Mä EN jaksa tätä enää!! outoja oireita,mitä?!

JATKOA!!!!


---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tiedoksi vielä,että olen juuri noiden huimaamisten takia käynyt hierojalla ja se on vähän auttanut! Hieroja on sanonutkin,että olen todella jumissa,kuin viulun kieli.......... Sitten hieroja löysi jonkun kyhmyn niskanikamien välistä melko ylhäältä.. tunsin sen itsekkin aina kun se muljahti inhottavasti!!
Se ei lähtenyt hieromalla pois,kun siihen laitettiin vähän ultraa niin se hiukan pieneni,mutta kyhmy on siellä vielä edelleenkin .. !

Tilasin kyhmyn takia lääkäri ajan,mutta hän ei kuulemma löytänyt sitä niskastani.. se siitä sitten! huoh

Lääkäri on antanut nuihin päänsärkyihin migreenilääkkeitä,mutta nekään eivät kovin auta muutakuin niihin ns normaali päänsärkyihin,minulla on kokoajan päässäni semmoinen puristava särky joka ei tavalleen häiritse mutta saattaa välillä puristaa oikein lujasti ja se tunne ei ole kiva..

Lisäksi pääni sisällä kuuluu kokoajan semmoista naksumista,verrataan nyt semmoiseen ääneen kun rusauttaisi omat sormensa. Napsahtelua kuuluu päivittäin!! napsahtamisen yhteydessä pääni saattaa automaattisesti liikahtaa,mutta sitä ei huomaa,ellei tarkasti katso ja tunnen sen itse todella hyvin!

Olen kyllä kertonut pään naksumisesta,lääkäri epäili korvia,mutta ei mitään löytynyt tai no silloin löytyi vasemmasta korvasta jotain "ärtyneisyyttä" tai kuulemma korvakäytävä oli todella punainen,sain siihenkin lääkkeet,mutta napsahtelut eivät ole yhä edelleenkään hävinneet minnekkään!

Olen kertonut myös nykimisistä, hän ehdotti akupunktiota.... kuulemma johtuu niskoista..

Olen ollut niskakuvauksissa sen kyhmyn takia,mitään ei löytynyt röntgenkuvauksista! Tavallista suorempi kaularanka vain joka johtuu kuulemma pitkään kestäneestä jännityksestä!

Akupunktiohoidossa olen tällähetkellä ja sekään ei auta kuin hetkellisesti päähäni ja niskoihini, mielialanikin on hetkellisesti parempi rennompi jne...

Käyn tässä vielä lääkärillä ennen koulujen alkua,mutta en jaksa tätä enää!
Tuntuu kuin minua ei otettaisi tosissaan!! Ahdistun tähän minun oireiluuni!
Kaikkea lääkärille en ole uskaltanut kertoa ja en tiedä enää mitä sillekkään kertoisin kun tuntuu,ettei minua tosissaan oteta!!

Välillä tuntuu siltä,että tekisi mieli kuolla pois,tämä ei ole enää kivaa! koulujen alkua en todellakaan odota! sieltähän tämä kaikki lähtikin! En tunne enää itseäni ihmisenä..... välillä on hyviäkin päiviä,jolloin keksin itselleni kaikkea mukavaa tekemistä,silloin unohdan ongelmani,hetkellisesti,mutta aina ne palaavat takaisin,enkä pääse tästä pois!!!!

Niskan ja hartiaseudun jännitystilat aiheuttaa monenmoisia oireita ja epäilemättä osa oireistasi on sieltä peräisin, onhan hieronta auttanut sinua. Mutta niin, kyllä sinun kannattaa kertoa rehellisesti lääkärille näistä jännitysoireistasi ja voisithan mainita niistä jollekin muullekin (esim. vanhemmille), kyllähän sun jotain helpotusta pitää saada. Tsemppiä =)

Niimpä... mutta kun tätä on ollu jo vuosia! ni ei jaksa...

Mutta eikö se oo varsin hyvä syy mennä ja puhua rehellisesti lääkärille? Siis jos on jatkunu vuosia?

