Tässäpä vähän ajatuksia painottuen naisen näkökulmaan. Nämä asiat ovat yleisluotoisia, ja pätee varmaan joiltakin osin myös toisin päin mieheen ja naiseen. Kaikki ihmiset ovat tietenkin yksilöitä, mutta joskus käytöksemme takana saattaa piillä jotain, joka vain yksinkertaisesti on tyypillistä naiselle tai miehelle, emmekä välttämättä sitä ymmärrä ja saatamme ”tuomita” itsemme tai sen toisen.
Meidän (sekä naisten että miesten) pitäisi ymmärtää ja muistaa, että erittäin tärkeä osa naisen seksuaalisuutta on aivot! Kuten miehet toivovat, että nainen ”antaa”, täytyisi miehen muistaa, että naiselle täytyy antaa myös ”henkistä seksiä”. Tällä tarkoitan tunnetta siitä, että hän on seksikäs, häntä arvostetaan ja tuetaan. Tai että mies pitää häntä fiksuna, mies kuuntelee ehkä jopa joskus hänen neuvojaan ;o) ja kunnioittaa häntä. Voi tulla mieleen, että eihän tuo liity seksiin mitenkään, mutta siinäpä miehet ja naiset ovat erilaisia. Nainen näyttäsi toimivan niin, että suhteen eri osa-alueet kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toinen toiseen, myös seksin osalta. Tämä ei ole edes pelkkää mutua, vaan tutkittuakin tietoa. (Toki joillekin naisille ”henkisen seksin” merkitys ei ole niin suuri kuin toisille.) Naisen saattaa olla hankalaa virittäytyä (eikä se ole edes tietoista, vaan luonnollista naiselle) seksikkäälle tuulelle, jos ei saa mieheltään tunnetta, että on haluttava ja kaunis, että juuri oma mies näkee hänet maailman ihanimpana naisena. Ja tärkeää olisi saada tätä tunnetta muulloinkin kun seksin hetkellä! Että mies halailisi, koskettelisi ja sanoisi pieniä kauniita asioita muulloinkin, kuin seksiä halutessaan. Kaikenlainen ”liehittely” kunniaan. Miehet usein pitävät ”etuoikeutenaan” saada seksiä, mikä on ihan ymmärrettävää – sellainen mies on. Mutta silloin naisen täytyisi saada pitää etuoikeutenaan sitä, että häntä liehitellään. Sellainen nainen on. Leikkimielellä, ja vähän tosissaankin, voisi sanoa, että näin sen on luontokin jo sanellut: uroksen tehtävä on suvun jatkaminen ja sopivan kumppanin löytäminen. Kun se löytyy, soidinmenot alkavat, ja naaras on suostuvainen, kun liehittelyä on ollut tarpeeksi, ja kärsivällisen liehittelyn jälkeen se myös tietää olevansa sopiva ja arvostettu kumppani suvunjatkamiseen. :o) Ja kun mukaan laitetaan ihmisyys, liehittelyn ei pitäisi tapahtua vain esileikin nimissä, vaan aina silloin tällöin muulloinkin.
Naiselle on ihan luonnollista, että seksuaaliset halut ovat joskus kadoksissa. Joskus mies voi tahtomattaan saada naisen menemään tästä asiasta vielä enemmän lukkoon. Nainen alkaa ehkä pelätä miehen lähestymisyrityksiä, koska pelkää tämän suuttuvan, jos naista ei juuri silloin huvita. Tästä saattaa seurata aikamoinen noidankehä. Naisen täytyisi saada tuntea, että hän voi kieltäytyä seksistä ilman, että häntä siitä rankaistaan. Naisen täytyisi osata kieltäytyä ”lempeästi”, vaikkapa tyyliin ”kulta, sinä olet kyllä todella seksikäs, mutta jostain syystä minun on nyt hankala keskittyä seksiin. Taitaa vähän työasiat pyöriä mielessä. Kävisikö, että pitäisit tänään minua ihan vain kainalossa. Enköhän minä jo huomenna ole paremmassa vireessä ja voin sitten keskittyä sinuun täysillä.” Ja miehen täytyisi osata suhtautua kieltäytymiseen ”lempeästi”, vaikka se ei aina ihan tuollaisena kaunopuheena tulisikaan, esim. ”Sinä olet kyllä niin seksikäs tuossa yöpaidassasi, mutta ymmärränhän minä, jos sinun ei nyt tee mieli. Kyllä minä jaksan sinua odottaa.” Eihän se tällaista sanahelinää aina voi olla, mutta molemminpuolista lempeyttä ja ymmärrystä peliin. Kun nainen tietää, että mies ei suutu hänelle, jos nyt ei huvitakaan, niin seuraavalla kerralla, vaikka ei hirveästi huvittaisikaan, saattaa halu voittaa, kun edelliseltä ”kieltäytymis-kerralta” jäi niin hyvä ja turvallinen olo.
