Viimeinen lukiovuosi olisi edessä, mutta kaikki lukiossa ovat edelleen minulle etäisiä. Olen myös alkanut inhota heitä jollain tapaa. En kestä olla enää heidän ympäröimänään, he ovat niin tiivis, iloinen porukka ja minä olen joku ulkopuolinen, joka yrittää olla iloinen. Se inhottaa minua, en kestäisi enää nähdä heitä silmissäni. Heidän naamansa herättävät minussa nykyään niin paljon negatiivisia tunteita. Inhoa, surua ja pelkoa. Se on rankkaa.
Olen jutellut useiden kanssa ja roikkunut yhdessä porukassakin, mutta he pysyvät vain etäisinä. Ehkä he haluavatkin pysyä, kun minä olen aina se, joka menee juttelemaan. Minulle ei ikinä tulla juttelemaan, vaikka istuisin itsekseni jossain ja katsoisin heitä hymyillen ja vaikka vilkuttaisin. En viitsi enää tungeksia.
Miten selviän enää lukiosta läpi, kun heidän näkemisensä herättää niin vahvoja, vaikeita tunteita. En tiedä miksi lähes tuntemattomat ihmiset voivat noin paljon vaikuttaa minuun ja estää minua käymästä lukiota. Olen vain jotenkin leimannut heidät vastenmielisiksi ja pelottaviksi, koska he eivät välitä minusta. Heidänhän ei tarvitse minusta välittää, koska heillä ystäviä ympärillä riittää, mutta minun täytyy, koska muuta minulla ei ole. En siedä enää sitä, että he merkitsevät minulle niin paljon, koska olen yksinäinen, mutta minä en merkitse heille yhtikäs mitään.
Siis, miten minun täytyy asennoitua, että pystyn vielä astumaan sisään tuohon lukioon tänä ulkopuolisena, yksinäisenä otuksena ja selvittää lukioni kunnialla loppuun?
Jotain ohjeita jos joku osaisi antaa, olisin tuhannesti kiitollinen :)
Olen jutellut useiden kanssa ja roikkunut yhdessä porukassakin, mutta he pysyvät vain etäisinä. Ehkä he haluavatkin pysyä, kun minä olen aina se, joka menee juttelemaan. Minulle ei ikinä tulla juttelemaan, vaikka istuisin itsekseni jossain ja katsoisin heitä hymyillen ja vaikka vilkuttaisin. En viitsi enää tungeksia.
Miten selviän enää lukiosta läpi, kun heidän näkemisensä herättää niin vahvoja, vaikeita tunteita. En tiedä miksi lähes tuntemattomat ihmiset voivat noin paljon vaikuttaa minuun ja estää minua käymästä lukiota. Olen vain jotenkin leimannut heidät vastenmielisiksi ja pelottaviksi, koska he eivät välitä minusta. Heidänhän ei tarvitse minusta välittää, koska heillä ystäviä ympärillä riittää, mutta minun täytyy, koska muuta minulla ei ole. En siedä enää sitä, että he merkitsevät minulle niin paljon, koska olen yksinäinen, mutta minä en merkitse heille yhtikäs mitään.
Siis, miten minun täytyy asennoitua, että pystyn vielä astumaan sisään tuohon lukioon tänä ulkopuolisena, yksinäisenä otuksena ja selvittää lukioni kunnialla loppuun?
Jotain ohjeita jos joku osaisi antaa, olisin tuhannesti kiitollinen :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisään vielä, että useat pakolliset kurssit vaativat ryhmä- ja paritöitä sun muuta kursseista läpi päästäkseen, ja ne ovat todella vaativia ja kuluttavia minulle ja tuntuvat inhottavilta. Olen niin ulkopuolella kaikesta, että se latistaa ja masentaa ja saa välttelemään noita tilanteita, joissa joudun kohtaamaan ulkopuolisuuteni. Siinä menevätkin sitten kurssit mönkään, eräälle äikän kurssille olenkin menossa kohta kolmatta kertaa ja samat vaikeudet ovat taas edessä.
Hei
En voi juurikaan neuvoja antaa. Kumma kyllä kirjoitin itse juuri samaisesta aiheesta päiväkirjan tapaiseen puolisen tuntia sitten.. Lukioni kariutui juuri siihen, että en enää kestänyt mennä lukioon muistutettavaksi yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta. Juuri pari- ja ryhmätyöt vielä korostivat tätä. Niinpä se jäi kesken ja en ole vielä tähän päivään mennessä suorittanut yläasteen jälkeen minkaanlaista koulutusta. Olen jo 22 vuotias..
Onko sinulla lukion ulkopuolisia ystäviä? Onko lukiossa minkäänlaisia harrastekerhoja? Kysäisen nämä nyt muodon vuoksi vaikka ne ovat yhtä tyhjän kanssa...
Toivon kovasti, että jaksat lukion loppuun. Keskeytymisessä on aina vaarana vaikea syrjäytyminen =(
No viimeinen vuosi menee vauhdilla. Keskityt nyt vaan siihen opiskeluun. Pidät sen naamion päällä ja esität muille että kaikki on okei. Mä en lukiota käynyt, mutta eikös siellä voi edetä omaan tahtiin (nopeammin kuin muut), opiskelun, tenttien ja sen sellasten kanssa?