Suomenruotsalaiset ovat nauttineet erityisistä kiintiöistä korkeakouluihin pyrkiessään. Olisko Suomella opittavaa ruotsin linjasta asiassa?
Korkein oikeus tuomitsi Uppsalan yliopiston laittomasta etnisestä syrjinnänstä
Cecilia Lönn:ltä ja Josefine Midander:ilta evättiin paikka juristi koulutukseen Uppsalan yliopistossa vaikka heillä oli paremmat arvosanat kuin hakijoilla jotka oli hyväksytty sisään erityisestä kiintiöstä joka oli varattu niille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Joulukuussa 2006 korkein oikeus tuomitsi yliopiston laittoman etnisen syrjinnän perusteella ja naiset saivat 75 000 kruunun vahingonkorvaukset.
Ennen syyslukukautta 2003 Uppsalan yliopisto oli varannut 30 paikkaa 300:sta koulutuspaikkasta juristikoulutuksessa ehdokkaille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Se tehtiin, jotta voidaan lisätä etnistä monimuotoisuutta koulutuksessa.
Josefine Midanderilta ja Cecilia Maplelta, joiden vanhemmat olivat syntyneet Ruotsissa, oli evätty paikka koulutukseen huolimatta siitä, että heillä oli paremmet arvosanat kuin kaikilla jotka oli otettu sisään tuosta kiintiöstä. Kun Centrum för rättvisan-järjestö alkoi edustaa naisia he vetivät yliopiston oikeuteen ja haastoivat Uppsalan yliopiston etnisestä syrjinnästä.
Korkein oikeus totesi: Laitonta syrjintää
Tammikuussa 2005 tuomitsi Uppsalan käräjäoikeus yliopiston kielletystä etnisestä syrjinnästä ja tuomitsi maksettavaksi korvauksia 75 000 kruunua kullekin naiselle. Svean hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden tuomion joulukuussa 2005. Oikeuskansleri joka edusti asiassa valtiota, valitti korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus totesi, että etniset kiintiöt on laitonta syrjintää. Syrjintäkielto ja oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä on tunnustettuja ihmisoikeuksia. Kaikille poikkeuksille on löydettävä selkeästi tukea lainsäädännöstä ja poikkeuksia on sovellettava tiukasti. On vastoin lain syrjintäkieltoa ja korkeakoulu opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, että varataan ennalta opintopaikkoja tietylle ryhmälle, esimerkiksi etnisyyden perusteella.
Korkeakoulu asetuksen mukaan oppilaitokset saivat kehittää paikallisia valintasääntöjä koskemaan jopa kymmentä prosenttia paikoista laajentaakseen rekrytointiaan. Mutta Korkeimman oikeuden tuomio vahvisti, että pyrkimykset laajentaa rekrytointia on tapahduttava sellaisin keinoin, jotka eivät ole syrjiviä. Mitä tulee paikallisiin valintasääntöihin koskivat ne haastatteluja, erilliskokeita tai työelämän kokemuksen painottamista.
Etnistä monimuotoisuutta
Prosessissa ilmeni myös, että Uppsalan juristikoulutuksen ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus oli sama kuin vastaava osuus väestössä yleensä - jo ennen kiintiöitä.
Juristikoulutuksessa yleensä, oli tämän taustan omaavien osuus aloittajista vielä suurempi - pelkästään Tukholman oikeustieteellisessä osuus oli joinakin vuosina jopa 24 prosenttia.
Samaan aikaan saivat valitut valintakriteerit aikaan erikoisen vaikutuksen jopa monimuotoisuuden näkökulmasta: esimerkiksi saamenkielisen taustan omaavalta estettiin paikka. Saamelaiset kun ovat Ruotsissa etninen vähemmistö, joiden vanhemmat ovat syntyneet maassa. Hakija jonka molemmat vanhemmat olivat syntyneet Norjassa sai etusijan ulkomaalaiskiintiön takia, ja niin edelleen.