Naisen täytyisi myös saada kosketuksia muutoinkin kuin esileikkinä. Jos nainen kokee, että mies koskettelee häntä ”vain” saadakseen hänet märäksi ja valmiiksi yhdyntään, ei se ruoki naisen henkistä seksuaalisuutta. Naisen olisi tärkeää tuntea, että mies koskettelee häntä myös esim. siksi, että naisen iho tuntuu ihanalta, että naisella on niin seksikkäät kurvit, että mies haluaa naisen tuntevan itsensä tärkeäksi. Ja että tämän koskettelun ei aina ole tarkoitus johtaa seksiin. Jos tuntuu, että nainen koskettelun alla ikään kuin jäykistyy tai vaikuttaa kiusaantuneelta siksi, että ei välttämättä haluaisi rakastella tai ihan suoraan sanoo sen, voisi mies yllättää hänet sanomalla, että ei meidän tarvitse rakastella, minä vain haluan kosketella ja hyväillä sinua. Saattaapa hyvinkin olla, että naisen halut heräävätkin aivan toisella lailla. Ehkä nainen joinakin kertoina haluaa nauttia pelkästä koskettelusta ja hyväilystä ilman seksiä, mutta tuollaisen läheisyyden tuoma turvallisuus ja luottamus varmasti vahvistavat myös seksihaluja. Ja varmaa on, että nainen arvostaa sitä, että mies on laittanut hänen tarpeensa ja toiveensa omien halujensa edelle.
Seksi-asioissa, niin kuin parisuhteessa kokonaisuutenakin, olisi tärkeintä muistaa miten erilaisia miehet ja naiset ovat, yleensä ottaen. Joku asia, joka vie naisen halut, vaikkapa vain murehtiminen raha-asioista, saattaa saada miehen ihmettelemään, että eihän tuo liity seksiin mitenkään. Ja vastaavasti nainen voi ihmetellä, että miten mies voi haluta seksiä, vaikka juuri oltiin huolissamme siitä, miten saadaan rahat riittämään laskuihin. Ymmärtäkää ja hyväksykää miesten ja naisten välinen erilaisuus ja huomioikaa se jokapäiväisessä elämässä. On toki pareja, jotka eivät vain sovi yhteen, mutta jos parisuhteessa on aitoa rakkautta ja keskinäistä kunnioitusta, on myös uskallusta laittaa itsensä likoon ja ongelmat voi saada selvitettyä. Muistakaa ymmärtää myös itseänne. ;o)
Meidän (sekä naisten että miesten) pitäisi ymmärtää ja muistaa, että erittäin tärkeä osa naisen seksuaalisuutta on aivot! Kuten miehet toivovat, että nainen ”antaa”, täytyisi miehen muistaa, että naiselle täytyy antaa myös ”henkistä seksiä”. Tällä tarkoitan tunnetta siitä, että hän on seksikäs, häntä arvostetaan ja tuetaan. Tai että mies pitää häntä fiksuna, mies kuuntelee ehkä jopa joskus hänen neuvojaan ;o) ja kunnioittaa häntä. Voi tulla mieleen, että eihän tuo liity seksiin mitenkään, mutta siinäpä miehet ja naiset ovat erilaisia. Nainen näyttäsi toimivan niin, että suhteen eri osa-alueet kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toinen toiseen, myös seksin osalta. Tämä ei ole edes pelkkää mutua, vaan