Tämä palsta on täynnä velkojen kanssa kamppailevia ihmisiä. Entäs me, joilla on velkaa, muttei ongelmia velan kanssa?
Itselläni on reippaasti yli 200 000 € asunto- ja sijoitusluottoja, kaikki maksut ajallaan hoidettuna eikä tuleva koronnousu juurikaan hetkauta budjettiani. Velkani ovat ns. tasalyhenteisiä, eli lyhennys pysyy samana, mutta päällelaskettava korko pienenee hiljalleen, kun velkapääoma sulaa pois. Koronnousu vähän hidastaa sitä kehitystä, mutta toisaalta saan sitten verovähennyksiäkin enemmän.
Velkaa on turha demonisoida, se on keino hankkia varallisuutta ja esim. katto päänsä päälle. Järkevät investoinnit kannattaa tehdä myös velaksi, mutta peruselämisen rahoittaminen kulutusluotoilla tuntuu olevan se vaikeuksiin johtava valinta. Mikä riivaa tavan palkansaajia, että kuluttaa pitää enemmän kuin tienaa?
Itselläni on reippaasti yli 200 000 € asunto- ja sijoitusluottoja, kaikki maksut ajallaan hoidettuna eikä tuleva koronnousu juurikaan hetkauta budjettiani. Velkani ovat ns. tasalyhenteisiä, eli lyhennys pysyy samana, mutta päällelaskettava korko pienenee hiljalleen, kun velkapääoma sulaa pois. Koronnousu vähän hidastaa sitä kehitystä, mutta toisaalta saan sitten verovähennyksiäkin enemmän.
Velkaa on turha demonisoida, se on keino hankkia varallisuutta ja esim. katto päänsä päälle. Järkevät investoinnit kannattaa tehdä myös velaksi, mutta peruselämisen rahoittaminen kulutusluotoilla tuntuu olevan se vaikeuksiin johtava valinta. Mikä riivaa tavan palkansaajia, että kuluttaa pitää enemmän kuin tienaa?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sen takia pitää kuluttaa enemmän ku tienaa, koska mediassa vähän väliä kirjotellaan kuinka paljon esim. kansanedustajat saa kuukaudessa rahaa, mutta koska tavallinen työssäkäyvä jolla jää käteen 1500€ kuussa ei ymmärrä miten jostain napin painamisesta eduskunnassa saa useita tuhansia kuussa käteen. Tai sitten kun kuulee mitä jotku isot pomot saa saa siitä kun ne juo kahvia ja puhuu paskaa toisen yhtiön ison pomon kanssa, ja siihen lisäksi sitten vielä joka vuotuiset boonukset. Kyllä siinä rupeaa pikkuhiljaa normaalia työntekijää vituttamaan että miksen minäkin sitten nostaisi itselleni vähän ylimmääräistä. Kateudeksikin sitä tietty voi kutsua, mutta minkäs teet ku joutuu vierestä katsomaan ku toiset saa ja ittelle ei jää mitään..
Tämä ajatteluketju valaiseekin jo aika hyvin sen, miksi sinä tienaat 1500 etkä ole päässyt pomoksi.
Viitsisitkö perustella hiukan paremmin kuin tuollaisella ympäripyöreällä letkautuksella, moni on varmasti kiinnostunut tietämään miten sinne pomon pöydän taakse päästään tienaamaan? Ja mainitsinko tuossa tekstissä mitä minä saan palkkaa kuukaudessa?
Arvasinkin jo tuota ekaa viestiä kirjottaessani että AP:n palkka on varmasti normaalia parempi, koska on tuollaiset velat pystynyt itselleen hankkimaan. Kyllähän moni varmasti ottaisi tuollaiset lainat talon ostoon jos pystyisivät sen velan hoitamaan, eikös? Eihän siinä ole mitään ihmettelemistä miksi AP:lla ei ole mitään ongelmia velkojensa kanssa, hän tienaa sitä rahaakin enemmän. Juuri sitä tarkoitin tuossa tekstissäni, eli vähempi palkkaiset ihmiset katselevat tuollaisten ihmisten elämää, ja haluavat sitä itselleen kanssa, ja sitten otetaan liikaa lainaa ja hommat kusee.
