Seilailin tuossa eräänä heinäkuun päivänä Uudestakaupungista etelään pitkin Kihdinselkää. Oli kaunis päivä ja hyvä leppoisa purjetuuli, mutta veneitä ei ollut liikkeellä. Koko päivän aikana näin tasan kaksi moottorivenettä ja viisi purjevenettä joista kolme oli ruotsalaisia. Iltapäivällä saavuin Nauvon satamaan jonka läheisyydessä oli jo veneitäkin liikkeellä ja satama kuin ammuttuna täyteen veneitä jo klo 18.00, en mahtunut enää laituriin pienellä purjeveneellä.
Seuraavana päivänä airiston kautta Naantalista Merimaskun ohi jotavalle pienveneväylälle ja jopas oli veneitä liikkeelä tuossa rännissä jatkuva meno. Sama moottorivene ohitti tai tuli vsataan kolme kertaa ennen Velkuaa. Jatkaessani kohti Uuttakaupunkia veneet loppuivat kuin seinään heti Parattulan jälkeen, muutama purjevene oli katanpään kohdilla mutta siinä kaikki.
Onko veneily keskittynyt satamiin ja rantaväylille, ilmeisesti näin. Kun tuolla vähän kauempana on aivan yksinään. Saman huomasin kun purjehdin Hangosta ulkokautta Helsinkiin.
Seuraavana päivänä airiston kautta Naantalista Merimaskun ohi jotavalle pienveneväylälle ja jopas oli veneitä liikkeelä tuossa rännissä jatkuva meno. Sama moottorivene ohitti tai tuli vsataan kolme kertaa ennen Velkuaa. Jatkaessani kohti Uuttakaupunkia veneet loppuivat kuin seinään heti Parattulan jälkeen, muutama purjevene oli katanpään kohdilla mutta siinä kaikki.
Onko veneily keskittynyt satamiin ja rantaväylille, ilmeisesti näin. Kun tuolla vähän kauempana on aivan yksinään. Saman huomasin kun purjehdin Hangosta ulkokautta Helsinkiin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sunnuntaina meloin isäni kanssa Ugin edustalla Putsaaren ohi ja yksi purjevene näkyi. Aika hiljaista oli, vaikka neljään asti keli oli upea ja tuuli tasainen.
Miksiköhän kaikki tunkevat sinne Barösundiin? Luulisi purjeveneellä ulkoväylän olevan mukavampi. Itse emme ole vielä Espoosta Porkkalan niemeä pidemmälle päässeet. Ulkokautta pääsisimme appivanhempien mökille tosi kätevästi. Onko tuo Porkkalan selän ylitys kovakin juttu 27 jalkaisella veneellä? Jos kerran isommatkaan eivät tuota reittiä uskalla käyttää.
Vastaushan on hyvin simppeli: siellä ulkoväylällä on paljon vähemmän maisemaa ihailtavana. Aika pieni, etten suorastaan sanoisi marginaalinen, on se osajoukko purjehtijoista, jotka ovat niin innostuneita veneen ja purjeiden trimmaamisesta, että heille riittää vaikkapa 6 tunnin legin ajanvietteeksi pelkkä purjehdus. Suurimmasta osasta on hauska katsella ohilipuvaa saaristomaisemaa tai vaikkapa toisia veneitä.
Siellä Uudenkaupungin seutuvilla taitaa olla venekantaa ylipäätään vähemmän kuin etelämpänä eikä se ole kovin suosittu suunta lähteä muualta.
Ketjun aloittajalle klo 18.00 oli "jo". Satamatarjonnan ja venemäärien suhteen vuoksi se nyt ei tietysti ole muutenkaan "jo" ainakaan sesonkina, mutta on se nyt oikeastaan muutenkin melko myöhään. Jos vaikkapa aamukymmenen tienoissa on lähdetty seilaamaan, niin aika luontevasti viimeistään joskus 16.00 seutuville suunnittelee seuraavan rantautumisen. Päivämatkat on silloin suunnilleen 30 mpk, etenkin saaristomerellä jäisi monta mukavaa paikkaa väliin, jos venyttäisi pidemmiksi. Ja onhan monet sen verran aamuvirkkuja, että lähtevät jo ennen aamuyhdeksää, jotkut kuulemma jopa kuuden-seitsemän maissa (pois se minusta :) )
Ok. Me tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti liittymään tuohon yksinseilaajien joukkoon. Olen rantoja kolunnut kajakilla vaikka kuinka ja monet upeat paikat on saavutettavissa vain meloen. Ulappa on mulle tällä hetkellä parasta näkymää, jos sitä sitten ehtii virtauslankojen seuraamiselta vilkaista. Vaimokin lukee mieluiten kirjaa, jos ei joudu pitämään seuraa taaperolle.
