Kepu luuserikierteessä

Jokaisella on hommansa;-))))

Hauska rahapeli kesällä.
Kirjoittanut: Sonnimies 3.12.2008 klo 09.16


Nuorna miesnä pelasin tätä paljonkin. Miehiä sai osallistua peliin vaikka kuinka monta. Laitettiin sovittu rahasumma yhteiseen pottiin ja käytiin selinmakuuseen.


Se, kenen nokanpäähän ensiksi istui kärpänen sai koko potin. Sitten aloimme ihmettelemään, kun yksi pukiasentaja keräsi melkein poikkeuksetta potin. Aloin seuraamaan oliko sillä jotain vippaskonsteja mielessä ja olihan sillä.

Miekkonen kaivoi takasilmäänsä sormellaan ja pyhkäisi sillä nokanpäätään, ottiko peräti "hiertimen"? Hetihän semmoiseen nokkaan kärpänen lehahti.


Hoh, hoh hoooooo,kun tuli mukavia muistoja mieleen, tuonkin pelin myötä.

myönnän

Kirjoittanut: Sonnimies 23.12.2007 klo 23.49

että vaikka olenkin Sonnimies niin en pysty imemään kuin yhtä munaa kerrallaan

Olet siinä aivan oikeassa, että Keskusta on varsin kotikutoinen puolue. Ei olisi kovinkaan luultavaa, että jossakin sivistysmaassa olisi mahdollista menestyä keskustalaisella konseptilla.

Keskustapuolue on profiloitunut maaseudun asioiden ajamiseen -kotimaassa. Unionissa puolue kuitenkin ajaa maataloustukien poistamista. Koska kaksikärkinen politiikka on hankalaa, silloin tehdyt kompromissitkin ovat vallan merkillisiä. Pääministeripuolue on halunnut kansallisia maataloustukija ja niiden lisäämistä. Unionin politiikassa Keskusta on siis toiminut kansallisia etujamme vastaan, maksamme EU.lle ylimääräistä siitä, ettei EU.n tarvitse maksaa meidän maataloustukijamme. Keskustapuolue on myös sitonut kansallisen päätöksentekomme maataloustukien jatkumisen vuoksi. Unionissa olemme suurten mallioppilaita, koska muuten ääliömäiseen maatalouspolitiikkaamme voisi muutoksia tulla.

Suomi elää viennistä, tämä on se asia joka on huomioitava, meillä ei ole kotimaista kulutuskysyntää tuettu juuri lainkaan, ei ainakaan siinä mitassa kuin muualla. Kekkosen aloittama suurteollisuus on taloutemme selkäranka edelleenkin. Leimallista elämisellemme on siis teollisuus, ei luonnonvaroilla eläminen. Keskustapuolueen halveksunta työtätekevää väestöä kohtaan on kuitenkin selvästi nähtävissä, jos poliittinen liturgia unohdetaan. Eläkeikä keskusteluissa mielenkiintoisinta oli pääministeripuolueen toiminta, kaikkien muiden eläkeikiä on nostettava, ainoastaan maatalousyrittäjien hämmästyttävän hyviin etuihin ei tulisi puuttua. Maatalousyrittäjien eläkerahastot ovat pääosin veronmaksajien rahoittamia, palkansaajat sentään hieman omia eläkkeitään rahoittavat. Outoja ovat Keskustalaisten päättäjien aivoitukset.

Meillä on valtavan suuri rakenteellisen korruption ongelma, tämä koskee varsinkin kaavoitusta. Koska kaavoituksesta ovat olleet päättämässä "parhaimmat ja kokeneimmat", meiltä puuttuu kilpailu ja maksamme lähes maailman korkeimpia hintoja päivittäistavaroistamme ja samalla niiden laatu on Euroopan huonointa. Suomalaisen ruuanarvostus on heikkoa, koska täällä tehdään huonoa ja kallista ruokaa jopa ns. hyvienkin ravintoloiden toimesta.

Meillä on sotkettu systeemejä järjestelmällisesti, toimissa ei ole ollut päätä eikä häntää. Hallituksessa Keskusta on lisännyt kuntien menoja säätämällä lakeja ja sama puolue on sitten kuntien tasolla itkenyt kuntarahoituksen vaikeutta. Itkenyt ja ottanut syömävelkaa. Julkinen rahoituskriisimme on mittava, osittain juuri kuntien velkaantumisen vuoksi. Lahoavia rakenteita pyritään kuitenkin pitämään pystyssä, vaikka nähdäänkin ettei mahdollisuutta jatkamiseen ole. Kuntauudistus on väistämätön, samoin veropohjan laajentaminen, muuten meillä on julkisenvelan kanssa ongelmia. Kaupunkiväestön verorahojen siirtäminen maaseudulle ei ole mahdollista enää pitkään, eikä siinä kansantaloudellisestikaan ajatellen mitään järkeä olekaan.

niinpa.niin kirjoitti:

Olet siinä aivan oikeassa, että Keskusta on varsin kotikutoinen puolue. Ei olisi kovinkaan luultavaa, että jossakin sivistysmaassa olisi mahdollista menestyä keskustalaisella konseptilla.

