Muutin helmikuussa sisareni kanssa asumaan, itselläni on nyt vuoden ikäinen narttukissa ja sisarellani puolitoistavuotias kiinanharjakoirauros. Alussa yhteiselomme sujui hyvin, mutta nykyään harkitsen vakavissani erilleen muuttoa, vaikka samassa kaupungissa pysyisimme työpaikkamme olevan myös täällä.
Sisareni koira on... kyltymätön, en nyt keksi parempaa sanaa kuvaamaan sitä. Jatkuvasti nenä useamman sentin kissani takalistossa vaikka mitä tekisi. Kissani ei aina ilmaise välittävänsä siitä, mutta yhä useammin se päästää surkean maukaisun. Koira seuraa kissaani jatkuvasti, pienenä koirana ryömii vaikka ja minne päästäkseen kissani luo. Yritti kerran ihan "humpatakin" sitä vaikka sillä oma "humppaustyyny" onkin.
Samainen koira myös haukkuu jokaiselle ulkona liikkuvalle, näki tämän tai vain kuuli. Haukkuu myös tuhottomasti jos kuulee vähääkään sellaisia ääniä joita ei tunneittain kuule. Sisareni viedessä kyseisen koiran ulos, kuulee hyvänkin matkan päähän missä nämä liikkuvat, hirveää haukkumista ja ärisemistä. Itsekin olen koiraa pari kertaa ulkoiluttanut, ja voi vihta jos sattui tulemaan muita ihmisiä vastaan. Vielä pahempaa jos heillä oli lemmikkejä mukanaan. Hirveää riuhtomista ja räyhäämistä. Ei kuunnellut mitään komentoja eikä mitään muutakaan, keskittyi vain rähisemiseen. Vähemmästäkin semmoinen nolotti ja turhautti niin jätin kaiken ulkoiluttamisen sisarelleni.
Koira kärsii myös valtavista eroahdistuksista, vaikka vähitellen on tottunut jäämään aamuisin yksin, jos kuitenkin kotiintultuaan tämän emäntä menee vessaan, alkaa hirveä vinkuminen ja paikkojen tuhoaminen sekä kaiken muun tuhmuuden tekeminen (syö muun muassa kissani ruuat). Rauhoittuu vasta kun emäntä tulee näkyviin.
Käymme vähän väliä kotitalossamme syömässä, ja automatkoja varten saimme vihdoin muutama kuukausi sitten ostettua kuonokopan. Ilman sitä sisareni sai koiraltaan monta pahaa puremaa ja matkat menivät muutenkin rähisten ja auton sisäosaa raapien. Syynä se että minä, tai veljeni istui takapenkillä ja tämä yritti päästä meidän kimppuumme. Ei auttanut vaikka siirrettiin koira takapenkille. Nyt se on melkein alistunut kuonokoppaan.
Kotitalossamme en ole saanut liikkua vapaasti sen jälkeen kun kyseinen koira puolitoistavuotta sitten tuli sukuumme. Astun sitten millä tavalla tahansa mihin huoneeseen tahansa koira hyökkää kimppuuni hirveällä voimalla ja puree sitä mitä saa otteen. Vähän turhauttavaa saada aina sydänkohtaus ja raadeltuja raajoja mustelmineen, varsinkin omassa kotitalossaan. Sisareni ja minun kämpillä vastaavaa hyökkäilyä tapahtuu arviolta 70% vähemmän, mutta tapahtuu kyllä. Etenkin jos menee vähääkään liian lähelle sisartani koiran läsnäollessa, tuntuu ettei saa edes hengittää tätä päin. En ole toki ainoa perheenjäsenistäni jolle koira tällaista tekee.
Olen yrittänyt puhua niin sisarelleni kuin muillekin perheenjäsenille, että jotain voisi tehdä. Leikkauttaa koiran tai tosissaan kouluttaa. Nykyinen koulutus kun ei tuota tuloksia, varsinkaan kun siitä lepsuillaan vähän väliä, eikä koiraa esim. toruta ollenkaan, leperrellään vain notta "miten sinä tuollain teit" samalla kun paijataan. Koira tuntuu muutenkin unohtavan kaiken parissa sekunnissa, ja eihän se tietenkään ikinä opi mitään kun joka kerta tehdään erilailla, hämmentyy vain ymmärtäähän sen.