tutkittuakin tietoa. (Toki joillekin naisille ”henkisen seksin” merkitys ei ole niin suuri kuin toisille.) Naisen saattaa olla hankalaa virittäytyä (eikä se ole edes tietoista, vaan luonnollista naiselle) seksikkäälle tuulelle, jos ei saa mieheltään tunnetta, että on haluttava ja kaunis, että juuri oma mies näkee hänet maailman ihanimpana naisena. Ja tärkeää olisi saada tätä tunnetta muulloinkin kun seksin hetkellä! Että mies halailisi, koskettelisi ja sanoisi pieniä kauniita asioita muulloinkin, kuin seksiä halutessaan. Kaikenlainen ”liehittely” kunniaan. Miehet usein pitävät ”etuoikeutenaan” saada seksiä, mikä on ihan ymmärrettävää – sellainen mies on. Mutta silloin naisen täytyisi saada pitää etuoikeutenaan sitä, että häntä liehitellään. Sellainen nainen on. Leikkimielellä, ja vähän tosissaankin, voisi sanoa, että näin sen on luontokin jo sanellut: uroksen tehtävä on suvun jatkaminen ja sopivan kumppanin löytäminen. Kun se löytyy, soidinmenot alkavat, ja naaras on suostuvainen, kun liehittelyä on ollut tarpeeksi, ja kärsivällisen liehittelyn jälkeen se myös tietää olevansa sopiva ja arvostettu kumppani suvunjatkamiseen. :o) Ja kun mukaan laitetaan ihmisyys, liehittelyn ei pitäisi tapahtua vain esileikin nimissä, vaan aina silloin tällöin muulloinkin.
Naiselle on ihan luonnollista, että seksuaaliset halut ovat joskus kadoksissa. Joskus mies voi tahtomattaan saada naisen menemään tästä asiasta vielä enemmän lukkoon. Nainen alkaa ehkä pelätä miehen lähestymisyrityksiä, koska pelkää tämän suuttuvan, jos naista ei juuri silloin huvita. Tästä saattaa seurata aikamoinen noidankehä. Naisen täytyisi saada tuntea, että hän voi kieltäytyä seksistä ilman, että häntä siitä rankaistaan. Naisen täytyisi osata kieltäytyä ”lempeästi”, vaikkapa tyyliin ”kulta, sinä olet kyllä todella seksikäs, mutta jostain syystä minun on nyt hankala keskittyä seksiin. Taitaa vähän työasiat pyöriä mielessä. Kävisikö, että pitäisit tänään minua ihan vain kainalossa. Enköhän minä jo huomenna ole paremmassa vireessä ja voin sitten keskittyä sinuun täysillä.” Ja miehen täytyisi osata suhtautua kieltäytymiseen ”lempeästi”, vaikka se ei aina ihan tuollaisena kaunopuheena tulisikaan, esim. ”Sinä olet kyllä niin seksikäs tuossa yöpaidassasi, mutta ymmärränhän minä, jos sinun ei nyt tee mieli. Kyllä minä jaksan sinua odottaa.” Eihän se tällaista sanahelinää aina voi olla, mutta molemminpuolista lempeyttä ja ymmärrystä peliin. Kun nainen tietää, että mies ei suutu hänelle, jos nyt ei huvitakaan, niin seuraavalla kerralla, vaikka ei hirveästi huvittaisikaan, saattaa halu voittaa, kun edelliseltä ”kieltäytymis-kerralta” jäi niin hyvä ja turvallinen olo.
