koskaan keneenkään, se on läksy jonka olen nyt painanut mieleeni. piilotan tunteeni, lopetan hymyilemisen ja sulkeudun kuoreeni. anna minun olla maailma, tee minusta välinpitämätön. että jaksaisin. tänään itken, huomenna minusta tulee tavallinen. ei se ollut syytäni että poikkesin, se oli hän joka sen aiheutti. sain rakastaa valheessa nämä muutamat kuukaudet, siitäkö kiitän nyt?
en luota enää
katosin
4121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei voi luottaa keneenkään.
Ai, ja tuossako oli jotain uutta. Minusta sä olet aina ollut tommonen. Mitä jos välillä hymyilisit ja tulisit ulos simpukan kuoresta niin voitaisiin jutella. Nyt lopetat tuon itsesäälissä rypemisen ja lähdet mun kanssa bailaamaan rankasti, samperi soikoon sun kanssa!
Sulle on käyny jotain tai oot ite tehny jotain mitä kadut. Nuori taidat olla jos luulet että elämä loppuu tähän. Puoli vuotta ja olet vain kokemuksen rikkaampi ja VAHVEMPI.
Usko tulevaan ei saa koskaan kadota!
Vähän kuin mä mut en enää itke hymyilen ja kiitän, vailla tunteita. Ei tunnu enää missään. Mutta tiedän paikan missä mua rakastetaan.