Keskustapuolue on profiloitunut maaseudun asioiden ajamiseen -kotimaassa. Unionissa puolue kuitenkin ajaa maataloustukien poistamista. Koska kaksikärkinen politiikka on hankalaa, silloin tehdyt kompromissitkin ovat vallan merkillisiä. Pääministeripuolue on halunnut kansallisia maataloustukija ja niiden lisäämistä. Unionin politiikassa Keskusta on siis toiminut kansallisia etujamme vastaan, maksamme EU.lle ylimääräistä siitä, ettei EU.n tarvitse maksaa meidän maataloustukijamme. Keskustapuolue on myös sitonut kansallisen päätöksentekomme maataloustukien jatkumisen vuoksi. Unionissa olemme suurten mallioppilaita, koska muuten ääliömäiseen maatalouspolitiikkaamme voisi muutoksia tulla.

Suomi elää viennistä, tämä on se asia joka on huomioitava, meillä ei ole kotimaista kulutuskysyntää tuettu juuri lainkaan, ei ainakaan siinä mitassa kuin muualla. Kekkosen aloittama suurteollisuus on taloutemme selkäranka edelleenkin. Leimallista elämisellemme on siis teollisuus, ei luonnonvaroilla eläminen. Keskustapuolueen halveksunta työtätekevää väestöä kohtaan on kuitenkin selvästi nähtävissä, jos poliittinen liturgia unohdetaan. Eläkeikä keskusteluissa mielenkiintoisinta oli pääministeripuolueen toiminta, kaikkien muiden eläkeikiä on nostettava, ainoastaan maatalousyrittäjien hämmästyttävän hyviin etuihin ei tulisi puuttua. Maatalousyrittäjien eläkerahastot ovat pääosin veronmaksajien rahoittamia, palkansaajat sentään hieman omia eläkkeitään rahoittavat. Outoja ovat Keskustalaisten päättäjien aivoitukset.

Meillä on valtavan suuri rakenteellisen korruption ongelma, tämä koskee varsinkin kaavoitusta. Koska kaavoituksesta ovat olleet päättämässä "parhaimmat ja kokeneimmat", meiltä puuttuu kilpailu ja maksamme lähes maailman korkeimpia hintoja päivittäistavaroistamme ja samalla niiden laatu on Euroopan huonointa. Suomalaisen ruuanarvostus on heikkoa, koska täällä tehdään huonoa ja kallista ruokaa jopa ns. hyvienkin ravintoloiden toimesta.

Meillä on sotkettu systeemejä järjestelmällisesti, toimissa ei ole ollut päätä eikä häntää. Hallituksessa Keskusta on lisännyt kuntien menoja säätämällä lakeja ja sama puolue on sitten kuntien tasolla itkenyt kuntarahoituksen vaikeutta. Itkenyt ja ottanut syömävelkaa. Julkinen rahoituskriisimme on mittava, osittain juuri kuntien velkaantumisen vuoksi. Lahoavia rakenteita pyritään kuitenkin pitämään pystyssä, vaikka nähdäänkin ettei mahdollisuutta jatkamiseen ole. Kuntauudistus on väistämätön, samoin veropohjan laajentaminen, muuten meillä on julkisenvelan kanssa ongelmia. Kaupunkiväestön verorahojen siirtäminen maaseudulle ei ole mahdollista enää pitkään, eikä siinä kansantaloudellisestikaan ajatellen mitään järkeä olekaan.

Lue lisää

Keskusta yleispuolueena ei ole mitenkään poissuljettu kansainvälisiltäkään areenoilta. Politiikan tendenssi on ollut pois perinteisestä kahtiajakautuneesta maailmasta. Siitä osoituksenahan on ollut muiden muassa Neuvostoliiton hajoaminen. Tosin tämän tendenssin taustalla vaikuttaa kapitalistinen pyrkimys ulottaa valta vasemmiston yli ja aivopestä maailma uskomaan kapitalismi jonakin luonnollisena, evoluution kaltaisena kehityskulkuna. Innokkaimmin meillä tätä tendenssiä tai ajatusharhautumaa on edustanut Sauli Niinistö, joka lähes ainakin joka toisessa lauseessa on muistanut tähdentää vastakkainasettelujen ajan olevan ohi.

Porvarillistuminen, kapitalistisen hirmuvallan yliotteen kasvu, on ollut selkeää myös Suomessa muusta Euroopasta puhumattakaan. Keskustan toimenpiteet eurooppalaisella tasolla lienevät seurausta siitä, että on jouduttu tekemään kompromisseja eri tahojen kanssa yhteistyön säilyttämiseksi parempien vaihtoehtojen puuttuessa. Ja kuten itse toteat, niin suomalaiset ja heidän hyvinvointinsa on ollut keskeisellä sijalla keskustalaisessa politiikassa.

Sen sijaan kuntatalouden ongelmat ovat olleet pääsääntöisesti kapitalistisia rahankylvöongelmia. Kuntia on ryhdytty jopa johtamaan joidenkin kapitalististen talousgurujen, konsulttitoimistojen ja muiden huuhaamaakareiden pykästelemien aivoitusten pohjalta, aivoitusten, joiden logiikka ja järki ylipäätään on ollut sangen kyseenalainen, jopa suorastaan järjenköyhä, tyhjyyttään kumiseva.