Kiintiöt poistettiin
Tuomioden julistamisen seurauksena, Uppsalan yliopistolle (etniset kiintiöt juristiopinnoissa) ja myöhemmät tuomiot Örebron ja Karlstadin yliopistoille (sukupuolikiintiöt erilaisiin hoitotyön ja terveyalan koulutuksiin) tuli selväksi, että kiintiöt - tai erilaisisten meriittien myönteinen erikoiskohtelu - ei ole koskaan hyväksyttyä .Yliopistot jotka olivat ottaneet käyttöön tällaisen kiintiöjärjestelmän poistivat ne käytöstä. Tänään ei tämän tapaisia kiintiöitä korkeakouluissa enään ole.
Ks. Lisää:
http://www.centrumforrattvisa.se/fall/Högsta_domstolen_fällde_Uppsala_universitet_för_olaglig_etnisk_diskriminering
Kannattaa myös lukea tuomion perustelut:
http://www.centrumforrattvisa.se/files/HDdom_Midander.pdf
Korkein oikeus tuomitsi Uppsalan yliopiston laittomasta etnisestä syrjinnänstä
Cecilia Lönn:ltä ja Josefine Midander:ilta evättiin paikka juristi koulutukseen Uppsalan yliopistossa vaikka heillä oli paremmat arvosanat kuin hakijoilla jotka oli hyväksytty sisään erityisestä kiintiöstä joka oli varattu niille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Joulukuussa 2006 korkein oikeus tuomitsi yliopiston laittoman etnisen syrjinnän perusteella ja naiset saivat 75 000 kruunun vahingonkorvaukset.
Ennen syyslukukautta 2003 Uppsalan yliopisto oli varannut 30 paikkaa 300:sta koulutuspaikkasta juristikoulutuksessa ehdokkaille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Se tehtiin, jotta voidaan lisätä etnistä monimuotoisuutta koulutuksessa.
Josefine Midanderilta ja Cecilia Maplelta, joiden vanhemmat olivat syntyneet Ruotsissa, oli evätty paikka koulutukseen huolimatta siitä, että heillä oli paremmet arvosanat kuin kaikilla jotka oli otettu sisään tuosta kiintiöstä. Kun Centrum för rättvisan-järjestö alkoi edustaa naisia he vetivät yliopiston oikeuteen ja haastoivat Uppsalan yliopiston etnisestä syrjinnästä.
Korkein oikeus totesi: Laitonta syrjintää
Tammikuussa 2005 tuomitsi Uppsalan käräjäoikeus yliopiston kielletystä etnisestä syrjinnästä ja tuomitsi maksettavaksi korvauksia 75 000 kruunua kullekin naiselle. Svean hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden tuomion joulukuussa 2005. Oikeuskansleri joka edusti asiassa valtiota, valitti korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus totesi, että etniset kiintiöt on laitonta syrjintää. Syrjintäkielto ja oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä on tunnustettuja ihmisoikeuksia. Kaikille poikkeuksille on löydettävä selkeästi tukea lainsäädännöstä ja poikkeuksia on sovellettava tiukasti. On vastoin lain syrjintäkieltoa ja korkeakoulu opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, että varataan ennalta opintopaikkoja tietylle ryhmälle, esimerkiksi etnisyyden perusteella.
Korkeakoulu asetuksen mukaan oppilaitokset saivat kehittää paikallisia valintasääntöjä koskemaan jopa kymmentä prosenttia paikoista laajentaakseen rekrytointiaan. Mutta Korkeimman oikeuden tuomio vahvisti, että pyrkimykset laajentaa rekrytointia on tapahduttava sellaisin keinoin, jotka eivät ole syrjiviä. Mitä tulee paikallisiin valintasääntöihin koskivat ne haastatteluja, erilliskokeita tai työelämän kokemuksen painottamista.
Etnistä monimuotoisuutta
Prosessissa ilmeni myös, että Uppsalan juristikoulutuksen ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus oli sama kuin vastaava osuus väestössä yleensä - jo ennen kiintiöitä.