Et saa apua täällä avautumalla, mene hyvänen aika lääkärin puheille!

Saan mä täältäkin jotain apua,enempi se on kuin ei mitään!
ja niin olen kertonut että olen käynyt lääkärillä jos joku osaa lukea!! mutta en ole kertonut vain kaikesta...

ja ku en tiiä enää mitä pitäis tehä..

No johan sua neuvottiin, mene lääkäriin ja kerro hänelle rehellisesti tuntemuksistasi. Niin me muutkin ollaan tehty ja näin olemme saaneet apua. Miksi sinulle on niin vaikeaa kertoa lääkärille näistä oireista?

koska oireeni ovat noloja.. tai tuntuu nololta kertoa! ....

No eihän ne mitään noloja ole ja miksi niitä pitäisi nolostella, lääkärit ovat ammattilaisia jotka ymmärtävät tuollaisten juttujen päälle. Minä oon ainaki huomannu itestäni että hädän hetkellä menen mieluusti lääkäriin koska tiedän saavani apua.

Niin mutta nämä oireet on niin vaikeita kertoa!
Piinaa mua joka viikko...

Puristava tunne ohimoissa,pään sivuilla,sen jälkeen
(Joka päivä) pään sisältä kuuluu naksahduksia,rusahduksia...
Lopuksi sattaa tulla pieni pään näkäisy liike naksahduksen yhteydessä.

ne tässä eniten vaivaa ! :(

Vaikka makaisin sängyllä selälläni,päässä saattaa naksahdella!!

Mä en oikeasti jaksa tätä! :((((((((

Sä oot tehny tuosta lääkärille kertomisesta liian suuren mörön itelle ja ensimmäinen askel olisikin juuri tuon mörön kukistaminen. Kirjoita vaikka lapulle oireet jotka sitten luet lääkärille, joskushan sitä kun saattaa lääkärin pakeilla unohtaa mitä kaikkea on aikonut kertoa.

Nuo pääjututki voi johtua ihan vaan kireistä niskan ja hartiaseudun lihaksista tmv. vaarattomasta jutusta. Varaahan heti huomenna lääkärille aikaa ja älä pelkää, kyllä ne asiat järjestyy =)

Nääh en tarvitse lappuja,muistan kyllä oireeni mutta niistä on vaikea avautua..


parin pv päästä lääkäri!!!

apua,en tiedä mitä sille sanon :(

Huomenna se on menoa sitte.....


ja lääkäri on aina niin kiireinen että en kerkeä avautua kunnolla......


aluksi hän kyselee: Mites nyt on mennyt tai jtn?

Jäädyn jo siinä tilanteessa.! D:

Miten siinä kerrot pään nykimisestä,puristuksista,naksahduksista.

kun migreeni lääkkeet olen jo saanut,mutta eivät ne auta yllä oleviin oireisiin..

mä oon ihan hukassa.....!!! kohta koulutki alkaa ja .....

ET YHTÄÄNNMITÄÄN

Mikä ihme tyyppi tämä JK on, jossain toisellakin palstalla näin omituisia kommentteja. Voisi lopettaa tuollaisten tyhjänpäiväisten kommenttien jättämisen.

Mutta niin, sitten asiaan. Paniikkihäiriössä on monenlaisia oireita ja kaikille ei tule kaikkia oireita. Esimerkiksi minulla ei esiinny hyperventilaatiota (jota siis voi itse koettaa hoitaa hengittämällä pussiin). Loppujen lopuksi eihän se ole sinun tehtävä tehdä diagnoosia ja luulenpa että sinun olisi hyvä käydä terapiassa jossa näitä tuntemuksiasi käsiteltäisiin. Jos tahdot terapiaan, mainitse siitäkin lääkärille.

Mitä fyysisiin oireisiin tulee, niin psyyken ongelmat (kuten esim. paniikkihäiriö) aiheuttavat totisesti myös kummallisia fyysisiä oireita. Toki jotkut fyysiset oireet ovat sellaisia jotka kannattaa ihan kaiken varalta tutkituttaa, niin minultakin tutkittiin aikoinaan sydäntä rintapistosten vuoksi ja ei sieltä mitään vikaa löytynyt.

