Puolustusliitto Natoon liittyminen tarkoittaa sitä, että Suomen ollessa puolustusliitossa, myös suomalaisia pitää lähettää Naton sotilaallisiin tehtäviin. Miten on, olisitko valmis lähettämään lapsesi sotaan Naton tulevaisuuden vuoksi, ja ottamaan osaa niihin rähinöihin, joihin Nato on valmis sekaantumaan?
Natoa puolustamaan?
Lähetätkö lapsesi...
12572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Puolustusliitto Nato"
"ja ottamaan osaa niihin rähinöihin, joihin Nato on valmis sekaantumaan?"
Tässähän on ilmiselvä ristiriita.
Jos NATO on puolustusliitto, niin miksi joukkoja pitäisi lähettää NATOn ulkopuolelle? (sekaantuminenhan viittaa NATOn ulkopuoliseen konfliktiin, ei toisen NATO maan puolustamiseen)
Naton toimintaa on laajennettu Pohjois-Atlantilta maailmanlaajuiseksi, koska Yhdysvallat sai aikaan päätöksen siitä, että Yhdysvaltoja vastaan on 11.9.2001 hyökätty ja että Yhdysvaltoja tulee auttaa Naton 5. artiklan perusteella, mikä kyllä sitoutuu YKn 51. artiklan periaatteeseen.
Näin ollen Naton toimialue on laajentunut huomattavasi vajaassa kolmessa vuodessa.
No niin, nyt päästiin asiaan!
Ensinnäkin Natosta puhutaan niinkuin se olisi vaan ja ainoastaan puiolustusta varten. Ei puhuta sillä tavalla kuin asiat on...Nato on sotilasliitto, ja sotilaat ovat sotaa varten. Jos siis Nato katsoo, että jossain päin maailmaa sen tulee puolustautua vihollista vastaan, niin sinne on silloin mentävä, olipa se paikka vaikka sitten jokin arabivaltio, jossa on öljyä tai joku muu vaarallinen vihollinen...jossa on luonnonrikkauksia...
Jos Suomi liittyy sotilasliittoon, niin Suomi joutuu lähettämään joukkoja sotaan.
Siinä koko juttu yksinkertaisuudessaan.
Olisitko siis valmis lähettämään omat lapsesi sotaan?
Missä päin maailmaa vaan vilahtaakin terroristin naama, niin kyseessä on sitten Yhdysvaltain vihollinen...valtio, joka tukee terrorismia, ja joka sen vuoksi on hyökännyt Yhdysvaltoja vastaan...
Oletko valmis lähettämään lapsesi sotaan minne päin maailmaa tahansa, jotta esim. Yhdysvaltojen asukkaat tuntisivat olonsa turvalliseksi?
Voisitteko luetella ensin kaikki NATO-maat, kun tuo muisti pätkii sen verran etten niitä muista...
Ja sitten seuraavaksi voisitte kertoa, että mitkä kaikki nato maat ovat lähettäneet sotilaita NATOn ulkopuolella käytäviin konflikteihin.
Tässä ovat Nato-maat
http://www.nato.int/structur/countries.htm
Belgia - kieltäytyi antamasta Ranskan ja Saksan kanssa Turkin Naton 4. artiklan mukaisissa konsultaatioissa Naton 5. artiklan mukaista suojaa siltä varalta, että Irak hyökkäisi ensiksi ennen kuin Turkin alueelta hyökättäisiin Irakiin.
Bulgaria - koska Turkki ei antanut tukikohtiaan hyökkäykselle Irakiin siksi, että se ei halua EU-jäsenyyttä hakevana maana vaarantaa suhteitaan Saksaan tai Ranskaan, jouduttiin Bulgaria ottamaan Romanian ohella toiseksi Nato-maaksi Yhdysvaltain Keski-Aasian toimintaa varten sen tukikohtien vuoksi.
Kanada - kieltäytyi Irakista
Tshekki - on vähäisessä määrin mukana koalitiossa.
