jotka ovat päässeet alkuun oman toipumisensa tiellä. Se alkaa omasta itsestä ja rohkeasta katsomisesta tunteisiin, ajatuksiin, muistoihin, käyttäytymiseen ja varjoihinkin eli omaan itseensä.
Tie voi olla vaikea, mutta se kannattaa: tällä tiellä jättää taaksensa paljon omaa taakkaansa. Jatkossa on sitten helpompi kulkea omaa tietänsä ja valita, minne se vie, ottaa vaikka matkaan mukaan toinen ihminen, joka kulkee sitten siinä vierellä.
Tie voi olla vaikea, mutta se kannattaa: tällä tiellä jättää taaksensa paljon omaa taakkaansa. Jatkossa on sitten helpompi kulkea omaa tietänsä ja valita, minne se vie, ottaa vaikka matkaan mukaan toinen ihminen, joka kulkee sitten siinä vierellä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=1WJViKkNBBo
:(
Kyllä se siitä, anna ajan parantaa. *voimahali*
Toipumisen tie alkaa tosiaan siitä, että uskaltaa katsoa itseensä. (Tuli tästä mieleen introspektio-ketju: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9974418)
Harvoin sitä kukaan vaatii muilta ja tällä palstalla huomaa, että muita syytetään juuri siitä, mitä itse tehdään: muissa nähdään se, mitä ei vielä itsessä nähdä. Nytkin on menossa monessa ketjussa takaa-ajo ja lynkkausmeininki...
Minäkin toivotan hyvää toipumista kaikille!
Toipuminen alkaa siitä, kun
1) Hankkiutuu pois narsistin vaikutuspiiristä
2) Ei pidä mitään yhteyttä narsistiin eikä vastaa hänen yhteydenottoyrityksiinsä
3) Alkaa voimaantua niin että ymmärtää, miten narsisti toimii, ymmärtää että narsisti vie itsetunnon ja syyllistää ja alkaa arvostaa itseään ja tajuaa että ei ole syyllinen useimpiin vaikeuksiin narsistin kanssa
4) Oivaltaa että mikä on kenties ollut itsessä sellaista, minkä vuoksi narsisti on pystynyt alistamaan ja mitätöimään.
Kiitos, onnea tarvitaan, vaikka toipuminen on jo loppusuoralla.
"tällä tiellä jättää taaksensa paljon omaa taakkaansa."
Kyllä, paljon turhaa taakka on jäänyt taakse, vaikka vaikeaa on ollut. Minua hieman säälittää se ihminen, joka olin vielä viisi vuotta sitten. Hän oli tahdoton olento, jota pompoteltiin ihan miten vain. Nyt olen vahvempi enkä anna kenenkään käyttää minua hyväkseni. En myös itse käytä enää ketään hyväkseni riippumalla hänessä, koska en tarvitse enää toista ihmistä vain kokeakseni olevani turvassa.
Ehkä joskus vielä törmään johonkin ihmiseen, joka on minulle hyvä. Uskon, että vääjäämättäkin löydän sellaisen ihmisen. Nyt ymmärrän myös, että jos olen hyvä hänelle, hän on hyvä minulle.