Miten eri virkailijat voivatkin käsitellä jonkun asian niin eri tavalla?
Asioistahan on kuulemma olemassa erittäin tarkat säännöt, mistä ei niin vain poiketa. Tätä ainakin alituiseen nykyään painotetaan, mutta silti voidaan näköjään toimia ihan tapauskohtaisesti. Onkin ilmeisesti vain virkailijasta kiinni...
Sattui käymään niin, että olin unohtanut uusia puhelimella työnhakuni (kun on tässä taas joku ihme "hormonidementia" päällä). Missasin yhden kokonaisen päivän, joten työnhaku oli ehtinyt tietysti jo katketa.
Soitin heti aamulla omaan toimistooni, mutta siellä oli jatkuvasti pelkkä vastaaja päällä, vaikka puhelinpalvelun piti olla jo hyvää vauhtia toiminnassa. Myöskään yhden työntekijän suora numero ei vastannut.
En saanut sinne siis yhteyttä millään, yritin n. puoli tuntia. Soitin sitten lopulta valtakunnalliselle työlinjalle.
Sieltä vastasi virkailija, joka kehoitti ainoastaan menemään sähköiseen palveluun ja uusimaan työnhaku siellä. Tämän jälkeen pitäisi kuulemma vielä käydä paikan päällä te-toimistossa, n. 1,5 viikon sisällä.
Kysyin, että eikö pelkkä soitto tosiaankaan riitä, kun olisi ollut muuten kyse ihan vaan pelkästä puhelimella ilmoittautumisesta ja joskus ennen on katsottu jopa sormien läpi tällaista yhden päivän myöhästymistä.
Olin joutunut jo muutenkin laukkaamaan ihan tarpeeksi työkkärissä muiden asioiden takia (työnhakunikin oli ihan vasta hiljattain uusittu), tässä kesällä, joten nyt olin saanut ihan pelkästään puhelinilmoittautumisajan.
Olen myös hakenut kurssille, joka alkaa tässä pikapuoliin ja mielestäni tässä olisi voinut aivan hyvin riittää myös se (jos kerran kuitenkin piti ihan paikan päällä näyttäytyä), että ilmaannun sitten kuitenkin sinne kurssille tässä pienen ajan sisällä (alle 2 viikon), mutta virkailija puhelimessa oli tiukkana. Ei kuulemma riittänyt, ei.
Hän sanoi hyvin napakasti, että ennen kurssin alkua oli aivan pakko mennä paikan päälle toimistoon vielä yhden ylimääräisen kerran tämän lyhyen katkoksen takia ja PISTE, mitään muuta mahdollisuutta ei kuulemma ollut.
Yritin vinkua jotain vastaan, mutta ei auttanut.
Yritin vielä tiedustella mahdollista vaihtoehtoista puhelinnumeroa te-toimistooni. Numeron on joskus saanut työlinjalta.
Ilmoitin, että minulla oleva numero ei vastannut, vaikka olisi pitänyt ja sanoin haluavani kysyä asiaa kuitenkin vielä omasta toimistostanikin, mutta virkailija ei halunnut puhua asiasta enää yhtään mitään.
"Mars käymään paikan päällä toimistossa", kuului vaan käsky.
Samoin sanottaisiin kuulemma omassa toimistossani, joten sinne oli kuulemma enää ihan turha soittaa.
Hermostuin, koska täältä on työkkäriin useita kymmeniä kilometreja ja juuri äskettäin vietiin viimeinenkin järkevä asiointimahdollisuus kaupunkiin, kun asiointitaksi lopetti toimintansa. Tätä ennen on viety lähes kaikki järkevät linja-autovuorot. En omista autoa, vielä.
Nyt siis, jos lähtee kaupunkiin, siellä täytyy olla kokonainen päivä. Ei ihan mitään halpaakaan touhua.