Ymmärrän vallan hyvin pelkosi, mutta koeta nyt vain ottaa rauhallisesti ja edetä askel askeleelta. Voithan mainita lääkärille jännittäväsi koko lääkärikäyntiäkin, kyllä asiantunteva henkilö sen ymmärtää. Mutta mitään jännitettävää sinulla ei ole, lääkärit ovat kuulleet ja nähneet niin monenlaisia juttuja =)

Niin, haluaisin vaan olla se sama normaali tyttö,mitä ennen olin..

Toivottavasti parannun tästä,tai tämä olisi vain väliaikaista..

Voi ei... mä en kestä!!!! kuitenkaan en taaskaan saa lääkärillä mitään aikaiseksi kertoa!

mikä mua vaivaa... miten saan tuon pään nykimisen ja raksahtelut pois?!!!

hieronta tai akupunktiokaan ei ole tepsinyt!! D:

auttakaaaaaaaaaaaaaaa!! :(((

Nyt en oikein ymmärrä sinua, siis miten meidän pitäisi auttaa sinua? Tokihan ymmärrän vertaistuen merkityksen, mutta kun nyt olet menossa lääkäriin (tai varmaan olet jo käynyt siellä) niin siitähän se lähtee ja vastauksiakin alkaa varmaan löytymään.

Lääkärissä kävin,mutta ei paljoa kummentunut........................

Paniikki-oireista en kerro,enkä varmaan tule kertomaankaan lääkäreille,haluan itse selviytyä,ominvoimin.. Ei se lääkkeitä vetämällä parane.. Tuskin tässä terapiaakaan tarvitsee.. psykologit ovat turhia....


Kun en tiedä mikä minussa on... paniikkia vai ei......

Ku oon iha sekaisin.. :/


Neurologiset kynätestit,näkö,verenpaine tutkittu.. Ei mitään.
korvat tutkittu: jotain tulehduksia,sain kuurin.. (jos siinä syyn pään naksahduksille)

mitä ny kaularanka tavallista suorempi

Harmillista ettet kertonut lääkärille paniikkituntemuksistasi. Lääkitystähän ei kenenkään ole pakko ottaa mutta mitä psykologeihin tulee, niin turhia he eivät ole, heiltä saisit mm. vinkkejä siihen miten toimia silloin kun paniikkioireet iskevät.

Ja saithan sinä selityksen noille pään puristukselle jne. Kaipa lääkäri on ohjannut sinut sen asian suhteen eteenpäin (esim. hierojalle) joten eiköhän ne oireet hellitä ajan mittaan. Tietenkään pelkkä hierojalla tmv. käynti ei auta vaan pitäähän sitä itsekin edesauttaa asiaa ja hierojan pitäisikin antaa ohjeita (miten venytellä, mitä asentoja jne. välttää) joita sitten itse noudattaa. Hyvää jatkoa sinulle!

En halunnu/pystyny kertomaan.
En haluu olla mikää heikko.... Noloo oikeesti.. Jos nyt alkaa aatteleen,et tavallee pelkää sosiaalisia tilanteita,vaikka niissä mitään pelättävää yleensä ole..

ja pystyn hillitseen itteni niis tai silleen,että oon iha "normisti"


huomasin sen tnä!! D: mutta kai tää tästä vielä iloks muuttuu ku rohkeutta lisää saan ! (toivotaan)




Hierojalla olen jo käynyt!! monta kertaa,helpottanut on vähän... mutta oireet PALAA UUDESTAAN.. siksi tämä onkin vähän pelottavaa.....

Sun pitää opetella ajattelemaan ettei ahdistus jne. ole noloja asioita eivätkä suinkaan osoitus heikkoudesta. Esimerkiksi jotkut sairastuvat paniikkihäiriöön näennäisen vahvuutensa vuoksi, voisi sanoa että vahva puu katkeaa ja sen rytinänhän voi arvata. Näin kävi mm. minulle, en tuntenut tarvitsevani terapiaa vaikka elin tietynlaisessa helvetissä. Paniikkihäiriö iski sitten kun sitä vähiten odotin, siis kun tilanne oli toistaiseksi rauhallisempi.