En todellakaan jaksa tätä enää kauaa ja ne perheenjäseneni joille olen asiasta puhunut sanovat vain että ei se vika ole kuin minussa kun olen asennoitunut siihen että koirassa se vika on. Haluaisin elää sovussa ja ilman huolta siitä että kissaani ahdistellaan jatkuvasti ja yritetään välillä raiskatakin.
Kyselisinkin nyt tietääkö joku Oulun läänissä Oulu-Oulainen-Ylivieska-Nivala -lähistöllä ketään oikeasti ammattitaitoista kouluttajaa joka voisi auttaa ettei tässä tarvitse saada koko perheen vihaa päälleen vain sen takia että ei kestä asua toisen koiran kanssa? Kiitän lämpimästi auttavista vastauksista.
koirankouluttaja/koirankoulutus?
16
902
Vastaukset
- Puudelikiharat
Ainakin Satu Vertainen-Aaltonen on pätevä koirankouluttaja, ja osaa kouluttaa ongelmakoiriakin. Hän vaikuttaa Oulussa, ja täältä löydät tietoa: http://www.koiraamo.com/
Perheenjäsenesi ovat siinä mielessä oikeassa, että koirassa ei ole vikaa... Mutta, mutta -sinun sisaressasi, joka koiranomistaja on, on suuren suuri vika. Vikaa on myös kaikissa muissakin, jotka samaa taloutta asustavat koiran kanssa, paitsi siinä sinun kissassasi. :)
Elukat on elukkoja ja sekä koirilla, että kissoilla on tapana haistella toistensa persuksia ja myös astua toisiaan. Kuitenkin koiralla tuo on osittain dominointiin liittyvää käytöstä, ja se taitaa myös olla yliseksuaalinen pikku -otus.
Kastraatio on yksi keino lopettaa tuo, mutta koulutuskin voi auttaa, kun koiralle asetetaan rajat. Miten muuten on -saako koira lenkeillä ollessaan nuolla ja haistella toisten koirien pissoja? Jos näin on, se pitää heti lopettaa. Koirilla on suussaan sellainen rauhanen, jolla ne analysoivat toistensa virtsasta hyvinkin tarkasti tietoja -minkä ikäinen, kumpaa sukupuolta, nartun kierron vaihe jne... Uroksilla tuo pissojen lipominen nostaa testosteronitasoja, ja se tekee koirasta entistä enemmän machoilevan ja hankalammin käyttäytyvän.
Jokatapauksessa -kuulostaa siltä, että koira kaipaa lähinnä koulutusta, ja siskosi tekee lähes kaiken väärin. Koiraa ei missään nimessä saa paijata ja leperrellä, kun se puree tai räksyttää ja murisee. Ei sen kouluttajankaan tarvitse olla juuri tuo Vertainen-Aaltonen, vaan kuka tahansa normaali tottelevaisuuskoulutusta antava kouluttaja varmaan pystyy opettamaan sisarellesi miten koiran kanssa oikeasti toimitaan, ja miten koiraa koulutetaan.
Jos sisaresi vie koiran koulutukseen, myös sinun ja kaikkien jotka koiran kanssa ovat tekemisissä tulee kohdella ja komentaa koiraa sitten täsmälleen samalla tavalla -eli ei niin, että sisaresi pitää komentoa, mutta sitten esim. sinä tai äitisi paijaa ja lepertelee. Koiralla pitää olla joka paikassa ja kaikkien kanssa toimiessa samat säännöt.