Ugiin kannattaa kyllä poiketa. On todella kiva kesäkaupunki ja Pakkahuoneella on Suomen parhaat munkit. Ei sinne enää Kustavista pitkä matka ole.
Minäpä taas tein yksinään viime viikonloppuna pidennetyn viikonloppukierroksen. Lähtö Paraisilta, sitten Jungfruskär, Djupvik Ahvenanmaan pohjoispuolella, Rödhamn ja Parainen. Djupvikenin kauniissa luonnonsatamassa ihmettelin miksei siellä ole yhtään pystykeulaisia veneitä. No, Rödhamnissa niitä sitten olikin paljon.
Kyllä matkanvarrella oli kohtuullisesti veneitä liikkeellä, vaikka onkin jo elokuu. Jokaisella legillä näkyi kymmenkunta venettä, tosin Ahvenanmerellä samaan suuntaan lauantaina kryssaili vain kaksi venettä, hekin Käringsundista Maarianhaminaan, minun jatkaessani 11m/s kryssituulessa matkaa Rödhamniin.
Onneksi olkoon "Tumpelotumppi". Olet tehnyt yksinäsi melkoisen rundin 3,5 päivässä(kö?).
Olin kaksi päivää Djupvikenissä. Liikkeelle lähdin ke iltapäivällä n. 35mpk Jungfruskäriin, sieltä n. 50mpk Djupvikeniin, kävin veneellä siellä tosin katsomassa Saggön kallioita ja palasin illaksi Djupvikeniin. Sitten n.50mpk Rödhamniin ja lopuksi "merikarhureittiä" kökarin kautta Paraisille 67 mpk.
Kotisatamassa olin sunnuntaina klo 22.00
Matkassa oli paljon hyviä tuulia, tosin eka päivä meni koneella, samoin Ahvenanmaan pohjoispuolelta Käringsundiin saakka.
Tykkään välillä tehdä suht, pitkiä purjehduksia yksinään, varsinkin kun lapset on siinä iässä ettei enää kovin usein tahdo mukaan ja vaimon kesäloma loppu.
Tarinassasi häiritsee hiukan se fakta, että viime lauantaina tuulet kävivät etelän-lännen suunnasta Maarianhaminankin tienoilla, joten Käringsundista Rödhamniin ei tarvinnut kryssiä pätkääkään. Ja tosituuli oli 6-9 m/s.
Nyhamnin tuulitiedot viime la oli 11m/s etelätuulta klo 17. jolloin ohitin sen. Muutenkin käringsundin ja Nyhamnin välillä oli etelätuulta koko ajan, keskipäivällä tuuli oli n. 7m/s Ehkä Maarianhamin satamassa tuuli oli enemmän lännen puolelta, mutta ei merellä.
Matkan selvisin kolmella pitkällä vendalla,, ja kuten kirjoitin "minun jatkaessani 11m/s kryssituulessa" eli tuuli koveni n. 16 aikaan ja oli koko illan Nyhamnin tuulitietojejn mukaan 11m/s
Sinun tarinassasi oli vain se vika että taisit olla grogilasin ääressä länsi satamassa silloin etkä merellä.
Historiatietojen mukaan Nyhamnissa oli viime lauantaina koko päivän ajan tuulta etelästä alle 10 m/s, myöhemmin illalla klo 21 sitten hiukan yli lounaasta. Keskituuli päivällä alle 4 m/s. Veneesi nousee huonosti tuuleen, jos Nyhamnin tasalla pitää kryssiä kohti Rödhamnia etelätuulessa...
Ilmoitappa lähteesi
Selvennykseksi vielä. Aluksi väitit tuulen olevan etelän ja lännen väliltä mikä nyt on sivuseikka, ja väitit tuulen olevan 6-9m/s. Ja toiseksi jos olet tutkinut karttaa niin huomaat, että Ahvenanmerta alaspäintullessa ja Nyhamnista KÄÄNNYTÄÄN Rödhamniin päin eli veneen suunta muuttuu jolloin etelätuulella ei enää ole kryssituulta. Otin klo 17.00 Nyhamnin kohdalla kännykkääni sen hetkiset tuulitiedot jossa silloin oli 11m/s kuten jo ilmoitin.. Olet ihme vonkaaja.
Tiedoksi vielä, että tuulet esim Maarianhaminassa ei välttämättä ole ollenkaan samat kuin esim Nyhamnissa. Viime kesänä lähdin Maarianhaminasta ylittämään Ahvenanmerta, silloin tuuli Kobbaklintarnin kohdalla arvioni mukaan n.5m/s kun taas Nyhamnin tuulitiedot ilmoitti10m/s.
Eli tuulet voivat olla monesti hyvinkin paikallisia, Viime la esim Märketissä tuuli taisi muistaakseni olla vain 6m/s.