On ikävää kun jotkut ajattelevat mielenterveyden ongelmien olevan osoitus heikkoudesta.

Joo no minulla on sama ongelma joskus enempi joskus vähempi. Enkä tiiä onko mulla paniikkihäiriö vai mikä se vois olla. Ahistun ja pelkään et tyypit huomaa ongelmani, tunne että minua katotaan, ite hädintuskin uskallan sit kattoa et katotaanko minua, ihan naurettavia ongelmia, jotka ei vaan lähe pois. Puristava,kireä tunne päässä usein, päänsärkyä... Eikä kukaan tiedä ongelmastani,sitä häpeää kyllä tosissaan,mutta on vain uskallettava jostain alottaa.

Kuulostaa vähän paniikkihäiriöltä ja ehkä lisäksi sosiaaliselta fobialta, jos pelkää koko ajan mitä muut ajattelevat. Monesti ne kaksi kulkevat käsikädessä.

Yleinen ahdistuneisuushäiriö on yleistä: jatkuvaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Paniikkihäiriö liittyy yleensä aluksi tiettyyn tilanteeseen voimakkaina äkillisinä ahdistuskohtauksina (esim.kouluun tai muuhun paikkaan jossa eka kohtaus tulee), jonka jälkeen se hoitamattomana helposti laajenee moniin tilanteisiin. Siksi se on tärkeä hoitaa ajoissa, kun hoito on vielä helpompaa!!!!

Paniikissa sitä jännittää lihaksia vahvasti, keho on hälytystilassa. Niskan alueen särky/jumitus/jännitys heijastuu helposti päähän. Lisäksi niskajumitus häiritsee verenkiertoa päähän, mistä päänsärky. Hengityksen virheet näkyvät päänsärkynä, puutumisena, pistelynä ja pyörrytyksenä.

Ahdituksen alkaessa, kannattaa pyrkiä retouttamaan lihakset ja hengittää luonnollisesti (opetelkaa oikea hengitystapa). Muiden asioiden ajattelu ja joku pieni toiminta voi auttaa siinä samalla, jotta ajatukset pysyy kurissa.

Aika selvä paniikkihäiriö ja mahdollisesti kahvikuppineuroosi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paniikkihäiriö

http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kneuroosi.htm

Itsekin kärsin molemmista sekä masennuksesta ja kävin psykologilla/psykiatrilla joka todellakin osaa auttaa tilanteeseen. Jos lääkkeet eivät miellytä voit kysyä häneltä muita ratkaisuja ongelmiin.

Itselläni tämä kahvikuppineuroosi ilmenee lähinnä niskan lihasten jäykistymisen ja pään tärinänä esim kioskin kassalla asioidessa tai jonkun katsoessa minuun. Tuntuu monesti että kaikki huomaavat sen, todellisuudessa tuskin kukaan.

Tällä hetkellä lääkkeet jotka veivät masennuksen pois, Kuitenkin toisinaan vielä hieman ahdistunut olo, tosin sekin parantunut melkoisesti. Ota myös huomioon että lääkkeet eivät varsinaisesti vaikuta normaalielämääsi eikä niitä luultavasti tarvitse syödä vuotta pidempään. Itselläni olisi noin 8kk kuuri. Ja lisäksi vaikka paniikkihäiriötä sairastankin niin koskaan en ole varsinaista paniikkikohtausta saanut.

Se että kärsit ko. Sairaudesta ei tarkoita että olet heikko, olet herkkä.

Kiitos kaikille vastauksista!!

Niin ja pitää vielä kertoa, että menen muutenkin välillä ihan oudoksi,niissä tilanteissa varsinkin joissa en ole kavereideni seurassa. Missä on vähän vieraampia ihmisiä.

ns "jäädyn"


Mutta koitan juuri opetella kestämään nuo tilanteet...