Käske sisaresi viedä koira koulutukseen, sillä nyt hän on suoraan sanottuna luomassa hirviötä. Koiran puremiset ja huono käytös eivät tunnu ehkä hänestä kovin pahalta, kun koira on vain kissan kokoinen. Kuitenkaan pienikään koira ei saa purra ja käyttäytyä aggressiivisesti yhtään ketään kohtaan. Myös pienen koiran puremat voivat aiheuttaa pahojakin vammoja, ja entä jos se käy pikkulapsen kimppuun? Silloin ainakin jälki voi olla pahaa, ja edessä voi olla koiran lopettaminen aggressiivisuuden takia. Koiran huono käytös on vaarallista myös sille itselleen, sillä tuollaisella käytöksellä se voi provosoida jonkun isomman koiran käymään kimppuunsa ja silloin voi olla henki pois. Jos sisaresi rakastaa lemmikkiään aidosti, hän vie sen koulutukseen. - eva braun
Koiran käytös on hirveää, itse en suostuisi asumaan moisen riiviön kanssa hetkeäkään. Oikea oppikirjaesimerkki pilalle lellitystä pikkuräksystä. Vastuussa on koiranomistaja, eli sisaresi, joka ei ole osannut kouluttaa koirasta yhteiskuntakelpoista. Ei koiralta pidä sietää mitä tahansa, vaan sitä pitää KOMENTAA!!! Se ei ole vielä myöhäistä, koira muuttuu, jos omistaja opettelee uudet tavat. Koska yhdessä asutte, voit itse käyttäytymiselläsi kuitenkin vaikuttaa siihen, että koira jättää sinut ja kissasi rauhaan. Annat vaan huutia koiralle, ota vaikka sanomalehti rullalle ja pamautat, jotta koira alkaa kiertää sinut ja kissasi kaukaa. Rupea sinä pomoksi talossa. Lueppas keskusteluja Koirakorjaamon sivuilta, namikoulutuksella ei tuommoinen öykkäröinti asetu.
- Puudelikiharat
Ei sitä koiraa saa alkaa pieksämään, se on pieni eläin ja voi loukkaantua pahasti, jos sitä aikuinen ihminen hutkii. Se myös ei tee sen pääkopalle yhtään hyvää, jos sitä alkaa joku mäiskiä sanomalehdellä tai millään. Kaikista helpointa on, kun vie koiran koulutukseen. Ammatti-ihminen osaa antaa oikeat neuvot, ja jos aloittajalla itsellään ja sisarellaan ei ole aikaisempaa kokemusta koirista ja niiden kouluttamisesta, niin silloin ei kannata alkaa "mestaroimaan" itse, vaan ottaa yhteyttä oikeaan koirankouluttajaan.
- eva braun
Koirat ja ihmiset ovat eläneet yhdessä jo iät ajat, ja ennen koirat on osattu kuriin laittaa. Akka ja luuta olivat yhdistelmä jota jokainen koira kunnioitti. Tämä on vaan tätä nykyajan rahastusmeininkiä, ensin pelottelemalla ruokitaan ihmisissä uusavuttomuutta, sitten pannaan maksamaan jollekin "osaajalle", joka neuvoo lahjomaan nakilla. Ettei pikkufifi saa henkisiä traumoja. Nykykoirien pääkopat on sekoittanut koirien inhimillistäminen, että ihmiset pitävät niitä tasa-arvoisina perheenjäseninä ja yrittävät ihmispsykologian keinoin kasvattaa koiriaan. Lisään vielä, että koiran satuttamista/pahoinpitelyä en hyväksy, sanomalehdellä on lähinnä pelotevaikutus. Jos ei sana tehoa.
- Aatu itte
Tästä viestistä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Ensimmäinen asia mikä koiran tulee ymmärtää on että silmille ei hypitä. Sen jälkeen voi jo nakittaakin, kun peruskunnioitus on kunnossa. Loistava tuo sanontasi "Akka ja luuta...".
Voi näitä nykyajan ihmisiä, mitä heistä tulee kun ei pientä puudelia saada ruotuun? - Puudelikiharat
Siitä inhimillistämisestähän huono käytös usein johtuu, mutta silti jos ihminen ei osaa oikein komentaa, on tulos vain vielä huonompi.
Tuossa aloittajan siskon tapauksessahan on kyse ihmisestä, joka paijaa ja lepertelee koiralle silloin, kun se on tuhma, joten jos ei tuotakaan asiaa tajua ettei niin saa tehdä, niin jos tämä sama ihminen alkaa "kouluttaa" sanomalehdellä hutkimalla koiraa, voi tuloksena olla jotain vielä pahempaa.