Juristikoulutuksessa yleensä, oli tämän taustan omaavien osuus aloittajista vielä suurempi - pelkästään Tukholman oikeustieteellisessä osuus oli joinakin vuosina jopa 24 prosenttia.
Samaan aikaan saivat valitut valintakriteerit aikaan erikoisen vaikutuksen jopa monimuotoisuuden näkökulmasta: esimerkiksi saamenkielisen taustan omaavalta estettiin paikka. Saamelaiset kun ovat Ruotsissa etninen vähemmistö, joiden vanhemmat ovat syntyneet maassa. Hakija jonka molemmat vanhemmat olivat syntyneet Norjassa sai etusijan ulkomaalaiskiintiön takia, ja niin edelleen.
Kiintiöt poistettiin
Tuomioden julistamisen seurauksena, Uppsalan yliopistolle (etniset kiintiöt juristiopinnoissa) ja myöhemmät tuomiot Örebron ja Karlstadin yliopistoille (sukupuolikiintiöt erilaisiin hoitotyön ja terveyalan koulutuksiin) tuli selväksi, että kiintiöt - tai erilaisisten meriittien myönteinen erikoiskohtelu - ei ole koskaan hyväksyttyä .Yliopistot jotka olivat ottaneet käyttöön tällaisen kiintiöjärjestelmän poistivat ne käytöstä. Tänään ei tämän tapaisia kiintiöitä korkeakouluissa enään ole.
Ks. Lisää:
http://www.centrumforrattvisa.se/fall/Högsta_domstolen_fällde_Uppsala_universitet_för_olaglig_etnisk_diskriminering
Kannattaa myös lukea tuomion perustelut:
http://www.centrumforrattvisa.se/files/HDdom_Midander.pdf
Vastaukset 47
Vanhimmat
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Eikä ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
Ruotsin korkeimman oikuden mukaan positivinen syrjintä voi olla yhdenvertaisuuslain mukaan ok jos hakijoilla on samanlaiset meriitit. Cecilialla ja Josephinella oli kuitenkin paremmat meriiti kun kenelläkään kolmestakymmenestä läpi menneestä hakijasta. Näin KO:n mukaan kyseessä on ns. vahva postiivinen syrjintä, jolle ei löydy laista tukea.
Keskeistä tuomiossa on, että siinä pidetään oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun lain edessä ja suojaa syrjintää vastaan Ihmisoikeuskysymyksenä. Korkein oikeus on pitänyt tätä vakavana syrjintätapauksena.
Miten kävisi jos Suomessa joku nostaisi syytteen että ruotsinkielinen hakija on päässyt sisään huonoimmilla pisteillä.
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/universitet-fallt-for-diskriminering_380766.svd
"Miten kävisi jos Suomessa joku nostaisi syytteen että ruotsinkielinen hakija on päässyt sisään huonoimmilla pisteillä."
Ei mitenkään.
Väite että tyhmiä ruotsinkielisiä pääsisi kiintiöissä yliopistoon ohi fiksujen suomenkielisten on lähinnä hypoteettinen. Helsingin Yliopisto jossa on ainoat ruotsinkieltä taitavien kiintiöt lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen on kaikkein korkeimmat karsintarajat joten niiden karsintarajoja ei tule tuijottaa, Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä hakevia tulee verrata koko maan hakijoihin ja opiskelemaan hyväksyttyihin.
Kiintiöissä hakeneiden pisterajoja tulee verrata koko maan sisäänpääsyrajoihin eikä pelkästään Helsingin Yliopistoon. Lääkiksissä jossa sisäänpääsykoe on sama koko maassa on HY:n ruotsinkieltä taitavien kiintiössä toiseksi vaikeinta tulla hyväksytyksi verrattuna koko maahan. Kaikkiin maan muihin lääkiksiin pääsee pienemmällä pistemäärällä kuin Helsingin kumpaankaan kiintiöön.