Totta on että ennusteet antoi kännykkääni n. 6m/s lukemat lounaasta, mutta ne ei läheskään aina ole se mitä oikeasti tuulee.
Niin ja ilmoita mistä sait otettua klo 17 Nyhamnin tuulitiedot niin voin itsekin tarkistaa.
http://finnish.wunderground.com/global/stations/02980.html
Sieltä historiatiedot
http://www.weather.fi/Finland/Lemland/Nyhamn
Sieltä havaintohistoria
Vaikka alkuun
"...hekin Käringsundista Maarianhaminaan, minun jatkaessani 11m/s kryssituulessa matkaa Rödhamniin."
Juttu muuttuu vanhetessaan...
Ainakin Rödhamnissa neljän jälkeen tuuli pirun kovaa koko illan.
eikä näyttänyt lauantain tiuulitiedot olleen Nyhamnissa alle 8m/s
Näinhän se on. Hyvät jutut paranevat vanhetessaan..."Nyhamnissa pävällä 4m/s"
No, kiitos sinulle hauskasta jutustelusta.....
Havainnot siitä, että veneitä on ruuhkaksi saakka tietyllä alueella lähisaaristossa (varsinkin Suomenlahden länsiosan rannoilla ja Saaristomerellä) ja Itämeren suosikkisatamissa (kuten Visby, Kalmar, Christiansö jne) lienevät jokaiselle retkipurjehtijalle tuttuja. Siksi en oikeastaan ymmärtänyt, mikä oli viestiketjun aloittajan pointti. Olisiko pointti se, että heinäkuussa tällaisia paikkoja kannattaa välttää - jos haluaa nauttia rauhasta?
Voii hyvinkin olla, että nimimerkki "perhepurjehtija" edustaa varsinkin aloittelevien purjehtijoiden enemmistöä: nukutaan pitkään, seilataan muutama tunti ja hakeudutaan seuraavaan palvelusatamaan ennen iltaa. Mikäs siinä, jos sellaisesta tykkää. Jokaisella on omat mieltymyksensä. Onneksi sille vähemmistölle (johon itse kuulun), joka haluaa välttää tungosta, löytyy yhä vielä hienoja luonnonsatamia ja kylä/kalastussatamia sekä Itämeren alueelta että kauempaa. Jos viitsii tehdä muutaman vrk:n avomerilegejä, selviää ruuhkapaikkoja kauemmaksi.
Lähisaaristossakin on hiljaista heti, kun sesonkihuippu on ohi!
Mistä noista kylä-/kalastussatamista löytyisi parhaiten tietoa?
Satamakirjoista kyllä löytyy... Meripartiolaiset ovat keränneet muutaman julkaisun omien rannikoittemme satamista. Pohjanlahden pikkusatamista itselläni ei ole kirjallisuutta, vain karttamerkintöjä. Ruotsin itärannikon luonnonsatamista on mielestäni parhaiten tietoa ja karttaluonnoksia Åke Ameenin vanhassa teoksessa "Seglarhamnar på Ostkusten", josta on tehty uusi painos. Sellainen kannattaa hankkia. Norjan rannikon kyläsatamat ja vierassatamat löytyvät vaikkapa Redningssällskapetin liittymismaksuun sisältyvästä satamakirjasta, jonka nimi taitaa olla "Fritidshavner". Tanskalaiset satamat on kuvattu kirjassa "Havnelods 2011-2012". Omat satamakirjani ovat veneessä, joten nämä nimitiedot ovat muistinvaraisia esimerkkejä.
Ruotsin ja Tanskan vierassatamista on ilmaisjakelussa olevia satamakirjoja, joita saa sikäläisistä vierassatamista.
Satamatietoja löytynee myös nettisurffauksella.
Olen samaa mieltä. Ulkona on vähän liikennettä. Itämeren keskellä ei ketään, ei edes laivoja ja pimeällä on saaristossakin ihan tyhjää. www.snoopy.fi
Valtaosa purjehtijoista ajelee moottorilla vierassatamasta toiseen lyhyintä mahdollista reittiä.
Se porukka, joka nauttii purjehtimisesta hankkiutuu sitten usein vähän väljemmillekin vesille.
SE PORUKKA JOKA NAUTTII V E N E I L Y S T Ä hankkiutuu vesille!
Ja se porukka, joka nauttii yleisesti vesistöistä ja saaristomiljööstä, hankkiutuu sinne (jos pystyy) tavalla tai toisella ja ammentaa siitä iloa ja hyvinvointia tavalla tai toisella, siten kuin itse haluaa. Ei ole olemassa Yhtä Ainoata Tapaa (TM) viettää vapaa-aikaansa veneilynkään parissa, vaikka jotkut pikkusielut sitä jatkuvasti yrittävätkin tyrkyttää.