ÖÖ tuotä jos kaikki olis pomoja niin tuota kukas ne hommat tekis.
"..vähempi palkkaiset ihmiset katselevat tuollaisten ihmisten elämää, ja haluavat sitä itselleen kanssa, ja sitten otetaan liikaa lainaa ja hommat kusee..."
Tämä on se ajatuksellinen kvanttihyppy, jota en ymmärrä. Kun on hyväpalkkaisia ja varakkaita ihmisiä, joilla elämässä ovat asiat hyvin, herättää sellainen tietysti kateutta. Mutta mikä ihmeen ratkaisu silloin on kulutusluoton ottaminen?? Jos olo on kade, silloin joko leikataan menoja tai lisätään tuloja esim. kouluttautumalla parempaan duuniin. Kulutusluotto vain suurentaa kuilua parempiosaiseen väestöön! Eikä matalapalkkaduunarista tule rikasta siten, että vuokrakoti on täynnä velaksi ostettua krääsää.
Niinpä.. Joillakin vain ei ole mistä leikata enempää, ja sillon se voi pidemmän päälle ruveta harmittamaan että joillakin on ja itsellä ei. Enhän minä sitä sanokkaan että se mikään ratkaisu olisi ottaa lainaa ja paikata sillä kateutta, mutta kun jotkut voivat siihen ryhtyä kun tekee mieli saada kanssa se mersu taikka vene kun naapurillakin on, ja sitten huomaakin että ei pidemmän päälle pysty maksamaankaan niitä. Se että lähtisi itseään kouluttamaan itseään paremman työpaikan takia voipi viedä aika monta vuotta, siihen taas monikaan ei jaksa, varsinkaan jos on ikääkin tullut.
Anyway, mun mielestä sun on ihan turha tulla tänne ihmettelemään ja elvistelemään sitä että mitenkä sä pystyt veloistasi selviämään hyvällä palkalla ja huonompi palkkaiset eivät pysty. Siihenhän ihan selvä vastaus, on otettu liikaa lainaa, eikös? Luulisi että olisit tuon vastauksen jo etukäteen tiennyt, kun kerran tunnut niin koulutettukin olevan.
Ja vielä tuohon sinun ihmettelyyn että miksi sitä kulutusluottoa pitää ottaa. No sitä on varmaan sen takia pitänyt ottaa kun palkka ei ole riittänyt ja jotain on pitänyt hankkia.
Minusta vaikuttaa siltä, että alkuperäisen palkalla ei ole niinkään väliä. Väljästi aloitusviestiä tulkiten hänellä saattaa olla 200000 euron velan vastineena pari sijoitusasuntoa ja paksu nippu pörssiosakkeita. Velalla ostettu omaisuus tuottaa rahaa ja saattaa tuottaa enemmänkin kuin lainanhoito vaatii. Varallisuus kasvaa ja tuottaa yhä lisää.
Köyhät ja keskituloisetkin ottavat velkaa kulutukseen, ostavat jotain senkaltaista kuin auton. Se ei tuota rahaa, päinvastoin sen ylläpitoon menee lisää rahaa ja sen arvokin alenee ajan mittaan. Se mitä työllä ansaitaan, häipyy saman tien. Tilanne ei koskaan parane vaan köyhä tekee koko ikänsä töitä luotonantajiensa hyväksi eikä hänelle itselleen kerry mitään.
Tuossa se olennainen ero rikkaiden ja köyhien velanoton välillä. Tämä ajatustapojen vertailu on peräisin Robert Kiyosakin kirjasta Rich Dad Poor Dad, joka ehdottomasti kannattaa lukea.