Kuntien menot ovat olleet suurelta osalta menoja kaikenmaailman kapitalististen pyrkimysten tukemiseksi. Harvemmin näistä menoista vähäosainen on hyötynyt. Sen sijaan vähäosaiset ovat aina joutuneet maksumiehiksi, kun talous on alkanut yskiä. Häikäisevin esimerkkihän meillä on koko kapitalismia koskeva järjestelmävika, vika,joka uhkaa syöstä koko talouden kaaokseen. Nyt sitten yritetään kissojen ja koirien avulla panna kerätä tukipakettia tukipaketin perään, ettei järjestelmä romahda. Eikä tällä kaikella ole Suomen Keskustan kanssa mitään tekemistä.

niinpa.niin kirjoitti:

Olet siinä aivan oikeassa, että Keskusta on varsin kotikutoinen puolue. Ei olisi kovinkaan luultavaa, että jossakin sivistysmaassa olisi mahdollista menestyä keskustalaisella konseptilla.

Keskustapuolue on profiloitunut maaseudun asioiden ajamiseen -kotimaassa. Unionissa puolue kuitenkin ajaa maataloustukien poistamista. Koska kaksikärkinen politiikka on hankalaa, silloin tehdyt kompromissitkin ovat vallan merkillisiä. Pääministeripuolue on halunnut kansallisia maataloustukija ja niiden lisäämistä. Unionin politiikassa Keskusta on siis toiminut kansallisia etujamme vastaan, maksamme EU.lle ylimääräistä siitä, ettei EU.n tarvitse maksaa meidän maataloustukijamme. Keskustapuolue on myös sitonut kansallisen päätöksentekomme maataloustukien jatkumisen vuoksi. Unionissa olemme suurten mallioppilaita, koska muuten ääliömäiseen maatalouspolitiikkaamme voisi muutoksia tulla.

Suomi elää viennistä, tämä on se asia joka on huomioitava, meillä ei ole kotimaista kulutuskysyntää tuettu juuri lainkaan, ei ainakaan siinä mitassa kuin muualla. Kekkosen aloittama suurteollisuus on taloutemme selkäranka edelleenkin. Leimallista elämisellemme on siis teollisuus, ei luonnonvaroilla eläminen. Keskustapuolueen halveksunta työtätekevää väestöä kohtaan on kuitenkin selvästi nähtävissä, jos poliittinen liturgia unohdetaan. Eläkeikä keskusteluissa mielenkiintoisinta oli pääministeripuolueen toiminta, kaikkien muiden eläkeikiä on nostettava, ainoastaan maatalousyrittäjien hämmästyttävän hyviin etuihin ei tulisi puuttua. Maatalousyrittäjien eläkerahastot ovat pääosin veronmaksajien rahoittamia, palkansaajat sentään hieman omia eläkkeitään rahoittavat. Outoja ovat Keskustalaisten päättäjien aivoitukset.

Meillä on valtavan suuri rakenteellisen korruption ongelma, tämä koskee varsinkin kaavoitusta. Koska kaavoituksesta ovat olleet päättämässä "parhaimmat ja kokeneimmat", meiltä puuttuu kilpailu ja maksamme lähes maailman korkeimpia hintoja päivittäistavaroistamme ja samalla niiden laatu on Euroopan huonointa. Suomalaisen ruuanarvostus on heikkoa, koska täällä tehdään huonoa ja kallista ruokaa jopa ns. hyvienkin ravintoloiden toimesta.

Meillä on sotkettu systeemejä järjestelmällisesti, toimissa ei ole ollut päätä eikä häntää. Hallituksessa Keskusta on lisännyt kuntien menoja säätämällä lakeja ja sama puolue on sitten kuntien tasolla itkenyt kuntarahoituksen vaikeutta. Itkenyt ja ottanut syömävelkaa. Julkinen rahoituskriisimme on mittava, osittain juuri kuntien velkaantumisen vuoksi. Lahoavia rakenteita pyritään kuitenkin pitämään pystyssä, vaikka nähdäänkin ettei mahdollisuutta jatkamiseen ole. Kuntauudistus on väistämätön, samoin veropohjan laajentaminen, muuten meillä on julkisenvelan kanssa ongelmia. Kaupunkiväestön verorahojen siirtäminen maaseudulle ei ole mahdollista enää pitkään, eikä siinä kansantaloudellisestikaan ajatellen mitään järkeä olekaan.

Lue lisää

Olet harvinaisen hullu tyyppi

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Keskusta yleispuolueena ei ole mitenkään poissuljettu kansainvälisiltäkään areenoilta. Politiikan tendenssi on ollut pois perinteisestä kahtiajakautuneesta maailmasta. Siitä osoituksenahan on ollut muiden muassa Neuvostoliiton hajoaminen. Tosin tämän tendenssin taustalla vaikuttaa kapitalistinen pyrkimys ulottaa valta vasemmiston yli ja aivopestä maailma uskomaan kapitalismi jonakin luonnollisena, evoluution kaltaisena kehityskulkuna. Innokkaimmin meillä tätä tendenssiä tai ajatusharhautumaa on edustanut Sauli Niinistö, joka lähes ainakin joka toisessa lauseessa on muistanut tähdentää vastakkainasettelujen ajan olevan ohi.

