänyt työpaikkoja toisille tai asuntoja eikä kukaan tee hänelle vastapalveluksia.
Tai kun hän oli matkatoimistossa ja sai ilmaismatkoja joihin otti minut mukaan niin jatkuvasti sain kuulla siitä ratkutusta miten mulla ei ole mitään vastaavaa tarjota.
Vaikka tarjosin kohteessa illallisen tai bileillan niin jatkuvasyötteistä nalkutusta sain kuunnella ikäänkuin rouva olisi omasta pussista maksanut matkan.
Nyt on tosiaan helppoa kun ei tarvitse turhasta tuntea syyllisyyttä vaan saan tuntea syyllisyyttä silloin kun siihen on aihetta
Jos tunnet syyllisyyttä ja et pidä siitä, syyllistä muita. Esim. syytä muita narsisteiksi ja sälytä kaikki henkiset heikkoutesi heidän syykseen. :)
Tämä on sitä narsistien tunnetransferenssia... paitsi tietysti "uhreilla" joilla on oikeutetusti oikeus siirtää omat heikkoudentunteensa muiden viaksi.
Muistan aina hiekkalaatikolla miten kaikki oli aina muiden syytä kun hommat ei onnistunut...
Vastaväiitäisin tuohon, että uhreilla olisi oikeutetusti oikeus siirtää omat heikkoudentunteensa muiden viaksi? Siinähän pistetään syyllistäminen ikäänkuin kiertämään.
Uhrina sanoisin, että on opittava tunnistamaan aito syylisyydentunne eli jos on mokannut jotakin tai hölmöillyt muuten.
Ja sitten joutavanpäiväinen nakertava syyllistäminen. Se oli ainakin minulle vaikeaa, mutta nyt luulen ettei turha syyllistäminen kohdallani enää onnistu ja niin minun ei pidä pistää vahinkoa kiertämään.
Ei pysty.
Ei edes narsisti.
Kaksi eri asiaa!
On syyllisyyttä ja syyllistämistä - mutta ne ovat eri asioita, eivätkä ole toisistaan riippuvaisia. Molempia siis ilmenee ilman toistaan.....
Nyt oli puhetta syyllistämisestä - ei syyllisyyden tuntemisesta.
Mutta pitäähän sun olla eri mieltä vaikka väkisin. Joskus niin ÄRSYTTÄÄ tää itsestäänselvyyksien kirjoittaminen...mutta pitäähän sitä tomppelille vääntää.
Sinä kirjoitat hienoilla sanakäänteillä asioita, joita kenenkään muun ei ole tarkoituskaan ymmärtää. Samaan aikaan et itse tajua, mikä ero on syyllistämisellä ja syyllisyydellä....tai edes sitä, kummasta nyt puhuttiin....
Sama juttu.
Riippuu kummasta suunnasta katsotaan asiaa.
Deluusio ei ole sama asia kuin oma arvelu asiantilasta.
Olet siis väärässä. Taas.
Siis luulo ei ole sama asia kuin harhaluulo. Oletko psykoosissa, jos luulet huomenna satavan?
On muuten parempi, ettet väännä mistään mitään - siitä kun ei koskaan ikinä tule mitään mitä siitä yrität vääntää....
Yksi asia, jota sinä et osaa on: lukea toista ihmistä tai ymmärtää hänen tarkoitusperiään.
Ja tietysti - kun seinä tulee eteesi (se tulee AINA kun yrität olla nokkela) siirrät jutun minuun ja minun "alitajuntaani" ja minun tarkoituksiini ja toimiini - aivan kuin niissä olisi jotain pahaa. Tai onhan niissä (mutta vain sinun mielestäsi) - minähän laitoin jälleen suuren narsistin (sinun) arvovallan erittäin kyseenalaiseksi.
Alkujaanhan et erottanut sitä, mitä eroa on syyllistämisellä ja syyllisyydellä. Narsisti osaa ainoastaan syyllistää...syyllisyyttä hän ei tunne mistään ymmärrän siis, ettet tunne näiden eroa - ne ovat sinulle sama asia - se on sinun "todellisuutesi" ja harhaluulosi. Syyllisyys on joko perusteltua (aiheellista) tai sitten ei.
Olen edelleen sitä mieltä, että jokaista ei voi syyllistää - ilman syytä....eikä se ole paksunahkaisuuden merkki - vaan merkki realistisuudesta.
Mitä taas tulee jälkeen esittämääsi harhaluulo/luulo heittoon....niin harhaluulo (deluusio) on harhaa, koska muunlaista todellisuutta ei ole.
Kun taas todellisuus on läsnä, voi esittää arveluita, joiden voidaan tulkita olevan luuloja - eivätkä ne ole missään tekemisissä deluusioiden kanssa. Esimerkkinä tästä voisi käyttää vaikkapa uskomuksia (esim. 13 on epäonnenluku).