Kiyosakia voi suositella varauksella. Kirjoissa on myös paljon myyttejä rikkaista, liiallista yksinkertaistamista ja hieman kyseenalaisia mielipiteitä.
Perusajatus kassavirrasta on sinänsä vallan oikea. Keskituloisilla on tapana ostaa samoja kulutustavaroita (!) mitä rikkailla on, mutta jättää huomioimatta se olennaisempi asia eli tuloa tuottava omaisuus.
Eräs hyvä huomio, jota nimen omaan keskiluokka ei aina huomaa, on asunto. On totta, että useinmiten vastaavan asunnon ostaminen on pitkässä juoksussa kannattavampaa kuin vuokraaminen. Mutta kun rivari vaihdetaan suurimpaan ok-taloon mihin pankki antaa lainaa, se ei lisää varallisuutta, vaan vähentää sitä. Omistetun talon vastineena on korollista lainaa, ja isompi talo tuottaa enemmän kustannuksia.
Ja tietysti velalla vivuttamisessa on huomioitava riskit; esim. osakkeiden tuotto-odotus päihittää vakuudellisen lainan korot, mutta nostaessa pääoman tuotto-odotusta velkarahoituksella nostetaan myös riskitasoa.
Tulkintasi, arvoisa Velkakierre, on täsmälleen oikea. Olen ottanut velkani nimenomaisesti tuottaviin sijoituskohteisiin sekä omaa asuntoani varten. Velkavipua kun varovasti vääntää, voi pienilläkin tuloilla päätyä varakkaaksi, mutta suunnitelmallisuutta se vaatii. Hankinnat tein pikkuhiljaa, aina kun käteistä liikenee - periaatteella, Lomareissuni ovat useimmiten halpamatkoja mummolaan ja omaa autoa ei ole, kun en sellaista tarvitse. Olen varakas, koska en kuluta, minulta ei puutu mitään, joten en tarvitse enää lisää.
Jotensakin ihmettelen, miksi ihmiset eivät arvosta omaa työtään ja aikaansa. Vaivalla ansaitut rahat päästetään soljumaan sormien lävitse ihan turhuuksiin ja sitten ollaan täällä valittamassa, kun palkka ei riitä mihinkään. Olisiko semmoisesta mielikuvasta apua, että aina kun ojennat kassalla kortin/setelin tiskin yli, ojennatkin irtirevittyä palasta omasta selkänahastasi, veri lentää -efekteineen kaikkineen? LOL Vakavasti ottaen, monilla menee puolet palkasta pelkkään viihtymiseen ja mukavuuteen - taulu-tv sixpäkki - eikä mitään jää säästöön. Suunnitelmallisuus puuttuu, niinkuin pahaa päivää ei ikinä tulisi. Miksi pelkkään oleiluun pitää kuluttaa rahaa, en kerta kaikkiaan ymmärrä. Enemmän virikkeitäkin tulisi vanhoissa verkkareissa metsäpolulla, hinta 0€.
""Velalla ostettu omaisuus tuottaa rahaa ja saattaa tuottaa enemmänkin kuin lainanhoito vaatii. Varallisuus kasvaa ja tuottaa yhä lisää.""
Pitää paikkaansa. Otimme vaimon kanssa 10 vuotta sitten 100% lainan asuntoa varten. Lainasumma oli 165,000 euroa. Asuntokuluissa olemme siitä lähtinen säästäneet 3-400 euroa kuukaudessa ja asunnon arvo on noussut enemmän kuin lyhennykset.Eli saatava hinta tänään 290-330,000 euroa. 10 vuotta sitten olimme rutiköyhiä mutta tänään on nettovarallisuus yli 200,000 euroa.
"...palkka ei ole riittänyt ja jotain on pitänyt hankkia." Totuus lienee että palkka ei ole riittänyt mutta silti on pitänyt kaikkea hankkia.
Ja todella huono selitys yleensäkin että kun jollain muulla on niin minäkin haluan. Lapsi voi ajatella niin, mutta aikuisen pitäisi pystyä vähän järkevämpään ajatteluun.