Naisen täytyisi myös saada kosketuksia muutoinkin kuin esileikkinä. Jos nainen kokee, että mies koskettelee häntä ”vain” saadakseen hänet märäksi ja valmiiksi yhdyntään, ei se ruoki naisen henkistä seksuaalisuutta. Naisen olisi tärkeää tuntea, että mies koskettelee häntä myös esim. siksi, että naisen iho tuntuu ihanalta, että naisella on niin seksikkäät kurvit, että mies haluaa naisen tuntevan itsensä tärkeäksi. Ja että tämän koskettelun ei aina ole tarkoitus johtaa seksiin. Jos tuntuu, että nainen koskettelun alla ikään kuin jäykistyy tai vaikuttaa kiusaantuneelta siksi, että ei välttämättä haluaisi rakastella tai ihan suoraan sanoo sen, voisi mies yllättää hänet sanomalla, että ei meidän tarvitse rakastella, minä vain haluan kosketella ja hyväillä sinua. Saattaapa hyvinkin olla, että naisen halut heräävätkin aivan toisella lailla. Ehkä nainen joinakin kertoina haluaa nauttia pelkästä koskettelusta ja hyväilystä ilman seksiä, mutta tuollaisen läheisyyden tuoma turvallisuus ja luottamus varmasti vahvistavat myös seksihaluja. Ja varmaa on, että nainen arvostaa sitä, että mies on laittanut hänen tarpeensa ja toiveensa omien halujensa edelle.
Seksi-asioissa, niin kuin parisuhteessa kokonaisuutenakin, olisi tärkeintä muistaa miten erilaisia miehet ja naiset ovat, yleensä ottaen. Joku asia, joka vie naisen halut, vaikkapa vain murehtiminen raha-asioista, saattaa saada miehen ihmettelemään, että eihän tuo liity seksiin mitenkään. Ja vastaavasti nainen voi ihmetellä, että miten mies voi haluta seksiä, vaikka juuri oltiin huolissamme siitä, miten saadaan rahat riittämään laskuihin. Ymmärtäkää ja hyväksykää miesten ja naisten välinen erilaisuus ja huomioikaa se jokapäiväisessä elämässä. On toki pareja, jotka eivät vain sovi yhteen, mutta jos parisuhteessa on aitoa rakkautta ja keskinäistä kunnioitusta, on myös uskallusta laittaa itsensä likoon ja ongelmat voi saada selvitettyä. Muistakaa ymmärtää myös itseänne. ;o)
Vastaukset 16
Vanhimmat
No niin oli asiaa.Mistä parisuhdeoppaasta vai miltä parisuhdeleiriltä olit kirjoittanut muistiin? Tuo ylenmääräinen "kunnioittakaa kumpanianne ja erilaisuuttanne"-höpinä se vain kolahtaa aina vain ihmisiin. Täyttä puppua. Tämän päivän mailmassa ollaan onneksi siitä onnellisessa asemassa että sellaisten ihmisten jotka eivät yhteen sovi, ei tarvi olla yhdessä! Oikeinta kunnioitusta on ymmärtää itseään ja ymmärtää sekin että vaikka seksi on ok ja talous kunnossa, ei sitä toisen äryttävää naamaa tartte pakosti koettaa "ymmärtää ja kunnioittaa"! Kun kumpikaan ei hirveästi yritä "kunnioittaa ja ymmärtää" toista vaan itseään ja omia itsekkäitä toiveitaan ja jos vielä kumpikin ne uskaltaa sanoa ääneen, voi olla että muutama parisuhde kestääkin pitempään kuin sen 5-7 vuotta max. Jos taas ei kestä niin ei siinäkään mitään pahaa. Kohti uusia seikkailuja!