Porvarillistuminen, kapitalistisen hirmuvallan yliotteen kasvu, on ollut selkeää myös Suomessa muusta Euroopasta puhumattakaan. Keskustan toimenpiteet eurooppalaisella tasolla lienevät seurausta siitä, että on jouduttu tekemään kompromisseja eri tahojen kanssa yhteistyön säilyttämiseksi parempien vaihtoehtojen puuttuessa. Ja kuten itse toteat, niin suomalaiset ja heidän hyvinvointinsa on ollut keskeisellä sijalla keskustalaisessa politiikassa.

Sen sijaan kuntatalouden ongelmat ovat olleet pääsääntöisesti kapitalistisia rahankylvöongelmia. Kuntia on ryhdytty jopa johtamaan joidenkin kapitalististen talousgurujen, konsulttitoimistojen ja muiden huuhaamaakareiden pykästelemien aivoitusten pohjalta, aivoitusten, joiden logiikka ja järki ylipäätään on ollut sangen kyseenalainen, jopa suorastaan järjenköyhä, tyhjyyttään kumiseva.

Kuntien menot ovat olleet suurelta osalta menoja kaikenmaailman kapitalististen pyrkimysten tukemiseksi. Harvemmin näistä menoista vähäosainen on hyötynyt. Sen sijaan vähäosaiset ovat aina joutuneet maksumiehiksi, kun talous on alkanut yskiä. Häikäisevin esimerkkihän meillä on koko kapitalismia koskeva järjestelmävika, vika,joka uhkaa syöstä koko talouden kaaokseen. Nyt sitten yritetään kissojen ja koirien avulla panna kerätä tukipakettia tukipaketin perään, ettei järjestelmä romahda. Eikä tällä kaikella ole Suomen Keskustan kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

En uskoisi missään sivistysvaltiossa olevan mahdollista, että Keskustapuolueen kaltainen yleispuolue pääsisi kovin merkittävään asemaan. Keskustapuolueen ongelmana on se, ettei se ole aatteellinen puolue, lehmänkauppoja tekemällä ei aatemaailma kirkastu.

Suomeen luotiin vahva kapitalismi nimenomaan Kekkosen ja Keskustapuolueen toimesta. Kokoomus pidettiin syrjässä hallitusvastuusta, kun Kekkonen Keskuspuolueen avulla sementoivat kapitalistisen järjestelmän maahamme. Kapitalismihan eroaa merkittävästi markkinataloudesta, joka on Kokoomuksen aatemaailmaa lähempänä. Kertauksen vuoksi kapitalismin määritelmä: Kapitalismi on talousjärjestelmä jossa omaisuus ja tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. ja hallinnassa. Kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen ja materiaalisen omistuksen keskittämiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon motiivina on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen. Kapitalisoitumista tuettiin aikoinaan devalvaatioilla, kaupankäynnin tukemisella nimenomaan Neuvostoliittoon päin, presidentti oli varsin merkittävä tekijä vuorineuvoksien kauppasuhteiden solminnassa. Keskustapuolue ei siis ole varsinaisesti koskaan ajanut koko maan etuja, jos vientiteollisuuden etujen ajamista ei sellaisena pidetä.

Kuntien ongelmat johtuvat siitä, ettei pienten kuntien rahoituspohja riitä lainsäätelemien velvollisuuksien hoitoon. Varsinkin pienissä kunnissa on ongelmana se, että verotuloja tuottavaa yritystoimintaa ei ole, maaseutuvaltaiset alueet kun eivät verotuloilla pääse ylpeilemään. Olemme luoneet maahamme uuden rälssin ja juuri tämän vuoksi kunnat ovat vaikeuksissa. Keskustapuolueen vaikutus siihen, ettei maanviljelijät juurikaan kunnallisveroja maksa, on merkittävä.

On hyvin erikoinen näkemys jos kokee maamme ja siellä olevien ihmisten eduksi sen, että palkkatuloa nauttivien ihmisten ostokyky on euroalueen heikoimpia -korkean verotuksemme vuoksi, että syömme euroalueen kalleinta ja huonolaatuisinta ruokaa, että maksamme myös osan Englannin Unionille suorittamista maksuista vain sen vuoksi, että saisimme itse maksaa maatalousyrittäjillemme tukea. Keskustapuolue on ollut neuvottelemassa Unionissa maamme eduista, kovin hyvää arvosanaa ei tuloksien perusteella voi heille antaa.

Keskustalla on varsin paljon tekemistä nyt neuvoteltavien tukipakettien kanssa, puoluehan päähallitusvastuussa ollessaan oli koko touhua aloitamassa. Ei kriisi ole nyt kesällä alkanut, tämä olisi hyvä muistaa.

niinpa.niin kirjoitti:

En uskoisi missään sivistysvaltiossa olevan mahdollista, että Keskustapuolueen kaltainen yleispuolue pääsisi kovin merkittävään asemaan. Keskustapuolueen ongelmana on se, ettei se ole aatteellinen puolue, lehmänkauppoja tekemällä ei aatemaailma kirkastu.