Jos ei ole varaa niin ei ole varaa.
Niin minustakin, mutta se voipi olla jollekkin just se oikea selitys. Varmasti on olemassa useampiakin selityksiä. Jokaisella on se oma versio miksi sitä on pitänyt ottaa.
Olen tehnyt sitoumuksia, jotka pystyn hoitamaan nyt ja jatkossakin. Olenko siis elvistelijä??? Tiedoksesi, Elvis has left the building. Ja jos oikein kovasti tiristän aivojani, saatan ymmärtää tuonkin pointtisi, että velkaa on otettu liikaa, jos sen takaisinmaksu on vaikeata. Mutta miksi, mikä on se mekanismi, joka ajaa toiset meistä holtittomaan velanottoon? Mikä ajatusvääristymä, mikä laukaiseva tekijä?
"..kun palkka ei ole riittänyt ja jotain on pitänyt hankkia.." - tähän lausahdukseen taitaa tiivistyä koko amerikkalais-suomalainen elämäntapamme. Miksi ihmiset uskottelevat itselleen, että tavaraa hankkimalla saa onnellisen elämän? Ymmärrän lapsiperhettä, joka hankkii luotolla pyykkikoneen hajonneen tilalle, mutta lomamatkat, taulu-tv:t?
Alkuperäinen pointtini on, että meitäkin on paljon, joille velka ei ole ongelma. Mutta vain maksuhäiriöiset ovat keskustelunaiheena kiinnostavia.
"Mutta miksi, mikä on se mekanismi, joka ajaa toiset meistä holtittomaan velanottoon? Mikä ajatusvääristymä, mikä laukaiseva tekijä?"
Jaa_a, jos nyt jotenki yrittäisin tuohon vielä vastata. Eli ajatusvääristymänähän minä tuolla jo puhuin noista kansanedustajien työpanoksista sekä isojen pamppujen. Laukaiseva tekijä voisi olla se että kun olet juuri telkkarista katsonut tekstitv:ltä kansanedustajien palkkoja, samaan aikaan naapuri ajaa uudella Mersulla pihaan, tästä voipi syntyä se laukaiseva tekijä siihen että: P.erkele, kyllä minäkin tuollaisen ostan. Mekanismi mikä ajaa ihmisen velanottoon, sitä en oikein ymmärtänyt, mutta minulla onkin vain peruskoulu pohjalla. Jokohan sinä ymmärtäisit että mikä ajaa jonkun ottamaan lainaa, ja eikä sitten syystä jos toisesta siitä selviydy. Jokaisella on syynsä.
EPÄILEN ETTÄ SULLA EI OO KUIN KOVAT JUTUT EI HENKILÖT JOILLA ON RAHAA JA OMAISUUTTA KÄY NIITÄ TÄÄLLÄ KERTOILEMASSA TARKOITAN SIIS OMAISUUTTA JA RAHAA,TUOLLAISET RAHAT SAA ILMAISLEHTI KANNOLLA JOS ON AHKERA.
Ota capslokki pois päältä. Tai kytke kuulolaitteesi päälle, ettei tarvitse huutaa.
Ilmaislehtiä en ole koskaan jaellut, mutta ensimmäiset asuntosäästöni tein kesätyössä siivoojana. Kyllä, tällaiset rahat saa, kun on ahkera.
Ajattelin laittaa isolla mutta ei se auttanut et ymmärtänyt silti? Te kasvatte unessa ja elätte unelmissanne.
No kokeillaan, arvoisa nimim. Demtas, miten tekstisi ymmärsin. Tämän viestiketjun otsikko kuuluu: "Velkaa on ja kaikki hyvin!" Halusin siis avata keskustelua siitä, etteivät kaikki velalliset ole pulassa ja paniikissa, vaikka tälle palstalle kirjoittavista valtaosa kertookin ongelmistaan. Esimerkkinä kerroin oman tämänhetkisen velkatilanteeni.
