mitä en olisi osannut kuvitella näkeväni ikinä, en varsinkaan tässä vajaan 20 tuhannen asukkaan pikkukaupungissa. Vaikka olen jo ehtinyt elämäni aikana nähdä vähän maailmaakin -joitakin miljoonakaupunkejakin- en tätä sentään ole tavannut missään, en idässä enkä lännessä.
Olin jo muutama päivä sitten päättänyt, että tänään siivoaisin. Kaksioni oli jo päässyt siihen kuntoon, että villakoirat juoksentelivat iloisesti vastaani tullessani asioiltani kaupungilta. Muitahan ei yksinasujan asunnossa edes ole, mutta siis siivotessa kulutin aamupäiväni.
Muutaman tunnin ahkeroituani aloin kaivata jotakin piristystä. Minut hyvin tunteva saattaisi veikata, että olisin silloin mennyt jääkaapille ja korkannut yhden oluen. Vaikka kyseisestä juomasta pidänkin, ajattelin sen sijaan käydä uimassa, sääkin oli sopivan lämmin. Edellisen kerran eilen uidessani totesin silloin myös veden miellyttävän lämpimäksi.
Vaikka lähin uimaranta sijaitseekin kaupungin toisella laidalla, menen sinne useimmiten pyöräillen. Vaikka matkaa tulee yhteen suuntaan lähes kolme kilometriä, tuntuu se lyhyeltä matkalta. Pidänhän lähes eniten maailmassa juuri pyöräilystä -uimisen ohella. Ja siksi toiseksi reitti on kaunis varsinkin näin sydänkesällä.
Nautin uimisesta kovasti ja syrjäsilmällä toki poikamiehenä silmäilin hyvännäköisiä naisia, joita aina näkee silmänilokseen rannalla.
Virkistyneenä ja rentoutuneena lähdin paluumatkalle ja kaikki menikin totuttuun tapaan, kunnes näin SEN! Se tuli vastaani lähellä kaupungin keskustaa, enkä aluksi ollut uskoa silmiäni. Se liikkui kävellen ja itse pyöräilin alamäkeen, joten onneksi en nähnyt sitä kovin montaa sekuntia. Ikääntynyt mies, hopeanharmaat hiukset päässsään, käveli kaupungilla TÄYSIN ALASTOMANA!
Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa, olisin jäänyt seurailemaan muiden ihmisten reaktioita kyseiseen tapaukseen, mutta hieman keskeneräisen siivouksen vuoksi se ei ollut mahdollista. Ajattelin vain tuon 65-75 vuotiaan miehen sijaan erään naisen, jolloin olisin ikävissäni tarjonnut hänelle kyytiä pyöräni tarakalla...;)!
Olin jo muutama päivä sitten päättänyt, että tänään siivoaisin. Kaksioni oli jo päässyt siihen kuntoon, että villakoirat juoksentelivat iloisesti vastaani tullessani asioiltani kaupungilta. Muitahan ei yksinasujan asunnossa edes ole, mutta siis siivotessa kulutin aamupäiväni.
Muutaman tunnin ahkeroituani aloin kaivata jotakin piristystä. Minut hyvin tunteva saattaisi veikata, että olisin silloin mennyt jääkaapille ja korkannut yhden oluen. Vaikka kyseisestä juomasta pidänkin, ajattelin sen sijaan käydä uimassa, sääkin oli sopivan lämmin. Edellisen kerran eilen uidessani totesin silloin myös veden miellyttävän lämpimäksi.
Vaikka lähin uimaranta sijaitseekin kaupungin toisella laidalla, menen sinne useimmiten pyöräillen. Vaikka matkaa tulee yhteen suuntaan lähes kolme kilometriä, tuntuu se lyhyeltä matkalta. Pidänhän lähes eniten maailmassa juuri pyöräilystä -uimisen ohella. Ja siksi toiseksi reitti on kaunis varsinkin näin sydänkesällä.
Nautin uimisesta kovasti ja syrjäsilmällä toki poikamiehenä silmäilin hyvännäköisiä naisia, joita aina näkee silmänilokseen rannalla.
Virkistyneenä ja rentoutuneena lähdin paluumatkalle ja kaikki menikin totuttuun tapaan, kunnes näin SEN! Se tuli vastaani lähellä kaupungin keskustaa, enkä aluksi ollut uskoa silmiäni. Se liikkui kävellen ja itse pyöräilin alamäkeen, joten onneksi en nähnyt sitä kovin montaa sekuntia. Ikääntynyt mies, hopeanharmaat hiukset päässsään, käveli kaupungilla TÄYSIN ALASTOMANA!
Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa, olisin jäänyt seurailemaan muiden ihmisten reaktioita kyseiseen tapaukseen, mutta hieman keskeneräisen siivouksen vuoksi se ei ollut mahdollista. Ajattelin vain tuon 65-75 vuotiaan miehen sijaan erään naisen, jolloin olisin ikävissäni tarjonnut hänelle kyytiä pyöräni tarakalla...;)!
Vastaukset 1
Vanhimmat
reps :D