Koiran pitää tajuta, miksi sitä komennetaan, ja se pitää siis osata tehdä oikealla tavalla ja oikealla hetkellä, että koira sen tajuaa. Nämä vanhanajan akat luutinen osasivat luonnostaan tehdä sen oikein, ja aika samalla tavalla luultavasti komensivat penskojaankin, eikä silloin ollut ongelmalapsiakaan...
Näillä akoilla luutineen oli oikea asenne, millä ne komensivat -sellainen josta sekä koira, penskat, että mieskin tiesivät, että nyt se on tosissaan ja silmille ei hypitä, eikä näiden naisten tarvinnut käyttää fyysistä voimaa, tai edes koskea luudalla kohteeseensa. Nyky -ihmiset kuitenkin hyvin harvoin osaavat tätä, joten eiköhän ole parempi viedä koira koulutukseen. Tuo koira nimittäin kaipaa muutakin oppia, kuin vain sen, että se saadaan kotona pois kissan ja ihmisten kimpusta. Eihän se selkeästi osaa kulkea taluttimessakaan, ja sitä ei ainakaan luudalla huitomalla opeteta.
- miyumi
Kiitos vastauksista. Yritän kyllä kovasti saada sisarelleni ja muillekin perheenjäsenilleni päähän että ei se tule ikinä tuosta rauhoittumaan tällä taktiikalla, siksi käännyinkin tämän keskustelupalstan puoleen jotta saisin muidenkin mielipiteitä asiasta. Jospa tämä tästä alkaisi sujumaan kun en ole nyt antamassa periksi niin kuin silloin vasta yhteen muutettuamme :| :]
Kovastihan tuota on sisareni minua mulkoillutkin kun olen hätistellyt koiraa itseni ja kissani luota ja muutenkin komennellut enemmän. Käyttäytyy kuin äidit pikkulapsiaan kohtaan. Mutta eipä sille mitään voi, itsepäinen ihminen kun on niin pitää vain jatkaa kaaliin takomista.- Puudelikiharat
Tee sille sisarellesi selväksi, että jos hän ei vie koiraansa koulutukseen, hän asettaa sen hengen vaaraan. On oikeasti erittäin todennäköistä, että se koira täytyy lopettaa joku päivä aggressiivisuuden takia, sitäkö hän haluaa? Koira on myös vaarassa joka kerta, kun se ulkoillessa riehuu ja rähjää vastaan tuleville koirille, sillä se saattaa provosoida toisen koiran puremaan itseään, sitäkö sisaresi haluaa?
Sisaresi myös tulisi ymmärtää, että koira on koira ja eläin -ei lapsi, ja sitä ei kohdella kuin lasta. Tuolla tavalla elävä ja kohdeltu koira ei ole onnellinen, vaan se on sekaisin ja ahdistunut -sitäkö sisaresi haluaa? Sanot vain sisarellesi, että jos hän aidosti rakastaa koiraansa, ja haluaa sen parasta, hän vie sen koulutettavaksi, ja kohtelee sitä koirana -ei lapsena.
- canis.familiaris
Huonotapainen tai huonosti koulutettu koira on verrattavissa eläin rääkkäämiseen. Sääli, että noin piittaamattomalle ihmiselle on edes myyty koira.
Tyyppi esimerkki itsekkäästä ihmisestä, joka ei ymmärrä koiransa eikä lähimmäistensä parasta. - miyumi
En puhuisi sisarestani piittaamattona ja itsekkäänä ihmisenä. Vaan lähinnä tietämättömänä ja epäymmärtävänä. Syy siihen miksi hän koiran hankki, oli yksinäisyys, vaikka hän on aina asunut toisen sisareni kanssa. Kyllähän sisareni elämänilo palautui koiran myötä, en sitten tiedä millaista se hänen yksinäisyytensä oikeastaan oli ja miten koira siihen auttoi, hellyyden tai rakkauden kaipuu ehkä(?), en tiedä. Siitä voi juontaa juurensa sekin että hän ei koiraansa niin koirana kohtele, vaan pitää samanarvoisena ihmisten kanssa, joissain tapauksissa jopa arvokkaampana.