Sinulle tuntui olevan isompi juttu se, että minulla on rahaa ja omaisuutta, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi, jotta mittapuusi mukaan olisin "oikeasti rikas". Ensinnäkin, oikeasti rikkaalla ei ole 200 000 euron velkoja, Kauniaisissa omakotitalo maksaa jo 700 000 ja siellähän ne kaikki "rikkaat" asuvat?
EI HENKILÖT JOILLA ON RAHAA JA OMAISUUTTA KÄY NIITÄ TÄÄLLÄ KERTOILEMASSA TARKOITAN SIIS OMAISUUTTA JA RAHAA,
Eli jos kerron, että velkaa on, niin olenkin yhtäkkiä elvistelemässä, että rahaa ja omaisuutta on? Omaisuus, jonka olen velalla hankkinut, tuottaa mukavasti lainanhoitokulunsa ja rapiat päälle, mutta 'kokonaan minun' se on vasta, kun velka on maksettu, vai mitä? Samaan aikaan joku von ehrnroothi kellii kartanossaan rahakylvyssä, ja on varmaankin se tarkoittamasi rikas, joka ei tasan tule tänne kertomaan kylpyammeensa sisältöä.
Arvoisa Demtas, onko maailmassasi tilaa meille vähän vähemmän rikkaille, joilla kuitenkin on jo jotain kertynyt sukanvarteen?
TUOLLAISET RAHAT SAA ILMAISLEHTI KANNOLLA JOS ON AHKERA.
Tietenkin saa. Ja jos minä olen saanut, niin joku muukin voi saada. Harkitsevalla velanotolla ne kantorahat saa vielä poikimaan lisää, mutta tyhmillä valinnoilla olet ongelmissa velkojesi kanssa, kuten moni tällä velkapalstalla todistaa.
Avasin tämän ketjun, jotta harkitsevasta velanotosta kiinnostuneet voisivat kommentoida ja antaa esimerkkiä niille, joilla talous lipsuu. Minulle on siis yhdentekevää, paljonko rahaa tai omaisuutta on, pointtini on siinä, että myös velkaisena voi pärjätä ja pitää taloutensa tasapainossa.
No nyt ollaan samoilla linjoilla ,mutta itse olen luopunut antamasta näitä neuvoja jo aikoja sitten ,ne putoavat pohjattomaan kaivoon ja sanonta kyllä sun kelpaa kun on rahaa.On tietenkin suuri osa näistä henkilöistä jotka todella yrittävät parhaansa mutta myös paljon vaikka velat annettaisiin anteeksi vuoden päästä olisi sama juttu velkaa olisi yhtä paljon.
Samaa mieltä AP:n kanssa.
Velkaa on järkeä ottaa, jos sen saa tuottamaan, muuten ei. Olen aloittanut työurani siivoojana ja nykyisin muissa hommissa. Silti koskaan ei ollut varaa hankkia mitään osamaksulla, ei autoa, ei tv:tä, ei mitään. Velkaa olen ottanut vain asuntoihin (perheen ja sijoitusasuntoihin) ja sijoituksiin. Ja pisin takaisinmaksuaika on ollut 15v, useimmissa lainoissa 10-12v.
Lopputulos on, että sijoitusasuntoja on pari, mökki, omakotitalo, autot jne, velkaa n. €400K, mutta sijoitusomaisuuttaa enemmän.
Aloittajalle voisin kertoa, että velkaa on ja moni sietää sitä hienosti, useita vuosia, mutta aina ei mene niin hyvin.
mitä jos tulee 8-15 % korot, kauanko siedät ?
Mitä jos tulee ihmissuhdeongelmia ja ero, se kustantaa aian 10000, usein 20 000 € ja usein myös mittaamattoman summan.
älä vaan luule että €uro suojelee korkeilta koroilta, useissa euromaissa on nytkin 5-9 % ja näissä paljon puhutuissa samoja kuin suomessakin -90 luvulla 15 - 20 % korkoja.