NIIN JA VIELÄ KYSYMYS TEILLE "NORMAALEILLE" sosiaalisesti älykkäille/lahjakkaille ihmisille.


Tuleeko teille nuita äkillisiä tunteita : Sydän alkaa hakkaamaan rinnassa tuhatta ja sataa?
juurikin silloin jos joku katselee teitä oudon pitkään ja huomaat sen?
Tai jossain muussa sosiaalisessa tilanteessa?


kertokaa...



En itse enää erota normaalia..... :/

Kyllähän tuo sun huulien nykiminen ja muut oireet on sitä jännittämistä, ei sinulla ole mitään neurologista sairautta. Minullakin on jossain määrin sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja kyllähän sitä joissakin tilanteissa saattaa hermostua ihan turhasta. Pitää vaan altistaa itseään tuollaisille tilanteille niin ajan mittaan sitä huomaa ettei niissä ole mitään pelättävää. Oman pään sisäisiä juttujahan nuo ovat, jos joku katsoo sinua mielestäsi oudon pitkään, niin ajattele et siinähän katsokoot, sellaisessa tilanteessa ei kannata ruokkia omaa vilkasta mielikuvitusta (mielikuvitus kun monesti kehittelee vaikka minkälaisia outoja teorioita =D).

Ihan tyypillistä sosiaalisissa tilanteissa jännittämistä! Itse olen jo 27-vuotias, mutta saatan joskus ahdistua esim. työpaikan ruokalassa ja miettiä kuinka tyhmältä näytän ja siinä alkaa haarukka täristä kädessä tmv. Myös kaupan kassajonossa joskus tulee fiilis, että kaikki tuijottaa ja saattaa joskus niska jäykistyä ja pää tuntuu jotenkin raskaalta ja tärisevältä. Oireet ilmaantuvat varsinkin jos olen ahdistunut jostakin, mutta yleensä niitä ei ilmene lainkaan.

Luulin olevani yksin näiden ilmiöiden kanssa, mutta olen saanut kuulla kaveripiirissänil että näitä sosiaalisissa tilanteissa ilmaantuvia lihasjännitysoireitahan on melkein kaikilla! Ja hyvin tyypillisiä varsinkin sinun iässäsi kun itsetunto ja identiteetti ovat vielä kehittymässä.

Itselläni on ollut samoja ongelmia esim.patit niskassa .. ovat jotain kuona patteja ei mitään vaarallisia ne lähtevät pois hieromalla... paikat ovat vain niin tukossa että kuonaa kertyy!!!!! Toiseksi itselläni on ollut pään nykimistä,kramppeja ,jalan nykimistä ja käden-.- en ajattele tuota vaarallisena..ja ajan myötä helpottaneet ja masennus lääkkeet saadessani... mutta kysy lääkäriltä ... me ei olla lääkäreitä joten älä valita jos et kysy!!! vertaistukea saa mutta ei me pystytä enempää auttamaan... Onnea tuleville lääkäri käynneille!!!

ET MITÄÄN

Eikai ny mitää epilepsiaa sentää!! :///// älkää viittikö oikeesti pelotella! :(
Eikös epileptikot voi saada niitä "poissa olo" kohtauksia, jossa vaa näyttää et on hereil,mut oikeesti ei oo.. ei mulla semmosia oo!

Joo kiitos taas vastauksista :) Osa vastauksista helpottaa oloa!
Jos oiski normaalia!

Lisää kaipaisin neuvoja ja ohjeita...
Oon kyllästyny lääkäreihin..

heips.. minulla on myös tuota huulien nykimistä ja myös pää nykii ja niska ... minulla on paniikki häriö.. oireina minulla on vapina,hikoilu,pelko,hengitysvaikeus(ei silti tarvitse hengittää pussiin),sekoamisen tunne,huulten nykiminen... ja joitain muita mutta se menee ohi itsestään kun saan olla yksin ja rauhoittua .. en pysty vieläkään käymään missään .... en koulussa,en vanhemmillani.. kavereita en näe.. kotona vain.. joskus koitan vaan .. en usko että sinullakaan mitään vakavaa.. vaikkaan kanssa suuresti paniikkia.. mutta tsemiä !