Tänään oli siinä mielessä hyvä päivä, että sain päätettyä että viikonloppuna otan puheeksi joko kolmioon muuttamisen, tai sen että tiemme eroavat ja hankimme omat yksiöt. Kolmio olisi siinä mielessä hyvä, että saisin sen oman huoneen jossa on ovi ja voisin lukittautua välillä sinne kissani kanssa, tämä sikäli mikäli jos löydämme sellaisen kolmion jossa on astetta suurempi makuuhuone, en mielelläni halua lukita yhtään eläintä pieneen tilaan edes vähäksi aikaa. Joten olen enemmän yksiön kannalla, silloin molemmat eläimet saisivat olla vapaammin. Hetken ajan tänään kyllä mietinkin että nyt sujuu ihan hyvin, ehkä vain ylireagoin, mutta sitten se koira taas kävi häiritsemään kissaani ja kun menin sitä komentelemaan ja hätistelemään se iski hampaansa suoraan paljaisiin sääriini. Se siitä sitten. Pitää aina epäröinni hetkellä vaan muistaa miten vaikeaa tämä yhteiselo oikeasti on. Vaikka perheeni suurimmaksi osaksi varmaankin haukkuu minut lyttyyn ja vihaa minua, se kestää vain sen pienen ajan, on ennenkin kestänyt vain viikon tai pari kun teen jotain mitä he eivät hyväksy. Eniten tässä harmittaa se, että kumpi meistä saa pyykinpesukoneen ja se että sisareni joutuu hankkimaan kaikki pienet keittiökoneet ja huonekalut, koska kaikki mitä meillä täällä yhteisessä asunnossamme on, on minun omistuksessani.
Mutta eiköhän hän siitä selviä, aivan varmasti perhe ja sukulaiset auttavat parhaansa mukaan, niin kuin aina. Nyt vain pienellä pelolla mutta silti uhmakkaasti odottamaan sitä viikonloppua kun pääsee kaikkien kanssa keskustelemaan asiasta.- ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Mitä jos luetuttaisit vaikka tämän ketjun siskollasi? Niin hän saisi lukea muiden mielipiteitä siitä koiransa pidosta. Ei hän varmasti vastuuton ole, mutta ei ilmeisesti vaan osaa toimia koirien kanssa. Hänen tulisi ymmärtää, että nyt se koira käy ylikierroksilla koko ajan ja on stressaantunut, ja se ei ole onnellinen koira. Koiran pitää tietää oma paikkansa perheessä/laumassa ja sillä pitää olla säännöt miten toimia, ja ihmisen pitää olla se joka päättää ja määrää. Nyt se luulee olevansa itse joku laumanjohtaja ja se aiheuttaa sille paljon stressiä. Koirat tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksi silloin, kun niillä on selkeä johtaja johon turvata. Siskosi tahtoo varmasti parasta sille koiralleen, mutta koiran paras ei ole aina sama asia kuin ihmisen, ja ne ei nauti samoista asioista. Hänen tulisi viedä koiransa koulutukseen, niin siitä tulisi paljon onnellisempi pikkukoira, ja te voisitte jatkaa elämäänne yhdessä ja kaikilla olisi paljon parempi olla, ennen kaikkea sillä koiralla.
- Eläinkouluttaja C.
"Puudelikiharat"-nimimerkillä on hyvä pointti. Kysypä siskoltasi miltä hänestä tuntuu jos koira lopetetaan koska se käy jonkun kimppuun joka tekee ilmoituksen? Heti kun selviää ettei ole eka kerta kun puree ihmistä niin todennäköisesti lopetetaan. Jos ei muuta niin itse vaatisin siskoasi pitämään kuonokoppaa koiran päällä ulkoillessa ja vieraiden seurassa jotta tämä riski olisi mahdollisimman pieni siihen asti että koira saataisiin koulutuksella kuriin.
Kouluttajat ovat olemassa siksi että kaikki eivät osaa toimia luontaisesti oikealla tavalla koiransa kanssa. Ei tällainen ammattikunta olisi ikinä syntynyt jos kaikki kyllä pärjäisivät jos "tekisivät tosissaan" tai "eivät pelkäisi käyttää kovia otteita".
