En tiedä minne tämä olisi kuulunut laittaa, mutta kuitenkin.
Tuntuu etten jaksa omin voimin enää. olen myöntänyt itselleni monta vuotta sitten että tarvitsen ulkopuolista apua, mutten tiedä miten sitä hankin.
Olen alaikäinen, asun kaukana keskustasta eikä minulla ole mitään hajua mitä pitää sanoa tai tehdä että pääsisin puhumaan. Vanhemmilleni en halua kertoa asiasta.
Ja sellainen ongelma vielä, että olen TODELLA huono puhumaan ongelmistani kasvotusten. Eli osaako tämä ammattiauttaja kysellä niin kattavasti ettei minun tarvitsisi itse ottaa puheeksi paljon mitään? Olisi niin helppoa jos olisi jokin internetin välityksellä toimiva psykologi, muttei sellaisia taida olla olemassa.
Tiedän, että kuulostan säälittävältä ja pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni ja puhua vanhemmille, muttei se ole niin helppoa.
Joten, apua?
Tuntuu etten jaksa omin voimin enää. olen myöntänyt itselleni monta vuotta sitten että tarvitsen ulkopuolista apua, mutten tiedä miten sitä hankin.
Olen alaikäinen, asun kaukana keskustasta eikä minulla ole mitään hajua mitä pitää sanoa tai tehdä että pääsisin puhumaan. Vanhemmilleni en halua kertoa asiasta.
Ja sellainen ongelma vielä, että olen TODELLA huono puhumaan ongelmistani kasvotusten. Eli osaako tämä ammattiauttaja kysellä niin kattavasti ettei minun tarvitsisi itse ottaa puheeksi paljon mitään? Olisi niin helppoa jos olisi jokin internetin välityksellä toimiva psykologi, muttei sellaisia taida olla olemassa.
Tiedän, että kuulostan säälittävältä ja pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni ja puhua vanhemmille, muttei se ole niin helppoa.
Joten, apua?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos olet menossa tässä lähiaikoina, niin puhu kouluterveydenhoitajalle. Sanot vaan miten huono olo on jne. Kirjoita etukäteen paperille ne ajatukset, jos tuntuu ettet saa muuten puhuttua.
Kaikilla terveydenhuoltohenkilökunnan edustajilla on vaitiolovelvollisuus. Kouluterveydenhoitaja arvioi tilanteesi ja vie sinut eteenpäin lääkärille psykologille jne.
Koska olet alaikäinen, niin jos alat käydä terapiassa tai saat lääkitystä niin vanhemmillesi kyllä kerrotaan. Sille ei kai voi mitään.
Mutta voi olla, että asiasi selviävät ihan muutamalla keskustelukerralla.
... Ai niin, se unohtui sanoa että sittenhän se olisikin helppoa jos olisin koulussa... :( Peruskoulu on ohi mutten ole missään jatkokoulutuksessa. Tulevaisuus tuntuu niin mahdottoman ankealta ja vieraalta paikalta, ettei sinne pääsemistä tee yhtään mieli nopeuttaa kouluun menemisellä.
Mutta kiitos paljon selventävästä vastauksesta !
"Koska olet alaikäinen, niin jos alat käydä terapiassa tai saat lääkitystä niin vanhemmillesi kyllä kerrotaan. Sille ei kai voi mitään."
No ei kylläkään kerrota.
Ap. soita tk:n omalääkärille aikaa ja aloita asian purku sitä kautta.
"No ei kylläkään kerrota." Kokemuksesta tiedän, että sekä alaikäisen että täysi-ikäisen asiat kerrotaan vanhemmille. Näin ollen väitteesi on fiktiota.
Kaipa tuo tk:n omalääkäri on sitten viimeinen vaihtoehto, sattuu nimittäin olemaan "melko" hankala tapaus. Todennäköisesti vilkaisisi minuun ja määräisi silmätippoja ja buranaa kuuntelematta mikä on hätänä... >_>
Ja toisaalta olisi ehkä ihan hyvä jos vanhemmilleni joku kertoisi, kunhan en joudu itse kertomaan ensin. Melko vanhoillista väkeä, käskisivät varmaan lopettaa höpötyksen ja keskittyä johonkin muuhun.
Jos alalla oleva voisi hieman selventää. Väitätkö ettei alaikäisen huoltajille tarvitse kertoa hoidoista? Ja millähän perusteella? Ja millähän alalla sinäkin olet?
"Koska olet alaikäinen, niin jos alat käydä terapiassa tai saat lääkitystä niin vanhemmillesi kyllä kerrotaan. Sille ei kai voi mitään."
No ei kylläkään kerrota.