Voi ei... Minulla ei mielestäni mitään hengitysvaikeuksia ole,onneksi!


Olin ennen mielestäni ihan itsevarma,kunnes pää alkoi nykiä! Se oli jotenkin minulle viimeinen tikki. Pelkäsin,että jokin on vialla. Mutta epäilen,että olin niin jumissa.. Siitä se kierre alkoi!

siitä,kun lihakseni menivät jumiin.. Aloin pelätä pään nykimisiä,pelkäsin että muut huomaisivat sen jne.. Ajattelin,että minusta on tulossa friikki.

Pelosta aiheutui panikoiminen muut oireet ja tuo huulien nykiminen!! sen ansiosta en pysty juttelemaan normaalisti vieraimpien ihmisten kanssa. -.- koska pelkään,että se tulee yht äkkiä ja nolaan itseni! siksi välttelen vieraimpia ihmisiä ja paremmin tutustuminen muihin tulee vaikeammaksi.

ja tässä sitä ollaan -.-


Kuitenkin elän ihan "normaalia" elämää...
Pelkään kuitenkin,että alan pelkäämään ja ahistumaan esim.koulussa.. huh huh..


Tähän mennessä olen kuitenkin yllättävän rauhallisena pysynyt.
Olen iloinen,että hallitsen melkein itseäni,melkein..


mutta silti välillä tekisi mieli purskahtaa itkuun,ku en ole tyytyväinen itseeni..

Monestihan me paniikkihäiriöiset tupataan olemaan pelkokeskeisiä, ainakin itse olen sellainen. Ja pelkohan lietsoo pelkoa. Loppujen lopuksi sulla ei oo mitään pelättävää vaikka ahdistuisitkin koulussa. Jotenkin sun pitäisi tulla sinuiksi tuon pelkosi kanssa, luulen että se saattaisi jopa vähentää oireitasi. Minä ihan oikeasti edelleen suosittelen terapeutin pakeille menoa.

Mmm,niinhän se on,mutta en oikein tiedä mitä tämä on..


jostain syystä "häpeän" itseäni..

vihaan pitkiä katseita.... hrrr..


jotenkin se menee näin: minua katsotaan, alan käyttäytymään oudosti tai vähintäänkin näytän järkyttyneeltä tai ainakin minusta tuntuu siltä.. vaikka yritän näyttää päällepäin rauhalliselta..

ja sitten kun näytän omasta mielestäni hämmentyneeltä tai jtn niin tuntuu siltä,että se lisää vain enemmän huomiota minuun ja sitten varsinkin ahdistaa.


siis ei kaikkien katseet vaan niiden tiettyjen ihmisten .:ss


mutta kokeilen nyt siedättää itseäni näissä tilanteissa.......

heeeey ihmiset"!

:((

Terve alkuperäinen kirjoittaja! Itse olen kärsinyt samoista ongelmista parisen vuotta. Ensimmäinen vaihe oli tietysti että suostuin kertomaan ongelmista vanhemmilleni ja lääkärilleni, vaikka kuinka inhottavalta se tuntuukin, niin se helpottaa, ikään kuin saisi raskaan taakan pois harteilta. Olen myös huomannut että iän myötä nämä ongelmat ovat hiukan pienentyneet. Itsevarmuutta tuottavat asiat helpottavat ongelmia suuresti. Olen päättänyt olla enää välittämättä elämäntilanteestani. Oireita toki tulee silloin tällöin, mutta en välitä niistä, mitä sitten mitä muut ajattelevat? antaa niiden olla, onhan sinulla kavereitakin! Keskityt vain omaan elämääsi, vietät aikaa kavereidesi kanssa, ja annat olla mitä muut ajattelevat. Pärjäile!

MINÄ PELAAN PALJON PLEIKKAA JA MINULLA MYÖS NYKII PÄÄ MITÄ TEEN