Ruotsissa kiellettiin opiskelijavalinta etnisin perustein (maahanmuuttajien suosiminen ja sisään ottaminen omassa kiintiössään) meillä ei ole sellaisia henkilöön perustuvia kiintiöitä koskaan ollut, on vain kaikille hakijoille avointa koulutusta kahdella eri kielellä. Itse asiassa nykyään usein jopa kolmella kielellä koska englanninkielinen koulutus on koko ajan lisääntynyt.
Ministeri: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Svekkoja pelottaa jo.
Ei svekoja pelota koska he tietävät, että oikeudessa mahdollista juttua selvittelisi suomenruotsalaiset kiintiöjuristit!
Hulluus on huipussaan Suomessa ja täysin suomenkieliset poliitikot tukevat tätä systeemiä.
Mikä?
Ai milloinko meillä kielletään ruotsinkielinen opetus ja koulutus - no ei varmasti koskaan.
Meillä Suomessa ei ole eikä tiettävästi ole koskaan ollutkaan mitään etnisiä kiintiöitä.
Meillä on kieleen liittyviä kiintiöitä mutta ne perustuvat opetuskieleen ja eikä opiskelijani äidinkieleen tai etnisyyteen.
Niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisetkin koulutukset ovat avoimia ihan kaikille, kyse ei ole siis opiskelijoihin pohjautuvista kiintiöistä vaan eri kielillä tapahtuvasta opetuksesta.
Ei edes saamenkieltä osaavien kiintiöt Rovaniemen Yliopistossa ole rajattu vain etnisille saamelaisille vaan kiintiöpaikkoja voi hakea kaikki saamen kieltä osaavat.
Itse asiassa, tuli tässä mieleeni että muistan lukeneeni että Suomessakin on aikoinaan järjestetty hevosenhoitajan ammattikoulutusta romaneille. Se lienee ollut eräänlainen etninen kiintiökoulutus. En tiedä onko sitä enää.
Joten taas tuli huti! Ruotsin kiintiöiden tavoite oli auttaa maahanmuuttajia pääsemään opiskelemaan ja ne todella olivat eräänlainen ohituskaista opiskelemaan. Meillä ruotsinkielisillä ei sellaista avun tarvetta ole.
Daami vartioi palstaa hah, varmaankin olet nimimerkkinsä vaihtanut tapio rlapio
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Eikä ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
Yllämainittu osoittaa että ruotsi on Suomen pääkieli!
Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenamaa on yksikielinen ruotsin kielellä.
Suomi on ruotsinkieliselle ruotsin kielellä yksikielinen, koska hän voi toimia koko maassa yksikielisesti ruotsin kielellä. Suomenkielisen on oltava kaksikielinen ja osattava ruotsia Ahvenanamaalla voidakseen toimia koko maassa.
Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsi. Suomi virallisesti vasta toinen kieli, kun ainoa valtakieli on ruotsi. Ahvenamaalla on suomen kieli monessa paikassa kielletty, mm. sairaaloissa.
Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea taas ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot.
Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä.
Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjitty. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting (paikallinen kansanedustuslaitos) nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Lasten identiteettiin kajottiin kun kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen.
Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin äidinkielen opetusta suomenkielellä. Sairaanhoitajat Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla. Mitä jos ei osaa ruotsia? Pitääkö olla mykkänä? Millä kielellä saavat muun maalaiset esim. englantilaiset tai somalialaiset työntekijät puhua jos eivät osaa ruotsia?
Onko vain suomalaisten puhuttava ruotsia?
No olisiko sie halune että siun serkut Manne arjalaiset kiertelee kodittomina kerjäläisinä arjalaiseen tyylliin eikä piiskaa hevosta.
Hieno palopuhe ja ruotsin kielen taidon puolesta!! Kiitos huusianna.
Aivan samaa mieltä olen ma eli jos osaa ruotsia niin on huomattavasti paremmat mahdollisuudet ja enemmän vaihtoehtoja Suomessa.
Hyvä veli-järjestelmän takia. Ei siksi että olisit jotenkin muita ihmisiä ämmä parempi.
"Niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisetkin koulutukset ovat avoimia ihan kaikille, kyse ei ole siis opiskelijoihin pohjautuvista kiintiöistä vaan eri kielillä tapahtuvasta opetuksesta."
Suomenkieliseen koulutukseen pääsee ruotsinkielinenkin jos täyttää pääsyvaatimukset, joten mitä vittua ruotsinkielisellä koulutuksella tehdään?
Ankdam! Voisitko kertoa yhden perustelun, miksi suomenkieliset opettelisivat ruotsia, voidakseen opiskella ruotsiksi 95-prosenttisesti omakustantamissaan kouluissa?
Lue tuo huusiannan viesti tuossa yläpuolella, siellähän niitä on niitä perusteluja pitkä lista.
Jos käsitit huusiannan kirjoituksen sillä tavalla, että se on puolustuspuhe ruotsin puolesta, niin et ymmärrä suomea ja suomalaisia ollenkaan. Huusianna pelkästään toteaa, että suomen ja suomenkielisen asema Suomessa on karmea.
Ankka alkaa sekoamaan lopullisesti, kai se näin on ymmärrettävä.
Noh, ironian ymmärtäminen vaatii jonkun verran älyä mutta kyllä se huusiannan kooste minusta ruotsin kielen osaamisen mainospuheesta käy.
Tahatonta komiikkaa huusiannalta mutta samalla hän onnistui kertomaan kuinka merkittävä kieli ruotsi Suomessa on.
Eikä se suomen kielen asema mikään karmea ole, äläs nyt liioittele!!
Hui on se karmea kun rouva joutuu sitä opiskelemaan hui. Haluaisiko esim. rouva että EU ja Suomen valtio sulkisi rahahanat ja lakkauttaisi Ahvenanmaan ja Pohjanmaan ruotsinkielisten maataloustuet. Jos ei niin ole hiljaa ja opettele käytöstapoja.
"Hui on se karmea kun rouva joutuu sitä opiskelemaan hui." Kuka rouva??!
En minä ainakaan ole valittanut suomen kielen pakko-opiskelusta, päin vastoin! Suomi oli koulussa lempiaineitani ja suomen kielessä oli todistuksessani aina ysi tai kymppi. Enkö muka mielestäsi osaa riittävän hyvin suomea?
Kuvitteletko että synnyin tähän maailmaan jotenkin suomen kieli esiasennettuna? No en tod!
Äläs nyt Siansaksa projisoi omia vastenmielisyyksiäsi minuun!
Niin se taitaa olla.. seura lienee tehnyt kaltaisekseen :(
Ilmeisesti ålantiloiset valittivat kun heidän ei tarvitse "pakkosuomeakaan" opiskella. Monikohan svekko Manner-maalla tietää että ålantilöisillä on myös tämäkin kohtuuton etuoikeus omien postimerkkien lisäksi.
Ei ihme että ahvenanmaalaisia vihataan jopa suomenruotsalaisten keskuudessa.
Anteeksi mutta miksi meikäläiset vihaisivat ahvenanmaalaisia? En oikein ymmärtänyt. Siksikö ettei siellä tarvitse lukea suomea?
Oletko muka tältä palstalta lukenut yhtään svekon valitusta pakkuomesta? No et ole! Joten höpö höpö taas kerran noille sinun päättömille vihapuheillesi.
Sen sijaan moni ahvenamaalainen on herännyt ikävään todellisuuteen huomatessaan että mantereen kaksikielisiä suomenruotsalaisia on alkanut muuttaa Ahvenanmaalle ja noukkivat siellä nyt työmarkkinoilla rusinat pullasta.
Moni ahvenamaalainen on joutunut puutteellisen suomenkielen taitonsa takia suuntaamaan askeleensa Ruotsiin opiskelemaan ja katseensa Ruotsin työmarkkinoille kun taas meikäläset ovat siellä haluttua työvoimaa.
On se vain niin hyödyllistä kaksikelisessä maassa osata maan kumpaakin kansalliskieltä!!!