"Velkaa on turha demonisoida, se on keino hankkia varallisuutta "
voin kertoa että siinä onnistuu vain alle puolet,
jos katsoo tuloksen kun on aika jäädä eläkkeelle.
Ei kannata ylpeillä, kun et tiedä tosiasioita,
ei niitä aina kerro parhaat kaveritkaan toisilleen.
Onneksi korkeisiin korkoihin on varauduttu valitsemalla ASP-korkotukilaina. Yli 3,8 % ylittävästä osuudesta valtio maksaa 70 %. Täten mainitsemasi 15 % korkokin kustantaa vain 7,2 %. Tuskin nuo korot tuossa yhdessä yössä sitäpaitsi noin korkeaksi nousee.
Aloitin velkaurani armaalla 80-luvulla, joten minulla on erinomaisen omakohtainen muistikuva 18% asuntolainakorosta. Silloin korko oli vieläpä reaalikorkoa, kun inflaatiota ei juuri ollut. Suomessa on onneksi moni asia muuttunut suuren laman jälkeen.
Velallisista valtaosa, muistaakseni 90% (korjatkaa joku oikea lukema, kiitos!), ottaa luottonsa annuiteettilainana eli valinta osuu kaikkein kalleimpaan vaihtoehtoon. Laina on pankin myymä rahoitustuote, josta tietenkin pyritään saamaan mahdollisimman hyvä liikevoitto. Annuiteetissa korkoja maksetaan tavallisesta asuntolainasta tuhansia euroja enemmän kuin tasalyhenteisestä luotosta. Jos laina vielä pitenee korkojen noustessa, on hintaero melkoinen. Mainostan siis tasalyhennyksiä, jossa lainan lyhennyserä pysyy joka kuukausi samana, mutta maksettava korko muuttuu velkasumman pienetessä.
Tasalyhenteisen luoton riski piilee korkojen nousussa. Kuukausierä voi kallistua hetkessä satakin euroa, johon täytyy varautua jo lainaa ottaessa. Lainasumma ei saa olla liian suuri kuukausituloihin nähden. Vakaan korkotason aikana ensimmäinen lyhennys on tasalyhenteisen suurin maksuerä, josta kk-erät lähtevät kauniisti alenemaan. Jos korko nousee, palaat kuitenkin useamman kuukauden kuluttua samaan kk-erään, koska velka lyhenee koko ajan. Jos korko laskee, on erotus heti käytettävissäsi. Ylimääräiset lyhennykset hyödyttävät välittömästi, jolloin niiden tekemiseen myös motivoituu. Annuiteetti on helppo ja mukava lainamuoto, mutta tässä maailmassa kaikki helppomukavuus on ylihinnoiteltua.
"mitä jos tulee 8-15 % korot, kauanko siedät ?" - Laina-aikani loppuun asti. Jos joku oikea hätätilanne tulisi, minulle on kertynyt realisoitavaa omaisuutta ihan riittävästi. Koronnousu ei ole hätätilanne, mutta sillä pelottelu on mielestäni velan demonisointia.
"Velkaa on turha demonisoida, se on keino hankkia varallisuutta. voin kertoa että siinä onnistuu vain alle puolet, jos katsoo tuloksen kun on aika jäädä eläkkeelle."
- Tarkoitatko, että vain alle puolet otetuista asuntolainoista tulee maksetuiksi ja loput ovat luottotappioita? Vai että vain joka toinen eläkeläinen omistaa asunnon? Suomessa omistusasunto on kuitenkin tavanomaisin varallisuuden laji, osakkeita ym. on harvemmilla, niillä pelaamisen taito vielä harvemmilla?
"Ei kannata ylpeillä, kun et tiedä tosiasioita,
ei niitä aina kerro parhaat kaveritkaan toisilleen."