Suomeen luotiin vahva kapitalismi nimenomaan Kekkosen ja Keskustapuolueen toimesta. Kokoomus pidettiin syrjässä hallitusvastuusta, kun Kekkonen Keskuspuolueen avulla sementoivat kapitalistisen järjestelmän maahamme. Kapitalismihan eroaa merkittävästi markkinataloudesta, joka on Kokoomuksen aatemaailmaa lähempänä. Kertauksen vuoksi kapitalismin määritelmä: Kapitalismi on talousjärjestelmä jossa omaisuus ja tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. ja hallinnassa. Kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen ja materiaalisen omistuksen keskittämiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon motiivina on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen. Kapitalisoitumista tuettiin aikoinaan devalvaatioilla, kaupankäynnin tukemisella nimenomaan Neuvostoliittoon päin, presidentti oli varsin merkittävä tekijä vuorineuvoksien kauppasuhteiden solminnassa. Keskustapuolue ei siis ole varsinaisesti koskaan ajanut koko maan etuja, jos vientiteollisuuden etujen ajamista ei sellaisena pidetä.

Kuntien ongelmat johtuvat siitä, ettei pienten kuntien rahoituspohja riitä lainsäätelemien velvollisuuksien hoitoon. Varsinkin pienissä kunnissa on ongelmana se, että verotuloja tuottavaa yritystoimintaa ei ole, maaseutuvaltaiset alueet kun eivät verotuloilla pääse ylpeilemään. Olemme luoneet maahamme uuden rälssin ja juuri tämän vuoksi kunnat ovat vaikeuksissa. Keskustapuolueen vaikutus siihen, ettei maanviljelijät juurikaan kunnallisveroja maksa, on merkittävä.

On hyvin erikoinen näkemys jos kokee maamme ja siellä olevien ihmisten eduksi sen, että palkkatuloa nauttivien ihmisten ostokyky on euroalueen heikoimpia -korkean verotuksemme vuoksi, että syömme euroalueen kalleinta ja huonolaatuisinta ruokaa, että maksamme myös osan Englannin Unionille suorittamista maksuista vain sen vuoksi, että saisimme itse maksaa maatalousyrittäjillemme tukea. Keskustapuolue on ollut neuvottelemassa Unionissa maamme eduista, kovin hyvää arvosanaa ei tuloksien perusteella voi heille antaa.

Keskustalla on varsin paljon tekemistä nyt neuvoteltavien tukipakettien kanssa, puoluehan päähallitusvastuussa ollessaan oli koko touhua aloitamassa. Ei kriisi ole nyt kesällä alkanut, tämä olisi hyvä muistaa.

Lue lisää

Sepä merkillinen väite on, ettei Keskusta ole aatteellinen puolue. Keskusta, jos mikä, on nimenomaan aatteellinen puolue. Keskusta on alkujaan suomalainen puolue ja siksi Keskusta edustaa nimenomaan suomalaisuutta. Sen sijaan kapitalismi ja sosialismi on teollistumisen myötä syntynyt oppi työn järjestelyistä verstaassa. Jo tämä verstas, työ- tai nyrkkipaja -lähtökohta osoittaa, ettei puolueista ole oikeastaan valtakunnantason puolueiksi, vaan lähinnä puolueet ovat syntyneet ajamaan kukin oman jäsenkuntansa etua valtakunnan politiikassa.

Suomalaisen kapitalismin synnyssä ei Keskustalla ole juuri osaa eikä arpaa. Ensimmäiset ulkomaiset yrittäjät ja merkittävimmät yrityksethän tänne syntyivät vähän myöhemmin kuin Euroopassa yleensä, mutta merkittävämmin teollisuutta Suomeen alkoi syntyä joskus 1800 -luvulla ja 1900 -luvun alussa. Tokipa sitten 1950 ja 1960 kehitys eteni, mutta pääasiallinen taistelu suomalaisessa politiikassa on käyty nimenomaan porvarien ja vasemmistolaisten välillä, minkä kulminaatiopiste oli sitten 1918 kansalaissota, joka taas syttyi siitä syystä, etteivät kapitalistit suostuneet luopumaan ikioikeudekseen katsomastaan riistosta.

Kapitalismi ja markkinatalous eivät poikkea toistaan välttämättä mitenkään. Jos nyt oikein halkoo hiuksia niin voi sanoa, että kapitalismi on markkinatalouden eräs muoto, jos haluaa ymmärtää asian siten, että markkinatalouden puhtain tai äärimmäisin muoto on kapitalismi. Käytännössä kapitalismi ja markkinatalous on yksi ja sama asia.

Kuntien ongelmien kanssa Keskustalla ei ole osaa eikä arpaa. Sehän on päätöksentekijän syy, jos päätöksentekijä säätää lakeja, joihin ei kertakaikkiaan ole varaa. Tai sitten kuntien valtionosuusjärjestelmä on niin huono, ettei se ota huomioon eroja kuntien maksukyvyssä. Ja kuten sanoin, monissa kunnissa rahaa kylvetään suorastaan kapitalistisiin tarkoituksiin, niin ettei rahaa enää yksinkertaisesti jää enää perustehtävien suorittamiseen. Kuntien virkamiehillä kuntien talouden hoidossa on yleensä suuri merkitys.

