Olen lähes 37-vuotias ja eräällä tavalla en ole päässyt vanhempieni talutusnuorasta irti.
Olen naimisissa ja minulla on ihana mies. Pelkään vanhempieni sanomista esimerkiksi siitä, että todennäköisesti olen joutumassa saikulle työssä väsymisen vuoksi. Olen lähihoitajana vanhusten kanssa vaikka pidän työstäni niin työpaikan ilmapiiri ei ole kovin hyvä. Tästä syystä olen väsynyt niin paljon,että saikku on ain oa vaihtoehto. En jaksa kuunnella ketään enkä jaksa tehdä työtäni sillä tarmolla mitä ennen terveenä tein.
Tiedän,että vanhemmat tulevat nalkuttamaan siitä...Kysyvät että mitä,miksi? Olen nuorin lapsista meitä on kolme ja aina olen joutunut mielistelämään ja olemaan kiltti liiankin kiltti. Heidän mielestään nuori ei voi uupua ja töitä on tehtävä vaikka kuoleman kielissä. Jos vanhempi siskosta on sairaana niin sitä sitten voivotellaan, mutta kun kyseessä olen minä niin sitä vähätellään....Ja sitten on vielä se esimiehelle ilmoittaminen saikusta sekin pelottaa sillä olen sijaisena...Mieheltäni saan kyllä tukea ja hän sanoo,että olen loman tarpeessa. Käyn ylikierroksilla.
UUpumusta ja muutakin...
2
182
Vastaukset
- mies 37v
Kuulostaa siltä että jonkinlainen elämänmuutos olisi tarpeen. Esim. työpaikan vaihtaminen vähemmän stressaavaan voisi auttaa. Työpaikan vaihto on tosin helpommin sanottu kuin tehty. Ja omia valintoja ei juuri tarvitse oman perheen ulkopuolisille selitellä jos ei tahdo. Kyseessä on kuitenkin oma elämä ja hyvinvointi. Siitä että polttaa itsensä loppuun ei ole mitään hyötyä kenellekkään. Oman kärsimyksen lisäksi myös puoliso ja lapset saa kärsiä kun äiti tai isä ei töiden jälkeen jaksa enää oikein mitään ja on kireä ja pahantuulinen.
Itse uskaltauduin n. 10 vuoden stressaamisen jälkeen sanomaan itseni irti paskasta työstä vaikka ei ollut vielä uutta työtä tiedossa. Olin jo henkisesti aivan lopussa ja lääkärissä tuli keskivaikea masennus diagnoosiksi.
Pääsin (onneksi?) suoraan kesäloman uuteen työhön vaikka olin varautunut pahimmassa tapauksessa kahden vuoden työttömyyteen.
Nyt teen vähemmän henkisesti kuormittavaa työtä mutta nyt työpäivät tahtoo venyä. Työtunteja viikossa tulee 45-50 vaikka ei hirveästi huvittaisi tehdä ylitöitä. Silti en vaihtaisi takaisin entiseen työhön.
Tsemppiä pirittap:lle. Toivottavasti saat elämäsi järjestykseen. Omasta kokemuksesta voin sanoa että kannattaa puhua ongelmistaan läheisilleen/lääkärille. - äläs nyt
nuorimmassa on aina viimeinen toivo. Kyllä se on niin, että vanhammat sisarukset täytyy hälyttää apuun vaikka kaukaa. Kyllä he omien vanhempien avuksi tulee. Pakko vaihtaa vuoroja, ei yksi pää kestä kaikkea. Vanhempia ei voi hylätä, koska he ovat mistä tulee ja tietty hoitavat lapsenlapsia, joka on hyvä että saa itsekin levätä.
Ei vanhemmat tahallaan taluta, se on kenties menettämisen pelko ja yksinäisyyden pelko, mutta he eivät osaa pukea sitä sanoiksi. Varsinkin kantaemo jää yksin silloin kun yleensä aviomies heittää ensimmäisenä veivit. Mutta isovanhempien tulee ymmärtää antaa nuorimman mennä "lisääntymään" ja omille teilleen. Se tulee taatusti takaisin tai joku muu lapsista naapurustoon asumaan. Ei ihan aina nuorin.
Ammattiin ei saa pakottaa, vaan katsoa missä kukin on oikeasti hyvä/lahjakas tai minne tahtoo mennä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643305Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433117- 432498
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1082356- 311923
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271820- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851425- 391300
- 821159