Siskosi ei ole yksin siinä että koira on hänelle lohtu ja turva eikä hän halua vaarantaa läheisyyttä koiran kanssa pitämällä kuria. Tämä on inhimillistämistä. Kysy häneltä että luuleeko hän että koira on onnellinen? Ei todellakaan ole. Koira perheessä ei halua olla johtaja, vaan haluaa että ihminen johtaa laumaa.
Viimeinen varoituksen sana: kahden vuoden ikä kun lähesyy niin käytös voi pahentua... Kehota todellakin siskoasi hakemaan apua.
Missäpäin asutte? Auttaisin mielelläni jos olette jossain lähistöllä :)- miyumi
Ajattelin todellakin luetuttaa koko viestiketjun sisarellani että hän näkee muidenkin mielipiteitä asiasta. Kiitos auttamistarjouksesta, me asumme Nivalassa, ja apu todellakin olisi tarpeen! :]
Ja Nivala siis sijaitsee 2h ajomatkan päässä Oulusta, puolituntia Ylivieska-Haapajärvi-Haapavesi ja 1h Kokkola. Näin esimerkkeinä.
- Eläinkoluttaja C.
Harmi että on niin pitkä välimatka, itse asun Paraisilla eli Turun lähellä.. Muuten olisin mielelläni auttanut. Mutta hyviä kouluttajia löytyy ja parhaimmat tunnistaa siitä että eivät oleta että tietävät kaiken tai ovat parhaita ja eivät pane ollenkaan pahakseen kun niiltä kysyy esim. koulutusperiaatteitaan tai koulutustaustaa.
Onnea matkaan!- miyumi
Kiitos. Onhan tuo kyllä "vähän" turhan pitkä matka :] Mutta kuulinkin tässä juuri että eräs serkkuni on hyvin pätevä koirankouluttaja, paha vain että sisareni ei ollenkaan pidä kyseisestä serkusta. Mutta nostan kyllä asian esiin kun kerta sisareni "koulutus" ei tuota minkäänlaista hedelmää.
- Puudelikiharat
miyumi kirjoitti:
Kiitos. Onhan tuo kyllä "vähän" turhan pitkä matka :] Mutta kuulinkin tässä juuri että eräs serkkuni on hyvin pätevä koirankouluttaja, paha vain että sisareni ei ollenkaan pidä kyseisestä serkusta. Mutta nostan kyllä asian esiin kun kerta sisareni "koulutus" ei tuota minkäänlaista hedelmää.
Kyllä sieltä teidän kotopuolestakin varmasti löytyy hyviä kouluttajia, jotka ammatikseen kouluttavat koiria, jos ei sisaresi halua sen serkkunne kanssa yhteistyötä tehdä. Pääasia on, että koira koulutetaan nyt. Se on sille koiralle parhaaksi ja sisaresi varmasti haluaa sen parasta, joten silloin hän vie koiran koulutukseen.
Se koira tulee elämään ainakin reilut kymmenen vuotta -niin kysyhän siskoltasi jaksaako hän oikeasti sellaista rähjäämistä ja jatkuvaa sekasortoa, varsinkin kun se tulee todennäköisesti pahenemaan kun koiralle tulee ikää lisää, ja mitä vanhempi koira on ja tottuneempi tapoihinsa, sen vaikeampaa sen on niistä luopua ja sen kovempi homma se on kouluttaa.
En tiedä minkä ikäisiä te olette, oletan että nuoria, joten tulevaisuudessa lienee tiedossa perheen perustamistakin ja vauvojen syntymiä yms. joten sitäkin varten kannattaa jo varautua, ja kouluttaa koira, ettei käy niinkuin surullisen usein käy -eli koira annetaan pois "pitovaikeuksien takia" kun perheeseen syntyy lapsi. Minusta se on petos omaa uskollista lemmikkiä kohtaan, että siitä luovutaan lapsen tulon takia, kun näin ei tarvitsisi käydä, jos koira olisi koulutettu ja siis turvallinen seuralainen kaiken kokoisten ja ikäisten ihmisten kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi254799- 883734
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483165- 542677
- 2072655
- 522625
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322420- 1532350
- 311955
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1091565