Ja kuten tunnettua moni kuntalainen virkamies on nimenomaan porvari. Harvemmin missään korkeassa virassa on kommunisti. Pikemminkin on niin, ettei kommunisteja edes päästetä merkittäviin virkoihin saati firmoja johtamaan. Sen verran kommunistifobiaa maastamme löytyy vielä näinä sukupuolineutraaliuksienkin aikoina.

Tukipakettien osalta Keskusta on ottanut aikaisempaa tiukemman linjan, mikä on täysin terveen järjen mukainen teko, koska kriisi Euroopassa ja maailmalla yleensäkin näkyy vain etenevän, joten vanhat lääkeet
alkavat osoittautua tehottomiksi.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Sepä merkillinen väite on, ettei Keskusta ole aatteellinen puolue. Keskusta, jos mikä, on nimenomaan aatteellinen puolue. Keskusta on alkujaan suomalainen puolue ja siksi Keskusta edustaa nimenomaan suomalaisuutta. Sen sijaan kapitalismi ja sosialismi on teollistumisen myötä syntynyt oppi työn järjestelyistä verstaassa. Jo tämä verstas, työ- tai nyrkkipaja -lähtökohta osoittaa, ettei puolueista ole oikeastaan valtakunnantason puolueiksi, vaan lähinnä puolueet ovat syntyneet ajamaan kukin oman jäsenkuntansa etua valtakunnan politiikassa.

Suomalaisen kapitalismin synnyssä ei Keskustalla ole juuri osaa eikä arpaa. Ensimmäiset ulkomaiset yrittäjät ja merkittävimmät yrityksethän tänne syntyivät vähän myöhemmin kuin Euroopassa yleensä, mutta merkittävämmin teollisuutta Suomeen alkoi syntyä joskus 1800 -luvulla ja 1900 -luvun alussa. Tokipa sitten 1950 ja 1960 kehitys eteni, mutta pääasiallinen taistelu suomalaisessa politiikassa on käyty nimenomaan porvarien ja vasemmistolaisten välillä, minkä kulminaatiopiste oli sitten 1918 kansalaissota, joka taas syttyi siitä syystä, etteivät kapitalistit suostuneet luopumaan ikioikeudekseen katsomastaan riistosta.

Kapitalismi ja markkinatalous eivät poikkea toistaan välttämättä mitenkään. Jos nyt oikein halkoo hiuksia niin voi sanoa, että kapitalismi on markkinatalouden eräs muoto, jos haluaa ymmärtää asian siten, että markkinatalouden puhtain tai äärimmäisin muoto on kapitalismi. Käytännössä kapitalismi ja markkinatalous on yksi ja sama asia.

Kuntien ongelmien kanssa Keskustalla ei ole osaa eikä arpaa. Sehän on päätöksentekijän syy, jos päätöksentekijä säätää lakeja, joihin ei kertakaikkiaan ole varaa. Tai sitten kuntien valtionosuusjärjestelmä on niin huono, ettei se ota huomioon eroja kuntien maksukyvyssä. Ja kuten sanoin, monissa kunnissa rahaa kylvetään suorastaan kapitalistisiin tarkoituksiin, niin ettei rahaa enää yksinkertaisesti jää enää perustehtävien suorittamiseen. Kuntien virkamiehillä kuntien talouden hoidossa on yleensä suuri merkitys.

Ja kuten tunnettua moni kuntalainen virkamies on nimenomaan porvari. Harvemmin missään korkeassa virassa on kommunisti. Pikemminkin on niin, ettei kommunisteja edes päästetä merkittäviin virkoihin saati firmoja johtamaan. Sen verran kommunistifobiaa maastamme löytyy vielä näinä sukupuolineutraaliuksienkin aikoina.

Tukipakettien osalta Keskusta on ottanut aikaisempaa tiukemman linjan, mikä on täysin terveen järjen mukainen teko, koska kriisi Euroopassa ja maailmalla yleensäkin näkyy vain etenevän, joten vanhat lääkeet
alkavat osoittautua tehottomiksi.

Lue lisää

Vielä merkillisempi väite on se, että Keskusta olisi aatteellinen puolue. Suomalaisuuden edustaminen ei ole aatteellisuutta, se on pikemminkin poliittista liturgiaa. Monimutkaistuvassa yhteiskunnassa ei ole, eikä voikaan olla, sellaista puoluetta jolla ei omaa viitekehysryhmää ole. Eturistiriidat ovat niin vahvoja, ettei kaikkien etujen ajaminen ole mahdollista. Määrittelisitkö lyhyesti, mikä on se aatepohja jota Keskustapuolue kannattaa ja mihin se toimintansa pohjaa NYKYISIN.

