Olisiko jollain antaa vinkkejä mitä muuta voin kuin katsella sivusta assilapsen nenttiyttämis/"kasvatus"-yrityksiä ja lähipiirin täysin käsittämättömiä toimintatapoja häntä kohtaan vuodesta toiseen? Henkilökohtaisesti olen mielestäni tehnyt kaiken hänen puolestaan syntymästään lähtien mitä tehtävissä on ollut, muttei kukaan lähipiiristä ole tahtonut vastaanottaa omakohtaisia kokemuksiani.:( Raskasta ja surullista seurata vierestä leikki-ikäisen lapsen jatkuvaa hätää ja tuskaa kun kukaan ei näytä ymmärtävän mistä todellisuudessa on kyse.
Sensijaan että äiti yrittäisi keskittyä lapsenhoitoon, sysää hänet aina muiden hoidettavaksi milloin milläkin tekosyyllä. Sanoo lapselle "tekevän hyvää" olla muualla kuin äitinsä hoidossa muttei koskaan ole kertonut, miksi. Voisiko kyse olla psykopatiasta? Muutenkin äiti tuntuu kylmältä ja etäiseltä, vain omaa etuaan tavoittelevalta ja itsekeskeiseltä. Yritin ottaa asian puheeksi jo kauan tuntemani sosiaalihoitajan kanssa keskustellessani, muttei hänen velvollisuuksiinsa kuulemma kuulu puuttua "toisten asioihin" (vaikka todellisuudessa laki tähän velvoittaa).
Tietääkö kukaan mikseivät ihmiset uskalla tehdä lastensuojelu ym. ilmotuksia tai käydä henkilökohtaisesti kertomassa viranomaisille havaitsemistaan epäkohdista? vai johtuuko em. rohkeuden puute vain siitä, etteivät ihmiset enää vain yksinkertaisesti viitsi tai jaksa välittää, joka opetettu ja tullut kansanedustajain taholta selväksi. oman navan ympärillä pyörimisen tärkeys.
Heitteillejättö eli välinpitämättömyys toista ihmistä kohtaan hädän hetkellä, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen on Suomen lain mukaan rangaistava teko.
Kiitos asiallisista kommenteista jo etukäteen.
Sensijaan että äiti yrittäisi keskittyä lapsenhoitoon, sysää hänet aina muiden hoidettavaksi milloin milläkin tekosyyllä. Sanoo lapselle "tekevän hyvää" olla muualla kuin äitinsä hoidossa muttei koskaan ole kertonut, miksi. Voisiko kyse olla psykopatiasta? Muutenkin äiti tuntuu kylmältä ja etäiseltä, vain omaa etuaan tavoittelevalta ja itsekeskeiseltä. Yritin ottaa asian puheeksi jo kauan tuntemani sosiaalihoitajan kanssa keskustellessani, muttei hänen velvollisuuksiinsa kuulemma kuulu puuttua "toisten asioihin" (vaikka todellisuudessa laki tähän velvoittaa).
Tietääkö kukaan mikseivät ihmiset uskalla tehdä lastensuojelu ym. ilmotuksia tai käydä henkilökohtaisesti kertomassa viranomaisille havaitsemistaan epäkohdista? vai johtuuko em. rohkeuden puute vain siitä, etteivät ihmiset enää vain yksinkertaisesti viitsi tai jaksa välittää, joka opetettu ja tullut kansanedustajain taholta selväksi. oman navan ympärillä pyörimisen tärkeys.
Heitteillejättö eli välinpitämättömyys toista ihmistä kohtaan hädän hetkellä, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen on Suomen lain mukaan rangaistava teko.
Kiitos asiallisista kommenteista jo etukäteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Julkisessa terveydenhuollossa eivät osanneet auttaa vaikka:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Ylläoleva tapahtui 3 vuotta sitten ja nyt lapsi oireilee pahasti psyykkisesti.. Asiasta mainittiin toisen paikkakunnan sosiaalihoitajalle aikoinaan muttei halunnut ottaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Eikö koulutuksen saaneen sosiaalityöntekijän velvollisuus ole puuttua tällaiseen vaikkei suoranaisesti se hänen senhetkiseen toimenkuvaansa (esim. alueellisesti) liittyisikään?
Mistähän päin maata noin välinpitämättömiä sosiaalihuollon ammattilaisia on löydettävissä?
Jäikö asia sitten tohon sen takia? Eikö kukaan ole vieläkään puuttunut lapsen tilanteeseen, uskomatonta ?!
Varmaan vähän joka puolelta..
Autistin omainen ja miten on? on kuollut elavan nimimerkki jolla hän tuli tähänkin ketjuun taas trollaamaan.
Mielestäni aloitus on asiallinen enkä näe tässä ketjussa trollaamista missään suhteessa lukuunottamatta edellistä viestiä.
Itse ostaisin jonkun ohuen pumaskan asperger/autismin kirjon oppaan, jossa selitetään "for dummies" tyylillä mistä on kyse ja laittaisin postiluukusta sisään - jos vaikka tylsällä hetkellä lukisi edes pari riviä - moni vanhempi toki haluaa kieltää autismin kirjon oireita omalla lapsella - tai jos heillä itsellään on näitä oireita niin eivät näe mitään epänormaalia.
Voisi myös koittaa tulostella ihmisten kirjoituksia netistä, jossa puhutaan miten vaikeaksi elämä voi mennä kun ei saa lapsena tukea autismin kirjon oireisiin.
"Itse ostaisin jonkun ohuen pumaskan asperger/autismin kirjon oppaan, jossa selitetään "for dummies" tyylillä mistä on kyse ja laittaisin postiluukusta sisään - jos vaikka tylsällä hetkellä lukisi edes pari riviä"
Asian tekee hyvin vaikeaksi se, etteivät kykene eivätkä tahdo ottaa mitään vastaan vaikka apua on hienovaraisesti yritetty tarjota..nimittäin olen itse lähisukulainen, jolla on aspergerdiagnoosi ja joka näkee autistilapsen tunteet, ajatukset, mielialat, tavan kokea asiat, kaiken lapsen tuskan "läpi" kun häntä kohdellaan väärin.Mitään ei voi kuitenkaan tehdä.:(
"Voisi myös koittaa tulostella ihmisten kirjoituksia netistä, jossa puhutaan miten vaikeaksi elämä voi mennä kun ei saa lapsena tukea autismin kirjon oireisiin."
Olen itse kirjoittanut aiheesta paljonkin sekä omakohtaisiin kokemuksiin että tutkimukselliseen tietoon pohjaten, mutta ketäänhän ei voi pakottaa lukemaan tai vastaanottamaan väkisin mitään. Mitähän tällaisessa tilanteessa voisi seuraavaksi yrittää tehdä..
Kuulostaa tutulta. Taannoin eräs ystäväni yritti vuosia saada sekä omaan tilanteeseensa tukea että ennenkaikkea lasta auttaakseen tuolta:
http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Terveyspalvelut/Mielenterveyspalvelut/Psykiatrian poliklinikat/Etel_inen alue
muttei siellä ollut tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä - avunhakija oli määrätty ties kenen toimesta täysin väärälle työtekijälle aikoinaan, joka ei tiennyt edes mitä hänen lainmukaisiin velvollisuuksiinsa ammattinimikkeensä perusteella kuuluisi. Tästäkin tehtiin ilmoitus keskusrikospoliisille, mutta asia on vieläkin tutkintavaiheessa.
Tsemppiä ja toivottavasti Oikeus voittaa!
Liittyykö aiheen aloittajan esillenostama aihe jotenkin allaolevan paikan työntekijään:
http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Terveyspalvelut/Mielenterveyspalvelut/Psykiatrian poliklinikat/Etel_inen alue
Ilmeisesti aloittajan kuvaileman äidin kasvatustyyli on ihan normaali eli ei tietenkään mitkään sosiaalitahot yritä puuttua sellaiseen. Jos äiti antaisi autsitilapsen kasvaa lapsen omilla ehdoilla, niin johan oven takana olisi sankoin joukoin kaikenlaisia sosiaalitanttoja. Niin kauan, kun lapsi yritetään kasvattaa nentiksi, niin asiathan ovat hyvin.
(kai huomasitte ironian?)