Et sitten lopultakaan tajunnut. No, ei se mitään. En oikeasti edes odottanut sinun ymmärtävän, mitä kirjoitat. Sen verran sekavaa se on.
Piste taas tälle metakeskustelulle.
Ihan vit*n sama.
Koiranikin ymmärtää enemmän sanoja kuin sinä.
Minun kanssa?
Se on kuule silleen, että sinä et joko lue mitä sulle kirjoitan tai sitten et ymmärrä sitä. Mitään muita vaihtoehtoja tuskin on. Eikä tämä ollut ainoa kerta.
Temppuilija:
Aika paksunahkainen pitää olla, jos ei tunne syyllisyyttä mistään.
Siis:
"Aika paksunahkainen pitää olla, jos ei tunne S-Y-Y-L-L-I-S-Y-Y-T-T-Ä mistään."
Puhuinko MINÄ edellä siitä, että kukaan ei tunne syyllisyyttä mistään, vai VEDITKÖ SINÄ SEN HATUSTA?
- En puhunut - eikä puhunut aloituskaan. SINÄ vedit se hatusta.
Ja sen vuoksi minä olen peelo.
(Déjà vu)
Ent. ilkis on oikeassa tuossa, tarkoitin syyllistämisellä juuri tuota, mitä hän sinulle yrittää koko ajan selittää ja SIIHEN mitä aloituksessani kysyin, hän myös vastasi alunperin. Narsistin harjoittama manipulaatio-syyllistäminen ja ylipäänsä kyky tuntea syyllisyyttä ovat kaksi eri asiaa.
Jokainen terve ihminen käsittääkseni tuntee syyllisyyttä, koska jokainen tekee joskus väärin ja terve ihminen ymmärtää myös yleensä itse sen, jos on tehnyt väärin. Puuttuuko narsisteilta kyky ymmärtää, jos on tehnyt väärin?
Syyllistyminen vaatii tunnesiteen ja tunnesiteen luomisesta narsisti aloittaa. Aluksihan narsisti on valloittava, ihana, rakastettava, kaikkea sellaista mitä saa sinut pitämään, jopa rakastamaan häntä. Mitä vahvemman tunnesiteen narsisti saa luotua, sitä helpompaa syyllistäminen on. Vaikka järki sanoisi ettei syyllisyydelle ole perusteita, tunteet vievät voiton.
Yksi keino on myös provosointi eli harvassa ovat ihmiset joiden käytös ei lipsahtaisi asiattoman puolelle jos oikein vuosia ärsytetään. Sitkeimmät heistä vasta syyllisyyttä sitten tuntevatkin kun lopulta käyttäytyvät tavalla jota eivät olisi itsestään ikinä uskoneet.
Kun tunnesiteet alkavat laimentua, ja oivallat narsistin toimintatavat, et enää syyllisty narsistin (perusteettomasta) pahasta olosta etkä provosoidu mutta silloinkaan narsisti ei jää keinottomaksi. Narsisti siirtää pahan olonsa johonkin viattomaan kohteeseen ja syyllistää sitten siitä sinua. Jos et tottele narsistia, tämä rääkkää vaikka lastaan ja tekee sinulle selväksi että lapsen kärsimykset ovat sinun syytäsi.GREAT! Syyllistäminen kääntyy kiristämiseksi.
Narsisti puhelimyyjänä todellakin...jankuttaa,inttää,pitää asiakasta tyhmänä,jallittaa näitähän riittää.Tästä lähin suljen aina puhelimen kesken myyjän lauseen,kehoitan muitakin kokeilemaan sitä systeemiä se toimii.
Siite varsinaiseen asiaan,narsisti siis todellakin manipuloi syyllistämällä ja mökötys kuuluu kans narsistin keinoihin.
Samma här, luuri kiinni jo ennen kuin se "hyvä asiakas"-liirumlaarumi kerkiää edes alkaa,.toimii :)
Juu, todellakin syyllistää ja manipuloi, mutta itsellä pitää olla pää kunnossa ja todellisuustajua sen verran, että näkee toisen taakse. Ei tarvitse lähteä mukaan, vaan itsepintaisesti pitää kiinni totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Narsisti inhoaa faktoja ja raivostuu yleensä vielä enemmän, kun huomaa että hänellä ei syyllisyyden näyttämiseksi ole muuta kuin suuret puheet.
Jos jää narsistin kanssa suhteeseen niin se pää ei vain tahdo pysyä kunnossa eikä todellisuudentajukaan vaikka ennen narskua olisi näin ollutkin.
Kysymys? jos tunnette jatkuvasti syyllisyyttä tai jotkut ainakin sanovat niin? Syytetäänkö teitä jostain vai sanooko joku teille että olet syypää johonkin vai mistä se tulee?