Ainoat jotka sinne puolisokeiden loisten punkkien täyttämälle insesti saarelle muuttavat ovat toiset tolvanat eli ruotsinkieliset pohjanmaalaiset tai tammisaarelaiset idiootit.
No ei, mä olin siellä nuorena kollina töissä( Ålands Frys Ab ) ja oli nastaa.
Helvetisti suomenkielisiä mimmejä kesäduunissa!!!
Oli se kaupunkikin( Marienhamn ) ihan hieno, eikä nää
Ålantilaiset olleet lainkaan niin veetumaisia kuin luulisi.
Heja PubBastun!!!!
Ankdam: "Ai milloinko meillä kielletään ruotsinkielinen opetus ja koulutus - no ei varmasti koskaan". Noin väärin voi asian ymmärtää.
Kysynkin Ankdam toimitukselta:
Milloin ruotsinkielisten kiintiöt laitetaan vastaamaan ruotsinkielisten todellista osuutta Suomessa. Se kai on asian ydin?
Ruotsinkieltä taitavien kiintiöt vastaavat kohtalaisen hyvin ruotsinkielisten määrää väestössä koska ne ovat yhteensä 5,46 % (Talan antama tilasto)
Lääkiksessä ne 26 kiintiöpaikkaa (= 4,28% hyväksytyistä) on jopa vähän alle väestöosuuden ja oikiksessa kait aika tarkkaan vastaa. Ruotsinkielinen jumppamaikkakiintiö on 1 kpl, farmaseuttikiintiökin on olemassa, muistaakseni heitä otetaan vuosittain 30. Näyttelijöitä koulutetaan kurssillinen joka toinen vuosi.
Muita kiintiöitä ei nyt tule mieleeni. Muutakin ruotsinkielistä koulutusta toki on mutta ne perustuvat kysynnän ja tarjonnan lakiin eikä kiintiöihin.
Toimituskunta Ankdam on siirtynyt herjalinjalle ja tuolle asiallisella kysymykselle ei löydy vastaajaa. Toistetaan se tässä:
Milloin ruotsinkielisten kiintiöt laitetaan vastaamaan ruotsinkielisten todellista väestöosuutta Suomessa. Nythän ruotsinkieliset ovat hyvin yliedustettuina monissa tiedekunnissa. Tämä on myös tuo Ruotsin oikeusjutun opetus. Kyse oli "jononohittajien" yliedustuksesta valituksi tulleiden joukossa.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita nuoria on Suomessa noin 3.200 eli alle 5 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin Opetusministeriön suunnitelmassa "Yliopistojen aloituspaikkamäärät vuodelle 2012" on ruotsinkielisille varattu 6,7 %:n osuus.
Tämä ei voi olla oikeudenmukaista. Ruotsin korkeimman oikeuden mukaan kiintiöt rikkoi monia kansainvälisen oikeuden sopimuksia. Miten meillä?
Ruotsinkielisille ei ole varattu yhtä ainutta aloituspaikkaa!!
Kiintiöt koskevat ruotsinkielistä opetusta ruotsinkieltä taitaville.
Ruotsinkielisiin peruskouluihin hakeutuu n 10% yli väestömäärän. Yliopiston ruotsinkielisessä kiintiössä opiskelee niin ikään suuri määrä virallisesti suomenkielisiä.
Ruotsinkielinen koulutus on avoin kaikille, ainoa edellytys on että pystyy opiskelemaan ruotsiksi.
Älä puhu soopaa tai anna linkit väitteitesi tueksi!!
Suomessa ei ole yksikään koulutuslinja joka olisi "varattu ruotsinkielisille". Esim. Åbo Akademin opiskelijoista yli neljännes on äidinkieleltään suomenkielisiä!
Tiedät varsin hyvin että ylijäämä johtuu kaksikielisistä oppilaista. Harva puhdas suomenkielinen omaa jälkeläistään ruotsinkieliseen kouluu laittaa ellei sitten ole diplomaatin lapsi ja niin edelleen.
Suurin osa Hoopo Akatemian oppilaista on kaksikielisiä. Se että Väyrynen siinä roskalaitoksessa opiskeli ei tarkoita että kaikki muut puhtaasti suomenkielisen taustan omaavat sinne menisi.
Ankdam! Suomenkielisen asema on nimenomaan karmea. Suomenkielinen opettelee vuosikausia muumijokellusta, jolla hän ei pärjää Ruotsissa, koska riikinruotsin ääntäminen poikkeaa niin paljon muumijokelluksen ääntämisestä. Ja suomessa ei suomenkielisen muumijokellus kelpaa virkamiesruotsiksi. Siis. Voitko kertoa yhden syyn, miksi suomenkielinen vaivautuisi oppimaan muumiruotsia? Opiskellakseen muumiruotsiksi 95-prosenttisesti omakustantamissaan kouluissa?
Ankdam-työryhmä toivoi lisätieoja kiintiöistä. Ihan kun ne eivät olisi jo heillä tiedossa. Nolohan tuo totuus on surujen kannalta. Etuoikeutettuja etuilijoita ja jononohittajia. Revi tästä: http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
Hankenin koulutus ei ole mitään kiintiökoulutusta vaan sitä ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki sekä raha. Joten älä sekoita käsitteitä! Hanken kasvaa juuri niin suureksi kuin sen omat rahkeet riittävät ja rahaa riittää. Sama pätee Åbo Akademihin.
Ns kiintiöt koskevat kaksikielisiä yliopistoja joissa osa = kiintiö koulutuksesta järjestetään ruotsin kielellä ruotsin kieltä taitaville jotta ko alalle valmistuisi riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia tyydyttämään lakisääteisten ruotsinkielisten palvelujen tarpeen.
Kesäkuun lopulla päättyneessä varainkeruukampanjassahan Hanken ja ÅA pärjäsivät loistavasti ja molemmat ylittivät alkuperäisen keräystavoitteensa. Hankenille virtasi rahaa jopa ulkomaita myöten eikä se ole keneltäkään suomenkieliseltä pois.
Kauppatieteet on perinteinen ruotsinkielisten ala, vastaavasti on useita aloja joilla ruotsinkielistä opetusta ei järjestetä lainkaan.
Kyllä se on suomenkieliseltä veronmaksajalta pois. Lahjoitusrahat kerrotaan kahdella ja puolella ja sen kustantaa veronmaksajat.
Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social och kommunalhögskolan (Helsinki) OVAT VALTION YLLÄPITÄMIÄ YKSIKIELISESTI RUOTSINKIELISIÄ KORKEAKOULUJA. Koska valtio ylläpitää näitä kouluja, niin sehän tarkoittaa sitä, että veronmaksajat ylläpitävät näitä kouluja. 95% veronmaksajista on suomenkielisiä. Ja nämä 95% pakko-oppivat ruotsia, jotta pystyisivät opiskelemaan 95-prosenttisesti omakustantamissaan kouluissa. Jos seinähullulta kysyisi, että suostuisiko hän opettelemaan pakolla ruotsia, jotta pystyisi opiskelemaan ruotsiksi, 95-prosenttisesti omakustantamassaan koulussa, niin seinähullu sanoisi, että enhän minä nyt sentään niin hullu ole.
Aika paljon niitä hulluja kuitenkin on, n. 25 % Hankenin opiskelijoista on joko suomen tai muun kuin ruotsinkielisiä äidinkieleltään.
Monet vanhemmat laittavat lapsensa kielikylpyihin, ruotsinkielisiin tarhoihin ja kouluihin että lapset oppisivat myös ruotsia. Moni suomenkielinen nuori hakee opiskelupaikkaa Hankenilta oppiakseen paremmin ruotsia ja erityisesti päästäkseen oikeisiin "piireihin". Ruotsinkielisten asema ja merkitys maamme liike-elämässä on edelleen merkittävästi suurempi kuin väestösuus edellyttäsi. Moni nuori suomenkielinen mies hakeutuu myös Dragsvikiin suorittamaan asvelvollisuuttaan oppiakseen paremmin ruotsia.