Suomalaisen teollisuuden historia on niin lähihistoriaa ja myös ulkopolitiikkaa, joten siitä tietäminen kuuluu yleissivistykseen, jo peruskoulunoppimäärän suorittaneella tulisi jonkinlainen tieto olla suomalaisten teollistumisenhistoriasta. Kerrataanpa: Suomen teollinen nousu ajoittui varsin myöhäiseen vaiheeseen ja varsinainen vientiteollisuus polkaistiin liikkeelle sotakorvausten maksamisen jälkeen. Tuotantotekijät ja osaaminen oli luotu, kun sotakorvauksia maksettiin. Varsinkin terästeollisuus sai alkuvauhdin näin. Suomen talouden selkäranka on ollut paperiteollisuus, joka kehittyi varsin nopeasti vientiteollisuudeksi vasta sodan jälkeen.

Kapitalismilla ja liberaalilla markkinataloudella on VÄHEMMÄN yhtymäkohtia, kuin on sosialismilla ja kapitalismilla. Kapitalismi perustuu valtion ohjailuun ja säätelyyn. Säätelyn tarkoituksena on suojella markkinoita ja kerätä pääomia jo toimiville yrityksille. Kapitalismille on tyypillistä se, että pieni- ja keskituloisten yritysten on hankalaa kasvaa, mikäli isoja pääomavaltaisia yrityksiä markkinoilla on, valtio on tehnut5 yrittämisen vaikeaksi. Yksityisen ihmisen (kansalaisen) kannalta on kohtalaisen samantekevää, kuka pääosan maan varallisuudesta omistaa, mikäli muuten sosiaaliturva, ihmisoikeusasiat tms. ovat kunnossa. Valtion säätely ovat molemmissa valtiomalleissa oleellisia, siksi sosialismi ja kapitalismi ovat samankaltaisia, mikäli ajatellaan kansalaisten yrittäjyyttä laajemmin.

Markkinatalous perustuu vapaaseen kilpailuun. jokaisella on mahdollista yrittää ja ketään ei tässä toiminnassa pitäisi yhteiskunnan taholta tukea. Ajatusrakennelma on sellainen, jos jostakin tuotteesta on kysyntää, kysyntä luo tarjonnan ja näin vapaa kilpailu hoitaa sen, että tuotteet ovat kunnollisia ja hinta kilpailukykyinen. Vapaata markkinataloutta ei maailmassa juurikaan esiinny, Thaimaa on eräs esimerkki tämän tyyppisestä valtiosta. Markkinatalous valtiomuotona ei tarkoita kuitenkaan libertalismia, järjestelmä ei sulje pois yhteiskunnan tukea yksilöille.

Kertoisitko miten Sinun käsityksesi mukaan lakeja tehdään. Mikäli lähes koko itsenäisyytemme maatamme hallituksessa luotsannut Keskustapuolue ei vastuussa laesta, joita se on tehnyt, niin kuka sitten? Veikkaisinpa, että maksuvaikeuksiin ajautuneilla kunnilla, kriisikunnista puhumattakaan, pääosa virkamiehistöstä kuuluu Keskustapuolueeseen, sikäli puolue on kuntapolitiikassa varsin merkittävä tekijä. Kuntakarttoja tarkistellessa näkee myös, mikä puolue on vastuussa kunnista ja nimenomaan näistä ongelma sellaisista.

Kriisin syventyessä on toki hyvää painaa jarruja ja pohtia, mitä tuli tehdyksi ja mitä tulisi tehdä. Keskustapuolue on varsin merkillisesti unohtanut sen, että mitä se on hallitusvastuussa ollessaan tehnyt.

En ota maaseutukuntien persujen nykyisten valtuutettujen kylähulluuteen kantaa, mutta vielä olennaisempaa on, että suurimmassa tai ainakaan erittäin suuressa osassa kuntia persuilla ei ole valtuutettuja toistaiseksi lainkaan. Eikä tietenkään kunnallisjärjestöä.

Vuoden päästä persuilla onkin erittäin suuria vaikeuksia ehdokasasettelussa. Kuka ottaa kunta kunnalta vastuun ehdokkaiden keräämisessä, kun ei ole paikallisia toimijoita, jotka tuntevat asukkaat ja joilla olisi tuntuma ihmisiin, jotka viime kevään eduskuntavaaleissa äänestivät persuja ensimmäistä kertaa eläessään.

Ovatko nämä persuja äänestäneet itse niin aktiivisia, että perustavat vaaliliiton ja ryhtyvät kunnallisvaaliehdokkaaksi? Ehkä sellaisia pari, kolme löytyy, mutta ei niin laajassa mitassa kuin tarvitaan kattavaan ehdokasverkostoon kylittäin, ikärakenteeltaan ja ammatillisesti. Vanhoillakin puolueilla on ollut siinä viime aikoina vaikeuksia, kun politiikka kiinnostaa yhä harvempia ja kaikki tietävät, että tarjolla on vain niukkuutta. Kuntien rahat menevät lähes kokonaan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Toki persut tulevat vuoden kuluttua pidettävissä kunnallisvaaleissa voittamaan ja saamaan valtuutettuja suureen määrään kuntia, joissa heillä ei ole tähän asti niitä ollut lainkaan, mutta edellä mainituista syistä johtuen persujen valtakunnallinen ääniosuus maaseudulla jää pienemmäksi kuin heidän ääniosuutensa kaupungeissa.