Eipä mistään leireiltä ole muistiin kirjattu, vaan ihan elämää, omaa ja ystävien, seuraamalla ja asioista keskustelemalla. Toisen kunnioittamisen kai pitäisikin kolahtaa, eikä varmaankaan ole puppua. Ne jotka ei sovi yhteen, ei sovi yhteen, ja kunnioittamisen lisäksi tarvitaan tietysti rakkautta, eikä suhteessa täydykään pakolla olla. Mutta tarkoitinkin ajatukseni niille, jotka oikeasti rakastavat ja haluavat löytää syitä ongelmille pintaa syvemmältä. Ja jokainen pitkässä ja onnellisessa suhteessa ollut tietää, että toisen kunnioittaminen ei ole puppua vaan perusasioita kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Eihän parisuhteen pitäisi olla sitä, että kaksi ihmistä itsekkäästi taistelee siitä, kumpi voittaa. Ja jos tuo parjaamasi "kunnitoitus ja ymmärtäminen" on kunnossa, voi silloin turvallisilla mielin sanoa omat toiveensa ääneen ja osata myös kuunnella sen toisen toiveita, ja on mahdollisuus löytää keino molempien toiveiden huomioimiseen. Liian usein tulemme ajatelleeksi parisuhteessa juuri siitä toisesta pahaa, ja että vika on täysin siinä toisessa. Ei se ihme ole, että usko parisuhteeseen menee ja meistä tulee (tuollaisia) katkeria kyynikoita. Heh, ja erilaisuuden ymmärtämistä on sekin, jos toinen on sitä mieltä, että v****iks menee kuitenkin, hittojakos tässä yrittää, ja toinen on sitä mieltä, että kyllä me sovitaan yhteen, kun hyväksytään, että suhteen eteen täytyy nähdä vähän vaivaa (positiivissesa mielessä!). Tuossa tilanteessa ei yhdessä jatkaminen liene järkevää... ;o)
tapaus.
..."Miäs" määrittelet onnellisen parisuhteen? Miten mielestäsi kunnioitus ei kuulu siihen? Miksi mielestäsi toisen ihmisen erilaisuutta ei tarvitse sietää?
Nyt minusta alkaa tuntua siltä, että Sinä olet sieltä vaaleanpunaisesta ruusumaasta. Luuletko saavasi täydellisen parisuhteen tai täydellisen ihmisen? Jokainen parisuhde ja jokainen ihminen on epätäydellinen ja vaativainen kompromisseihin, ETTÄ ALAHAN PERUA PUHEITASI.
Ei tuollaista skeidaa tänne tarvitse tulla jauhamaan.
Kauheeta kirkumista teillä täällä. Vastaan kysymyksiisi miäksen puolesta. Kyllä kunnioitus kuuluu suhteeseen, älä ota kaikkea niin kirjaimellisesti. Liiallista erilaisuutta ei tarvitse sietää, koska tod.näk. maailmassa on joku toinen ihminen, jonka kanssa homma sujuu luonikkaammin ilman ainaista toisen touhuista ärtymistä. Tottakai kompromisseja täytyy tehdä, älä yleistä tässäkään, mutta peruslinjat oltava hyvässä suhteessa kunnossa: ei kumppanin tavallinen arkielämä saa ärsyttää useita kertoja päivässä, silloin on suhteessa jotain syvemmälläkin vialla.
Näitä juttuja lukiessani alan ehkä vasta tajuta, miten käsittämättömän mahtava nainen minulla on. Vapaus on saanut minut ymmärtämään, missä on kuitenkin paras paikka olla, eikä seksistä tarvitse edes keskustella: sitä on luontevasti kun siltä molemmista tuntuu ja se siinä. Ei ole tarvinnut paasata korvat punaisena, että kunnioitusta kehiin. Sitä meinaan on luonnostaan aidossa ja rakastavassa, kestävyyden edellytykset omaavassa suhteessa. Ei niitä tarvitse patistaa esiin.
Tapasin x-mieheni sisäoppilaitosessa.
Naisia oli vähän ja kilpailu kova.
Meillä oli samanlaisia ajatuksia ...elämästä ja tulevaisuudesta.
Hän ei ollut mitenkään "päällekäyvä" ja seksi sujui, kun sinne asti ehdimme.
Muutimme yhteen hänen kotipaikkakunnalleen.
Se alkoi vähitellen,vaatteni olivat vääränlaisia.
Pitkät housut ja T-paita paljasti liikaa.
Muiden kanssa ei saanut edes jutella.
Vaatteita en saanut hankkia ja meikkaaminen oli huvittavaaa ei toivottua.
Minä jatkoin koulua ja oli tulojenkin puolesta huomaamatta helpompaa olla "halpa".
Vuosia siinä vierähti minun henkilökohtaisiin hankintoihin ei rahaa riittänyt vaikka olin töissä.
Appi kysyi kerran minulta eikö sinun tee koskaan mieli uusia vaateita tai käydä kampaajalla.