Edellä mainittuja on paljon ja he ovat juuri niitä fiksuja suomalaisia jotka ymmärtävät hyödyntää sen että asuvat kaksikielisessä maassa ja että kahden kielen oppii täällä pienellä vaivannäöllä lähes siinä missä äidinkielensäkin.
Se että sinä pidät sitä hulluna on oma asiasi, henk koht pidän sinua tyhmänä kun et käytä hopealautasella tarjolla olevaa tilaisuutta hyväksesi.
Eikä kukaan tässä asiassa ole mistään pakosta puhunut.
Onko näissä "piireissä" pakko osata muumiruotsia? Eikö suomi riitä?
Joo on, tai ainakin ymmärettävä sujuvasti.
Kai se nyt on on sentään samaa kieltä osattava jos jengiin pyrkii. Liike-elämää ei eletä pelkästään neukkareissa ja työpaikolla, henkilökohtaisilla kontakteilla on suuri merkitys. Piiri pieni pyörii ...
Älä ankka unohda, että demokratia etenee meilläkin.
Jotta ruotsinkieliset pystyisivät palvelemaan itseään, niin heillä olisi oltava enemmän ammattikoulutusta. Sairaanhoitaja ym. koulutusta. Siis vähemmän korkeakoulutusta suruille. On mieletön käsite, että suomenkielisten on opittava ruotsia, jotta he voisivat palvella ruotsinkielisiä. Lakisääteiset palvelut (palvelut molemmilla kielillä viranomaisessa ja tuomioistuimessa) voidaan hoitaa tulkeilla. Tai sitten viranomaisessa on 5% suruja, jotka osaavat molemmat kielet.
Ankdam: "Eikä kukaan tässä asiassa ole mistään pakosta puhunut". Pakko on kuitenkin maksaa. Me suomenkieliset maksamme ed. oppilaistoset ylläpidon verovaroista. Parsta olisi, että vähitellen vaitasiin tehdä kunnon tutkimus pakkoruotsituksen kustannuksista. Tätä RKP vastustaa.
Ei RKP voi sitä vastusta kun sellaista tutkimusta ei ole kukaan ehdottanutkaan.
Tuo on ehkä konservatiivin vastaus uudistuspyrkimyksiin. On kovin vaikea tehdä positiivisia, koko kansan etua ajevia, aloitteita. Mutta eikö RKP voisi ehdottaa sitä. Tämä ainainen kiista suomenruotsalaisten eduista syö suomenruotsalaisia enemmän kun juuri mikään muu yksittäinen asia. - pakkoruotsin ohella. Tutkimus tulisi tarpeeseen.
Helsingin yliopiston kaksikielisyysohjelma kertoo, että vaikka ruotsinkielisiä opiskelijoita otetaan ruotsinkielisten kiintiöllä, opetuskieli on suurimmaksi osaksi suomi tai englanti! Mitä helvettiä! Edes puolta opetuksesta ei voida järjestää opiskelijoiden äidinkielellä. Eiköhän opetusta kannattaisi viedä sinne missä opetusta voi järjestää ruotsinkielellä. Turkuun Vasasaan, Tukholmaan? Muutenhan koko kiintiön idealta putoaa pohja!
"Lääketieteellisessä tiedekunnassa ei resurssipulan vuoksi voida päästä tavoitteeseen, nimittäin siihen, että 60% opetuksesta ruotsinkielisellä lääkärilinjalla annettaisiin ruotsiksi".
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm
Englannin kieleen panostaminen ruotsin sijaan toisi rutkasti enemmän rahavirtoja suomelle. Koska loppupeleissä ruotsia puhuu maailmassa noin 10 miljoonaa ihmistä, kun taas englantia puhuu noin 375 miljoonaa.eli miten me rikastutaan sillä, että osataan muutama sana ruotsia? kaksikielisyys ei kyllä tuo muuta kuin kustannuksia.