Vaihtoehtoja on kolme:
1) juon kohtuudella ja tulen kärttyiseksi, kun en saa juoda enempää
2) juon niin paljon, että muisti menee ja elämän tärkeät asiat jäävät hoitamatta tai
3) olen kokonaan juomatta.
Jos valitsen juomattomuuden, on taas kolme vaihtoehtoa:
1) kärvistelen tipattomana, vaikka haluaisin vielä juoda
2) olen juomatta jonkun tietyn ajan (esim. kolme viikkoa) minkä jälkeen olen taas "ansainnut" juomisen tai
3) pyrin raittiuteen ymmärtäen kohtuujuomisen mahdottomuuden.
Joka päivä saan tehdä valinnan uudestaan. Eilen valitsin huonosti, tänään paremmin. Ei tähän jumalia tarvita, eikä edes itsekuria. Asenne ja ajatusmaailman tutkiskelu riittää!
1) juon kohtuudella ja tulen kärttyiseksi, kun en saa juoda enempää
2) juon niin paljon, että muisti menee ja elämän tärkeät asiat jäävät hoitamatta tai
3) olen kokonaan juomatta.
Jos valitsen juomattomuuden, on taas kolme vaihtoehtoa:
1) kärvistelen tipattomana, vaikka haluaisin vielä juoda
2) olen juomatta jonkun tietyn ajan (esim. kolme viikkoa) minkä jälkeen olen taas "ansainnut" juomisen tai
3) pyrin raittiuteen ymmärtäen kohtuujuomisen mahdottomuuden.
Joka päivä saan tehdä valinnan uudestaan. Eilen valitsin huonosti, tänään paremmin. Ei tähän jumalia tarvita, eikä edes itsekuria. Asenne ja ajatusmaailman tutkiskelu riittää!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin ja jos valitset kohdan kaksi heti alkuunsa, on sinulla taas kolme vaihtoehtoa:
1) juot, kunnes hakeudut hoitoon
2) juot, kunnes sinut pakotetaan hoitoon tai
3) juot, kunnes kuolet.
Eikä millään pahalla, vaan näin se oikeasti on!
"2) juot, kunnes sinut pakotetaan hoitoon tai"
Juopoille ei ole olemassa mitään pakkoa.
Väärin.
Kyllä alkoholisti voidaan passittaa pakkohoitoon. Harvinaista, mutta mahdollista. Syynä yleensä vaaran aiheuttaminen itselle tai muille. Ja perinteisestihän alkoholistit itse junailivat ennen itsensä pakkohoitoon talveksi, siis linnaan.
Eiköös pakkohoidolla ole nykyään siistimpikin nimi? On muistaakseni tahdonvastainen hoito.
Nimenomaan, asenne ja ajatusmaailma pitää olla. Jotkut holtittomat itsekurittomat juovat itsensä ojanpohjalle ja sitten tarvitsevat jotain jumalia avukseen. Syy yksinkertaisesti täydellinen elämänhallinnan ja itsekurin puute.
Elämänhallinta siinä varmasti on pielessä, mutta itsekuria juopollakin saattaa olla monessa muussa asiassa. Alkoholin kanssa ei oikein itsekuri riitä silloin, kun siitä on riippuvainen. Tarvitaan suuri muutos, jotta juoppo alkaa löytämään elämäänsä muuta sisältöä kuin alkoholi.
Asennetta on vaikea muuttaa, kun on oppinut siihen, että alkoholi on tuki ja turva, piriste ja unilääke. Ilman alkoholia tuntee itsensä hermostuneeksi, ärtyneeksi, masentuneeksi jne. vaikka todellisuudessa tietysti alkoholi juuri aiheuttaa nämä kaikki oireet. Sepä siinä onkin:alkoholi aiheuttaa ongelmia, joihin se itse on sitten myös ratkaisu.
Kyllä jokainen juoppo varmasti joskus toivoo, ettei olisi koskaan ottanut sitä ensimmäistä ryyppyä.
Minä ainakin toivon.