Suuri pamahdus tuli kun kerran kaupunkilla vaikka työnsin vauvan vaunuja auto hidasti kohdallani ja kuljettaja mies katseli minua.
Nyrkki lauloi. Yritin puolustautua en voinnut asialle mitään vaateissani ei ole vikaa eikä minulla ole meikkiä. Odotin toista lasta kun tajusin hän on tuleva x-äni.
Ja niin kävi.
Minä olen minä
Aina te miehet kutsutte kyseenalaistamista kiukkuamiseksi tai nalkuttamiseksi tai milloin miksikin. Miähen tekstistä sai vain sellaisen kuvan, että aivan kuin me nyt eläisimme jossain ihme haavemaassa, jossa koskaan ei tarvitse tehdä kompromisseja ja molemmat saavat aina mitä haluavat.
Ei minustakaan sellainen parisuhde ole terve, jossa kinataan kaikesta; seksistä, rahasta jne. Ei tietenkään hyvässä parisuhteessa ole ongelmia, mutta kun tässä foorumissa on kyse ongelmaisista parisuhteista. Ei sinun tänne tarvitse tulla puolustamaan hienoa parisuhdettasi, kyllä me tiedämme millainen se on.
Mutta täällä ihmisillä on oikeasti ongelmia ja he tarvitsevat apuja, siksi minä otan kaiken kirjaimellisesti ja vaadin selitystä, muuten tästä keskustelusta ei ole ihmisille mitään apua, kässäätkö? Siksi miestenkin pitää oppia perustelemaan lausuntojaan, eikä vain sanoa, mitä sylki suuhun tuo.
"Siksi miestenkin pitää oppia perustelemaan lausuntojaan, eikä vain sanoa, mitä sylki suuhun tuo."
-- Otapas sitten omaa lääkettäsi. Lue koko palstan keskustelut läpi ja perustele tuo yllä oleva väittämäsi. Älä viitsi yleistää miehiin jotain tuollaista. Tällä palstalla on ollut aivan takuulla todella perinpohjaisia, perusteltuja ja loppuun asti ajateltuja miesten kirjoituksia.
Vastasin "Miähelle" hänen alkuperäiseen kirjoitukseensa, joka oli mielestäni todella epäselvä ja yleistävä. Hän tosin ei ole vieläkään ITSE vaivautunut vastaamaan esittämiini kysymyksiin parisuhteesta hänen kirjoituksensa pohjalta.
On tullut monia hyviä perusteluita MIEHILTÄ, mutta perusteluita ei ole kuulunut vielä nimim. Miäheltä.
Onneksi jokainen saamme sanoa mielipiteemme, se oikeushan meillä on. En tunne minkäänlaista sääliä Typykkää kohtaan, hänen kirjoituksessaan oli paljon hyviä asioita. Kaikissa ihmissuhteissa toisen ihmisen kunnioittaminen on perusasia, turha kuvitellakaan mitään pitempiaikaista muuten. Kyllä rakkaus, vaikka aina välillä ajautuukin karikolla on tärkeää,
erilaisuuden hyväksyminen ja huomioonottaminen myös. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta jos haluaa muutosta, voi muuttaa ensin itseään, tapojaan, käyttäytymistään. Se voi olla muutoksen alku toisessakin. Joten kiitos Typykkä, olit nähnyt paljon vaivaa ja juttusi oli ihan hyvä. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä ja se, mikä sopii toisille, ei kaikille käy. Suvaitsevuus ennenkaikkea.. parisuhteessakin.
Kyyniseksi en halua minäkään !
Hei ja kiitos mahtavasta tekstistä. Se on aika totta...erilaisia me ollaan...mies ja nainen!!!