Lisäksi joudun järjestämään näitä reissuja varten extrana kotona kaiken, koska täällä on huollettavia (myös nelijalkaisia) ja näiden hoito on järjestettävä jotenkin, jos joudun olemaan kaupungissa koko päivän läpeensä. Tämä asia ei ole juuri nyt kovin yksinkertainen.
Ensi viikolla alkavat koulut ja koulun jälkeen on oltava ottamassa myös ekaluokkalaista vastaan taksilta, joten en voi liehua missä lystään koko päivää.
jatkuu...
Asioistahan on kuulemma olemassa erittäin tarkat säännöt, mistä ei niin vain poiketa. Tätä ainakin alituiseen nykyään painotetaan, mutta silti voidaan näköjään toimia ihan tapauskohtaisesti. Onkin ilmeisesti vain virkailijasta kiinni...
Sattui käymään niin, että olin unohtanut uusia puhelimella työnhakuni (kun on tässä taas joku ihme "hormonidementia" päällä). Missasin yhden kokonaisen päivän, joten työnhaku oli ehtinyt tietysti jo katketa.
Soitin heti aamulla omaan toimistooni, mutta siellä oli jatkuvasti pelkkä vastaaja päällä, vaikka puhelinpalvelun piti olla jo hyvää vauhtia toiminnassa. Myöskään yhden työntekijän suora numero ei vastannut.
En saanut sinne siis yhteyttä millään, yritin n. puoli tuntia. Soitin sitten lopulta valtakunnalliselle työlinjalle.
Sieltä vastasi virkailija, joka kehoitti ainoastaan menemään sähköiseen palveluun ja uusimaan työnhaku siellä. Tämän jälkeen pitäisi kuulemma vielä käydä paikan päällä te-toimistossa, n. 1,5 viikon sisällä.
Kysyin, että eikö pelkkä soitto tosiaankaan riitä, kun olisi ollut muuten kyse ihan vaan pelkästä puhelimella ilmoittautumisesta ja joskus ennen on katsottu jopa sormien läpi tällaista yhden päivän myöhästymistä.
Olin joutunut jo muutenkin laukkaamaan ihan tarpeeksi työkkärissä muiden asioiden takia (työnhakunikin oli ihan vasta hiljattain uusittu), tässä kesällä, joten nyt olin saanut ihan pelkästään puhelinilmoittautumisajan.
Olen myös hakenut kurssille, joka alkaa tässä pikapuoliin ja mielestäni tässä olisi voinut aivan hyvin riittää myös se (jos kerran kuitenkin piti ihan paikan päällä näyttäytyä), että ilmaannun sitten kuitenkin sinne kurssille tässä pienen ajan sisällä (alle 2 viikon), mutta virkailija puhelimessa oli tiukkana. Ei kuulemma riittänyt, ei.
Hän sanoi hyvin napakasti, että ennen kurssin alkua oli aivan pakko mennä paikan päälle toimistoon vielä yhden ylimääräisen kerran tämän lyhyen katkoksen takia ja PISTE, mitään muuta mahdollisuutta ei kuulemma ollut.
Yritin vinkua jotain vastaan, mutta ei auttanut.
Yritin vielä tiedustella mahdollista vaihtoehtoista puhelinnumeroa te-toimistooni. Numeron on joskus saanut työlinjalta.
Ilmoitin, että minulla oleva numero ei vastannut, vaikka olisi pitänyt ja sanoin haluavani kysyä asiaa kuitenkin vielä omasta toimistostanikin, mutta virkailija ei halunnut puhua asiasta enää yhtään mitään.
"Mars käymään paikan päällä toimistossa", kuului vaan käsky.
Samoin sanottaisiin kuulemma omassa toimistossani, joten sinne oli kuulemma enää ihan turha soittaa.
Hermostuin, koska täältä on työkkäriin useita kymmeniä kilometreja ja juuri äskettäin vietiin viimeinenkin järkevä asiointimahdollisuus kaupunkiin, kun asiointitaksi lopetti toimintansa. Tätä ennen on viety lähes kaikki järkevät linja-autovuorot. En omista autoa, vielä.