Voin kertoa, että puolisoni aikoinaan vakuutteli rakastavani vain ja ainoastaan minua ja olevansa luotettava ym ja sitten pettikin minua ja myönsi sen mutta se oli kuulemma vitsi. Kun siitä suutuin niin puolisoni veti herneet nenään ja sanoi , että aina häntä syyllistetään että jos meidän avioliitto olisi ollut parempi niin hän ei olisi pettänyt. Eli minä olin syyllinen myös. Eli, mistä teitä syyllistetään? Mistä pitäisi tuntea syyllisyyttä?
Piti oikeen pari päivää pohtia :D Itellä kun kolahti, että nii mihin mä olenkaan syyllinen ja en pystynyt sanomaan yhtään asiaa :D No hieman pohdittuani ja selattuani päässä monia narsistin kanssani käymiä keskusteluja niin se syyllisyys tulee siitä kun en kertakaikkiaan ymmärrä tätä maailman ihaninta ja kaikkien kaltoin kohtelemaa narsistia. Käsitän aina väärin hänet hyvät tarkoitusperänsä ja olen kiittämätön tästä huolenpidosta kun hän kuitenkin jaksaa kasvattaa minua aina vaan väsymättä.
Eli syyllisyys tulee kykenemättömyydestäni maksaa kiitollisuuden velkaani takaisin. Näin. Siis minulla.
"No hieman pohdittuani ja selattuani päässä monia narsistin kanssani käymiä keskusteluja "
No tosi vitsi kyllä, ettäs narsistin kanssa käymiä monia keskusteluja. Narsistin kanssa ei keskustella. No, totta on, että narsisti kasvattaa, kylläkin omilla tarkoituksillaan, tarkoitus on, että hyötyy kasvatuksellaan toisesta jollakin tapaa, jos ei hyödy, niin kasvattaa vielä hiukan.
Syyllisyys tulee siitä kun huomaa, ettei ole enää ollenkaan varma, mitä itse haluaa, koska narsisti osaa mennä toisen mieleen. Joskus ihmetteli kovasti, miksi toimi jollakin määrätyllä tavalla, mikä ei ollut itselle ollenkaan ominaista, mutta hyväksyi sen koska kuvitteli sen olevan ihan oma päätös, mikä niin olikin.....
No joo täsmennän keskusteluja narsistin kanssa. Narsisti puhuu ja minä ihmettelen pääni sisällä. Keskusteluja ne silti on.
Huono vitsi sanon minä.
Kaikkia ei pysty syyllistämään... osaa ei ollenkaan (joka kertoo mistä ? ), osan osittain tai ns ajoittain ja osan helpostikin.
Mielestäni outo kysymys koska meitä on moneen junaan ja kaikki eivät matkusta samassa vaunussa eikä mikään vaunu ole sen huonompi - pitää vain käsittää se, että ihmiset ovat erilaisia.
Tuossa edellä jo eräällä menivät jälleen kerran objektit ja subjektit raikkaasti sekaisin.
Pystyykö jokaisen syyllistämään; ei pysty. Siitä olen samaa mieltä.
Tunteeko kaikki syyllisyyttä; ei tunne. Ovatko he 1:1 niitä, joita ei pysty syyllistämään? Eivät.
Kuulemma harhaluulo.
Nyt vasta?
Ensin määrittelet itse, minkälainen ihminen ei tunne häpeää ja joka syyllistää.
Sen jälkeen heität, että itse tunnet häpeää.
- Älä naurata.
(Déjà vu)
Niin, tarkoititko sitä, että vaikka narsisti ei pystykään syyllistämään (narsistihan syyllistää yleensä syyllistämisen vuoksi ja useinkin niin että syy on narsistissa itsessään eikä siinä ketä hän syyllistää) niin se ei tarkoita sitä, ettei se sama ihminen pystyisi tuntemaan syyllisyyttä, jos todella huomaa itse tehneensä väärin?
Ihme silmänkääntötemppuja-sanoilla kikkailua-sanojen merkityksen kiepauttamista joksikin muuksi täällä joillakin. Ja sitten jos ne on verhottu tieteellisen tuntuiseen paljon vierasperäisiä sanoja sisältävään "filosofiseen" tekstiin niin ei niistä p*rukaan ota selvää kun ei tavallinen ihminen edes ymmärrä sellaista tekstiä. Enkä tarkoita tällä sinua ent. ilkis.
Joo, on se kumma juttu. Jollakin on murhe siitä, ettei muut ymmärrä ja sitten sama käyttää paljon hienoja sivistyssanoja (sielläkin, missä löytyy suomalainen vastine) ja päälle päätteeksi vielä linkittää englannin kielisiä sivustostoja, joita ei referoi ( eli lyhennä omin sanoin, pääkohdat ja olennaisen esittäen) ...
Tää nyt vain oli mun mielipide, mutta jotenkin vaan tuntuu, että joku haluaa olla "enemmän" kuin muut - mutta hän on tyhmä. Kuten lopulta kaikki narsistit ovat.
Usein tulee epäilys että mahtaako nämä linkittäjät itsekään aina ymmärtää sitä mitä linkittävät :D