Ap. soita tk:n omalääkärille aikaa ja aloita asian purku sitä kautta.
Ei kerrota vanhemmille, ei ala-ikäisen eikä tietenkään täysi-ikäisen lääkityksiä, käyntejä, terapioita ym. Toki jos ala-ikäinen on esim. 13 v eikä 16 v niin asia on eri.
Eikö kukaan ole koskaan kuullut vaitiolovelvollisuudesta???
ap. pölli faijalta 130e ja mee yksityiselle, Suomessa ei enään julkinenterveydenhoito toimi!
Jep, mietin kanssa että kyllä porukat varmasti jossain vaiheessa huomaavat / saavat tietää kun vähän väliä kysyn kyytiä apteekkiin ja terveyskeskukseen tms... :')
städe, ihanko vain yksityiselle tavalliselle lääkärille? Vai jollekin tällaisiin asioihin erikoistuneelle? Tuo tämän kunnan yksityinen lääkäri nimittäin on aika tutuksi tullutkin, että hänelle ainakin voisi olla helppo mennä kertomaan.
Mee sille lääkärille! Tosi hyvä, että on saanut jo sun luottamuksen tai jtn. Kyl ne peruslääkärit osaa kaikennäköstä ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.
Mut nuori ihminen mun on pakko sanoo näin: ÄLÄ IKINÄ SYÖ MITÄÄN MASENNUSLÄÄKKEITÄ!!!!!! vaan VAADIT terapiaa!!!!!!
trust me....
Hei mut hyvää loppu kesää sulle, toivottavasti saat hoidettua asiat kuntoon!
Mene terveyskeskukseen ja pyydä päästä terapiaan.
Eikös pyörällä tai mopolla pääsee omin avuin?
Terveyskeskuksen omalääkäristä pitänee aloittaa. Hoitoalan ammattilaiset osaavat (yleensä) kysellä. Olet alaikäinen, joten vaikeus puhua on todennäköisesti hyvin tuttua ja ymmärrettävää vähääkin kokeneemmalle hoitavalle ihmsielle. Omalääkäri ohjaa tarvittaessa sinua eteenpäin ja kertoo, miten se tapahtuu. Yhdessä puhutte, onko jatkoon ja millaiseen, tarvetta. Se, että on huono puhumaan ei ole este saada apua. Jos saa sanottua, että on paha olla, se riittää aluksi.
Ei tosiaankaan kerrota vanhemmille jos alaikäinen ei sitä itse halua. Eihän esim. raskaudenkeskeytyksistäkään, alaikäisten, mene tietoa vanhemmille.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10042600
Edelleenkin, vanhemmille ei kerrota.
Laki ei ole ihan yksiselitteinen. Jos hoitohenkilökunta katsoo, että nuori on itsetuhoinen tai niin sairaus että lääkitys on tarpeen/pakollinen, ja lääkkeistä kieltäytyy, voidaan vanhemmille ilmoittaa. Yleissääntö on kyllä se, ettei ilmoiteta. Näissä psyykeasioissa vaan taitaa olla kynnys aika alhainen.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
5 §
Potilaan tiedonsaantioikeus
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.
Potilaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat potilasasiakirjoissa olevat tiedot on voimassa, mitä henkilötietolain (523/1999) 26–28 §:ssä säädetään. Potilaan oikeudesta tietojen saantiin on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 ja 12 §:ssä. (30.6.2000/653)
6 §
Potilaan itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. (9.4.1999/489)
Potilaan tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta on voimassa, mitä siitä mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa (41/86), tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädetään.
7 §
Alaikäisen potilaan asema
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
9 §
Tiedonsaantioikeus ja toimivalta
Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. (9.4.1999/489)
Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
Edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa annettava alaikäisen potilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Alaikäisen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. (9.4.1999/489)
Eikö muka mielialalääkityksen aloittamiseen tarvitse kysyä huoltajan lupaa? Kun minulle 16 vuotiaana aloitettiin masennuslääkitys, terapeutti soitti vanhemmilleni ja kysyi lupaa. Ilman sitä ei kuulemma olisi voinut aloittaa lääkitystä. Myöhemmin itsetuhoisuudesta ilmoitettiin vanhemmille kysymättä minulta mitään....
On aivan tapauskohtaista miten toimitaan, totta kai ala-ikäisen itsetuhoisuudesta kerrotaan huoltajalle.
Terapeuttisi soitti vanhemmillesi? Terapeutin koulutus täytyi sitten olla lääkäri, oliko näin? Kun Suomessa ei lääkitystä voi määrätä kukaan muu kuin lääkäri.
Usein terapeutti on psykologin koulutuksen saanut...