Nyt siis, jos lähtee kaupunkiin, siellä täytyy olla kokonainen päivä. Ei ihan mitään halpaakaan touhua.
Lisäksi joudun järjestämään näitä reissuja varten extrana kotona kaiken, koska täällä on huollettavia (myös nelijalkaisia) ja näiden hoito on järjestettävä jotenkin, jos joudun olemaan kaupungissa koko päivän läpeensä. Tämä asia ei ole juuri nyt kovin yksinkertainen.
Ensi viikolla alkavat koulut ja koulun jälkeen on oltava ottamassa myös ekaluokkalaista vastaan taksilta, joten en voi liehua missä lystään koko päivää.
jatkuu...
Vastaukset 1
Vanhimmat
jatkoa...
Ja sitä kulkuyhteyttähän ei vaan enää viime viikosta lähtien ole ollut, joka aiemmin mahdollisti tällaiset nopeat kaupungissa pyrähdykset ja virastokäynnit.
Kurssin alkaessa on vasta mahdollisuus päästä kimppa-autolla (joka mahdollistaa sen, että kaupungista pääsee kotiin säädylliseen aikaan) ja tarvittaessa saada jotain tilapäistä hoitoapua kotijoukoille.
Eli nyt juuri tähän saumaan ei olisi onnistunut tuo koko päivän kaupunkireissu tässä 1,5 viikon sisällä.
Tällä budjetilla ei myöskään mitään ylimääräisiä kaupunkireissuja tehdä, kun pitäis jäädä rahaa myös siihen kurssin aloitukseen, jotta sen pystyy käytännössä edes aloittamaan. Seuraavan kerran tulee rahaa vasta viikko kurssin alkamisen jälkeen ja rahat alkaa olla jo aika finito.
En ymmärrä miksi tällainenkin asia on joidenkin työkkärin virkailijoiden niin vaikea käsittää. Työttömällähän ei välttämättä ole varaa alvariinsa laukata työkkärissä paikan päällä.
Tilanteet voivat muutenkin vaihdella ja nämä pitäisi ottaa yksilöllisesti, tilannekohtaisesti huomioon, eikä vedota aina vain pelkästään siihen, että "työttömän pitää olla kykenevä lähtemään töihin ja kursseille minä hetkenä hyvänsä"!!
Niinpä, vaatii kyllä tosiaan aika paljon taiteilua jne., että tällaista lakia pystyy noudattamaan näillä minimaalisilla tuloilla.
Päätin sitten olla noudattamatta tätä työlinjalta saamaani käskyä.
Lopulta sain sitten kaivettua netistä yhden vaihtoehtoisen puhelinnumeron te-toimistoomme, josta lopulta sitten suostuttiin myös muutaman yrityksen jälkeen vastaamaan.
Puhelimessa oli vanha ja kokenut virkailija, jonka kanssa olen asioinut joskus ennenkin ja hän uusi työnhakuni muitta mutkitta.
Ei puhettakaan, että olisi pakottanut tulemaan paikan päälle.
Miten näitä asioita käsitellään siis näin eri tavalla? Eli ei siis ensikädeltä kannata uskoa kaikkea saamaansa tietoa ja ohjeita...
Näillä erinäisillä "ohjeilla" aiheutetaan vaan näköjään ihan turhaan ikävyyksiä ja mielipahaa ihmisille, jotka saattaa olla jo muutenkin kovilla (ja aikaa ja rahaa menee turhaan), kun tulee tällaisia "vääriä" (vaikka kai sitten jonkun pykälän mukaan menikin oikein) neuvoja.
Aivan kuin olis joku kone toisessa päässä lankaa vaan latelemassa lakipykäliä. Ei mitään inhimillisyyttä ja maalaisjärkeä.
No, mutta...onneksi lopulta kuitenkin edes joku virkailija osaa olla joustava!