- Joko katsomme tosiasioita eri vinkkelistä, tai sitten Sinun olisi syytä laittaa parhaat kaverisi vaihtoon. Vai mitkä ne tosiasiat täsmällisesti ottaen ovat, joista koet minun olevan tiedoton? Näin neljännesvuosisadan pankkivelkaa makselleena luulin itse jo jotain velassaolemisesta ymmärtäväni.
Ei siitä annuiteetista mitään "lisämaksua" peritä. Annuiteetti on siinä mielessä järkevä, että todennäköisesti vähiten rahaa lainan maksamiseen on juuri lainan alussa. Tällöin on tyhmää jos tasalyhennys korko on mitoitettu siten, että maksuvara tulee täyteen ja jatkossa erä pienenee turhan pieneksi. Annuiteettilainassa voi yhtä hyvin tehdä lisälyhennyksiä, jotka lyhentävät laina-aikaa. Laina-aika ei koskaan pitene korkojen noustessa, vaan kuukausierä nousee (kiinteän tasaerän lainoissa erä pysyy vakiona ja aika muuttuu koron muuttuessa). Jos haluaa tämän lisälyhennyksen näkyvän heti niin voi tehdä maksuohjelman muutoksen ja pidentää laina-aika takaisin aiempaan. Ylimääräiset lyhennykset auttavat myös epäsuorasti pienentämällä korkojen kasvun aiheuttaman erän nousun riskiä, sillä jäljellä oleva pääoma pienenee erän pysyessä (ylimääräisen lyhennyksen hetkellä) samana.
Annuiteetin haukkuminen on siis mielestäni turhaa. Tämä on käytännöllisempi vaihtoehto ja tulee halvemmaksi jos valitsee esimerkiksi erän suuruudeksi saman kuin tasalyhenteisen ensimmäinen erä. Tähänhän luulisi olevan varaa koko laina-ajan.
Älkää nyt enää viitsikö kinastella siitä mikä lyhennystapa on halvin, ainakaan laskemalla diskonttaamatta yhteen nyt ja 20 vuoden kuluttua maksettavia nimellissummia. Korkoa maksetaan aina siitä pääomasta joka kulloinkin on lainassa. Jos velkaa on enemmän, korkoa maksetaan enemmän. Ja pääoman saa pienemmäksi vain lyhentämällä sitä.
Edullisuuden ratkaisee se mihin rahat on käytetty.
Annuiteetissa ei ole "lisämaksuja", vaan siitä joutuu maksamaan enemmän korkoja, kun velkapääoma lyhenee alussa hitaammin.
"jatkossa erä pienenee turhan pieneksi" - hehe! - eli se on kamalaa, kun rahaa riittää muuhunkin kuin lainanmaksuun?? :D
Ja tiedoksesi, sellaisiakin annuiteettilainoja on, joissa laina-aika pitenee korkojen noustessa.
Ei se velkapääoma lyhene hitaammin jos alussa säätää kuukausierän tappiin. Annuiteettia ja tasalyhenteistä verratessa ei ole järkevää olettaa, että laina-aika on sama. Annuiteetilla mahdollista ottaa lyhyempi laina-aika, koska ei tule alussa kohtuuttoman suurta lainaerää.
Jos laina-aika pitenee korkojen noustessa ei puhuta annuiteetista vaan kiinteästä tasaerästä.
67 / 63v.
Muutettuamme ok:sta kt-kolmioon otin asuntolainaa 0,4%:n korolla.
70% kolmion hinnasta, 15v maksuaika eikä lyhennyksiä.
Laina edustaa noin 22%:a osakesalkkumme tämän hetken arvosta.
Lisänä ovat kolme kaupunkiasuntoa joista pääkäytössämme on juuri tuo velkainen.
En menetä yöuniani!
Nimimerkkini on toden mukainen.
Vaimoni nettoeläke on hieman yli 800€, itselläni jokunen euro enemmän.
Perintöjä eikä lottovoittoja ei ole tullut.
Vain tottumus pienillä tuloilla niukkaan elämään.
0,4% on siis lainan marginaali.