Sitä paitsi maaseudulla kunnallisvaaleissa äänestetään enemmän henkilöitä kuin puolueita. Kepuvaltaisissa kunnissa on usein kepun sisällä selkeä kahtiajako, joka näkyy myös valtuustojen äänestyksissä. Kahtiajako saattaa näkyä nyt aiempaa selvemmin niin, että vaalikoneiden merkitys korostuu. Suhtautuminen paikallisiin kuntaliitoshankkeisiin on vuoden päästä yksi tärkeimpiä vaalikysymyksiä. Samoin tietysti paikalliset työllisyys- ja talousasiat terveydenhoidot ja muut normaalit paikallisasiat. Kreikka-paketit ja sen sellaiset, joilla persut niittivät keväällä vaalivoiton, jäävät nyt sivuun.

Kepu on vastenmielinen ilmiö, joka onneksi nyt on kuihtumassa pois.

Hyvin annateltu! Paha olla edes juuri erimielinen sanomastasi, kun se kaikki on ihan totta, tosin hauskasti ja värikkäästi ilmaistuna.

kapu-vaari kirjoitti:

Hyvin annateltu! Paha olla edes juuri erimielinen sanomastasi, kun se kaikki on ihan totta, tosin hauskasti ja värikkäästi ilmaistuna.

Entäs kannateltu? Siinä on sinulle rajayssälle ja oppimattomalle moukalle kannattelemista, kun homomunasi kannat.

Kepulla ei ole mitään mahdollisuuksia modernissa yhteiskunnassa. Junttipuolueen aika on mennyt.

Saku Dali kirjoitti:

Kepulla ei ole mitään mahdollisuuksia modernissa yhteiskunnassa. Junttipuolueen aika on mennyt.

Ja se kannatuksen lasku on onneksi ollut reipasta:)) Sinne samaan koko luokkaan kuin KD ja RKP :))

kapu-vaari kirjoitti:

Hyvin annateltu! Paha olla edes juuri erimielinen sanomastasi, kun se kaikki on ihan totta, tosin hauskasti ja värikkäästi ilmaistuna.

Lukekaapa kepun arvostelijat uudestaan avausviesti ja yrittäkää edes keskenänne sopia, puhutteko kepusta MTK:n rukkasena vai moititteko sitä nykylinjoineen erkaantumisesta aitovieriltä ja MTK:sta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Lukekaapa kepun arvostelijat uudestaan avausviesti ja yrittäkää edes keskenänne sopia, puhutteko kepusta MTK:n rukkasena vai moititteko sitä nykylinjoineen erkaantumisesta aitovieriltä ja MTK:sta.

Lue lisää

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä, kuitenkin tässäkin viestiketjussa lähes kaikkien Keskustan arvostelijoiden premissit ovat erilaiset. Keskustan arvostelijat eivät siis muodosta yhtenäistä rintamaa, lähinnä hajanaisia-ajatuksia entisen pääministeripuolueen toiminnasta on esitetty.

Politiikassa on kyse aina yhteiskuntamoraalista ja näin on laita myös Keskustapuolueesta keskusteltaessa. Yhteiskunnallisia asioita ei voida ajaa siten, että toimitaan vastoin omia periaatesääntöjä. Keskustapuolueen ongelmana on, kuten terävästi olet huomannut, ettei puolue ole enää Alkiolainen maaseutupuolue, mutta puolue ei kuitenkaan ole myöskään liberaalipuolueen arvomaailmaa kannattava. Konservatiivisyys yhdistyneenä liberaaliin maailmankatsomukseen on yhdistelmä, joka on sekä merkillinen ja se on myös valheellinen. Kahta merkittävästi erilaista aatesuuntaa ei ole mahdollista kannattaa samaan aikaan, ellei sitten petä itseään tai muita.

Politiikka on moraalista siksi, koska yhteisten asioiden hoitaminen vaatii, perusmoraalista etiikkaa, siis oikeiden ratkaisujen etsimistä ja väärien välttämistä. Täytyy pystyä empatiaan, asioita on voitava katsoa niiden näkökulmasta, joita ratkaisut kaikkein eniten koskevat. Puolueen edun on silloin väistyttävä ja politiikanteon unohduttava.

Keskustan toiminnassa on kyse usein moralismista, varsinkin jos peruskannattajien mielipiteitä on seuraillut. Aito käsitys moraalista puuttuu. Moralismi eroaa moraalista siten, että moraaliin kuuluu kyky harkita ja soveltaa yleisiä periaatteita myös yksittäisissä tapauksissa. Moralisti arvouskonto on siten sokeaa, että arvoista muodostuu vankila ympäröivälle yhteiskunnalle. Sokea arvouskonto estää valinnanvapauden ja mahdollisuuden harkintaan. Moralismi on usein kytköksissä konservatiiviseen maalimankuvaan. Moralismin vastenmielisin piirre on se, että pyrkii kahlitsemaan lähinnä toisia yhteiskunnanjäseniä ja jättää oman toiminnan eettisen tarkastelun vähemmälle.

Vanha sanonta moraalista sopii Keskustapuolueelle varsin hyvin: