Narsisti anoppi?

Heti alkuun on sanottava, että tiedän näitä anoppini on narsisti aiheita olevan täällä vaikka kuinka paljon ja perustelujen olevan välillä mitä ihmeellisempiä :) En tiä narsismista oikeastaan mitään, joten siksi asiasta täältä kysynkin, ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä. Mutta nyt olen jo pidemmän aikaa alannut epäilemään vahvasti, että anoppini on jotenkin sairas/ narsisti!

Asiallisia vastauksia siis kiitos.

Muutamia esimerkkejä:

- Anoppi ei millään ymmärrä, että olen tullut aivan erilaisesta perheestä ja perheidemme tavat ovat erilaiset. Jos autan häntä niin kaikki asiat olisi tehtävä kuten hänellä on tapana, pitäisi osata lukea ajatuksia käytännössä, koska jos kysyy miten haluaa ei neuvo tai ei ole muka väliä. Tarjouduin haravoimaan pihan, lehdet oli haravoitava kasoihin täsmälleen samoihin kohtiin kuin hän sen tekee. Pesen pyykkiä hänen luona käydessä (omiani), moittii jopa kuinka ripustan pyykit narulle väärin ja korjaa.. Siis joka asian teen väärin, jos en sattumoisin tee juuri kuten hän. Olen lakannut tarjoamasta apua vapaa ehtoisesti koska jälki ei kelpaa ja ilmaisee sen hyvin ilkeästi. Hänellä on yleensäkin hyvin tarkkoja rutiineja joita kaikkien tulisi noudattaa..

- Mieheni sisko, joka vain vuoden minua nuorempi kärsii syömishäiriöstä. Ymmärrän hänen huolen ja hössötyksen asiasta, joskus jopa kireydenkin asian tiimoilta. MUTTA hän on ottanut minut selvästi sylkykupikseen asian tiimoilta! Hän purkaa asiasta aiheutunutta tressiä aina minuun, syyllistää yms. Kun paino on nousussa meidänkin välit paranevat ns. normaaleiksi.

- Hän ei tunne minkäänlaista myötätunto ilmeisesti minua kohtaan. Kerran yhteisen loman päätteeksi mieheni ja hänen veljen sekä tyttöystävän kanssa tuli sekaannuksen myötä iso riita, jolloin minä itkin autossa erittäin vuolaasti. Mies pakkasi autoamme kiireellä että lähdemme anoppilasta saman tien. Anoppi ei kysynyt mitään miksi minä itkin, pyyteli vain muita kahville yms. Muutenkaan ei ole reagoinut jos olemme yrittäneet selvittää mieheni kanssa välejä häneen, itku tai mielipaha ei saa hänessä minkäänlaista myötätunnon reaktiota päin vastoin, kysymykset mikä välejämme hiertää saa vastauksen ei mikään tms. Hän puhuu minusta avoimesti pahaa, puhuu ja arvostelee minua muun perheensä kuullen miehelleni viereisessä huoneessa vaikka ovi auki ja tietää minun istuvan ruokapöydässä kahvilla. Arvostelee tyttärelleen minua, ja samalla olettaa että minun pitäisi olla erittäin hyvä ystävä tälle. Puhuu ruokapöydässä itsemurhasta vaikka tietää asian olevan minulle arka, kun mieheni huomauttaa vaihtamaan puheen aihetta, nalkuttaa vain kuinka saa puhua mistä vain haluaa, minulla itku silmässä ja muut perheen jäsenet hoksaavat olla puhumatta asiasta. Hän ei välitä minun sairaudestani mitään, vaikka kuinka on yritetty kertoa asiasta, touhottaa vaan aina kuinka en ymmärrä sairastaihmistä (hänen tytärtään).
Jotenkin tälläinen tunne kylmyys ei tunnu mahdolliselta terveelle ihmiselle?

- Hän on kasvattanut kaikki kolme lastaan hyvin tottelevaisiksi ja miehensäkin elää hyvin tossun alla. Hänelle on selvästi erittäin kova paikka mikäli mieheni vähänkin ärähtää hänelle tai puolustaa minua. ei ole tottunut moiseen, syyttää yleensäkin minua siitä että olen muuttanut hänen poikaansa ja opettanut pahoja tapoja. Mieheni ja kaikkien muidenkin pitäisi käytännössä pompata heti hänen käskystään..

- Yleisestikin hän arvostelee paljon muita ihmisiä, ylentää itseään yms. Koska miehensä on yksityis yrittäjä puhuu usein kuinka tekee itse niin paljon töitä kunon yksityisyrittäjä ja ei voi lomailla kuinka tahtoo, vaikka itse ihan normaaleissa päivätöissä kunnalla. Liittää jotenkin muiden tekemisiä ja ansioita itseensä.. Jaksaa tolkuttaa kuinka olisi suomen mestari varmasti hiihdossa nyt mikäli ei olisi lopettanut 16 vuotiaana.. Haukkuu minun synnyin perääni (muualta päin suomea, vaikkakin vain 200km sisäl), kuinka sieltä päin olevat ihmiset on sellasia ja sellaisia. Puhun murteellani niin korjaa puheitani yms.

-Yksinkertaisimmatkin käytös tavat tuntuu olevat tuntemattomia hänelle, edellyttää niitä kyllä muilta. Kiitän ruuasta tai jostain mitä ostanut meille, ei vastaa mitään, toistan jos vaikka ei kuullut, ei edelleenkään vastaa. ei kiiä tuomistani joululahjoista tms.. Yms. kaikki yllä oleva.

- Suurentelee ja keksii itselleen ongelmia! Uusin päivän polttava puheen aihe oli viime vkl, naapurin mummon tielle kaivama ehkä 2-3 cm syvä luru, joka muka hajottaa heidän tuliterän maasturin..

Tästä nyt jäi läjä päin asiaa pois mut eiköhän tosta kuvan saa.. Ja oli mitä oli niin hirvittävältä tuntuu ajatus, että joudun kestämään tuollaista käytöstä vielä kymmeniä vuosia..