Ja se mitä kumpikin tarvitsee, voi olla erilaista, vaikkakin puhutaan samasta asiasta. Olen ollut suht´vakaassa suhteessa noin 12 vuotta. Se mitä minä tunnen, on puute!!! Elän henkisesti puutteessa. Hellyys ja koskettelu ei kuulu meidän arkeemme, ja jos kuuluu, se johtaa aina seksiin! Voisin ajatella, että mieheni elää myös puutteessa, fyysisessä sellaisessa. Olkoon niin!!! En voi millään tyydyttää mieheni fyysistä puutetta jos minulla on suuri aukko henkisellä puolella. Ja mieheni ei taas voi millään tyydyttää henkistä puutettani, koska minä en tyydytä fyysistä puolta. Aika sekavaa, mutta jotenkin se vain on niin! Se on surullista ja elämme molemmat aika kiduttavaa elämää. Rakkautta on ja halua, mutta mihin asti se riittää?
Olen ajatellut, että aikamoisessa oravanpyörässä mennään ja lujaa... Rakkaus se meidät yhdessä kuitenkin pitää...mutta kysymys kuuluukin:kuinka kauan???
Oman kokemuksen perusteella sanon että aika totta kirjoitat Typykkä. Uskon että jotkut ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi yhteen tai kasvavat niin erilleen, että on parempi erota. Elämän tarkoitushan on kasvaminen monessa eri suhteessa ja myös parisuhteessa kasvua tapahtuu koko ajan. Ei ole helppoa kasvaa yksin ja yhdessä toisen kanssa omat ja toisen tarpet huomioon ottaen. Se on aikamoista taiteilua ja rakkauden, sitkeyden, hyvän onnen, luottamuksen ja kärsivällisyyden avulla ehkä päästään erilaisten karikoiden yli ja sille seuraavalle asteelle...kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen melkein kaikilla seksi alkaa olla vähän niin ja näin ja kyllästyminen vaanii nurkan takana. Olisi helppoa rakastua ja ihastua uudelleen ja aloittaa alusta jonkun toisen kanssa jossain muualla, mutta silloin sille toiselle asteelle siirtyminen jää taas....
Uskon että yhden suhteen ongelmat tulevat vastaan seuraavissakin suhteissa ellei niitä käydä läpi. Tietysti joskus kasvetaan erilleen ja kasvua on parempi jatkaa jonkun toisen vanavedessä...tai sitten ympäri käydään ja yhteen tullaan taas uudelleen. Kyllä sitä kaikki ottais mielellään vaihteeks jotain muuta ruokaa sen kaurapuuron lisäks...niin se on muussakin elämässä ja parisuhteessa. Pitäisi itse huolehtia siitä ettei elämä pääse urautumaan ja jumiutumaan. Sama koskee seksielämää. Luovuutta, leikkimieltä, sopivasti irtiottoja, rutiinien rikkomista kaikille osapuolille.
Pikemminkin silloin kun olet ollut toisen kanssa jo 10 vuotta niin toiselle asteelle siirtyminen vaatii juuri uuden ihmisen.
Ei ihmisen vaihtaminen ole sen kummempaaa kuin työpaikan vaihtaminen. Kun olet saanut toisesta irti sen mitä saatavissa on niin on aika astua eteenpäin ja jättää entinen taakseen.
..Ihmislapsia,siskoja ja veljiä,sisaruksia..."Jumalan" kuva,joka on ehkä halkaistu kahtia..Siksipä varmaan on joskus niin "puolikas" olo.. : )
Muistuttaisin vaan että kirjoituksen alussa mainittu "pätee varmaan joiltakin osin myös toisin päin" on hyvä huomioida. Kyllä olen vahvasti sitä mieltä että kummallekin sukupuolelle se tärkein sukuelin on siellä korvien välissä. Jos sitä ei osaa käyttää tai sen jättää huomioimatta, niin hommassa ei ole mitään hohtoa. On myös tärkeää että nainen osoittaa hellyyttä yms. miestään kohtaa ja tekee aloitteen kun siltä tuntuu. Se kyllä hyväilee miehen itsetuntoa ja tulee varmasti takaisin korkojen kera. On vain se pieni ero.
..Typykältä on koko haluttomuus-palstan parasta antia, olen ollut yli 20 v saman miehen kanssa naimisissa ja tuo kaikki, mistä Typykkä kertoo on TÄYTTÄ TOTTA. Kiitos Typykkä!