Tanska - ilmoittautui pääministerinsä Rasmussenin johdolla koalitioon eturivin maaksi. Lähetti laivan, sukellusveneen ja muutaman yhdysupseerin Irakin sotaan liian myöhään, mutta silti seuraamaan tapahtumia. Yhdysvallat pyysi 4000 sotilasta ja prikaatin esikunnan miehitystä varten valloituksen jälkeen, mutta poliittisista paineista hallitus lähetti vain 10%:ia eli noin pataljoonan. Tanska päivystää Belgian, Britannian ja Norjan kanssa Baltian ilmatilaa Liettuasta käsin ja pitää upseerikoulua Virossa. Viro on vanhaa Tanskan aluetta; Tallinn => Tanskan linna.
Viro - on mukana koalitiossa ja pitää korkeaprofiilista ulkopolitiikkaa. Pääministeri Peter Paartsin transatlanttinen linja on kuultavissa Viron uutislähetyksistä
http://www.er.ee/eng/uudis . Se on retorisesti transatlanttisempaa kuin eduskunnan puhemiehen, mutta käytännössä Viro lakkauttaa armeijansa ja panee koko 2%:ia kansantulostaan 2 500 sopimussotilaan palkkoihin. Virolaisia on Irakissa noin 40. Heistä on 1/4 haavoittunut ja muutama kuollut.
Ranska - vastustaa koalitiota ja vastusti Irakin sotaa. Yhdessä Belgian ja Saksan kanssa kieltyätyi myöntämästä Turkille turvallisuustakuuta, mikäli Irak olisi hyökännyt itsepuolustuksekseen ensin. Bushin hallinto halusi raivata Irakista ranskalaisen TotalFinaElfin pois samoin kuin venäläisen LUKoilin tehdäkseen tilaa Exxon Mobilille ja Chevron Texacolle.
Saksa - Kosovosta kyllästyneenä kieltäytyy enää antamasta avointa valtakirjaa Yhdysvalloille ja kieltäytyi yhdessä Ranskan ja Belgian kanssa antamasta Naton 5. artiklan mukaista turvallisuustakuuta Turkille, jos Irak olisi itsepuolustuksekseen hyökännyt ennen kuin Pohjois-Irakiin olisi hyökätty Turkin alueelta.
Kreikka - pitää Suomen, Itävallan, Puolan ja Saksan tapaan edelleen yleistä asevelvollisuutta. Kreikan on Turkin arvaamattomuuden vuoksi pidettävä suhteita myös Venäjään ja se ostaa sielä aseita. Kreikan maavoimat ovat kuitenkin puolalaisten mukaan Puolaa vanhanaikaisemmat.
Unkari - muodollisesti innokas koalitiomaa, joka tarjosi myös koulutuskeskuksen Yhdysvaltain asettaman hallinnon tuleville virkamiehille. Projekti kuivi kuitenkin kokoon.
Islanti - Nato-maa siksi, että antaa Yhdysvalloille lentotukikohdan. Ei omaa armeijaa.
Italia - Berlusconi pyrkii Blairin rinnalle tai ohikin transatlanttisuudessa. Osallistuminen Irakiin lähinnä profiilinkohotustoimi maan nostamiseksi keskikastista pinnalle EUssa.
Latvia - Viroa tiukempaa kansallisuuspolitiikkaa tekevä maa. Osallistuu koalitioon.
Liettua - koalitiomaa.
Luxemburg - mukailee Belgiaa.
Alankomaat - on sekä transatlanttinen Nato-maa, että perinteinen rauhanturvamaa.
Norja - halusi kieltäytyä Irakista, mutta Yhdysvallat ilmoitti lähettiläänsä suulla, ettei Yhdysvalloilla "ole kiire" täyttää Norjan turvallisuustakuuta (mikäli Venäjä hyökkäisi). Näin ollen norjalaisten oli tehtävä se, mikä Tanskankin eli lähetettävä pataljoona Irakiin. Norjalaiset ovat kuitenkin vetäytyneet, mutta osallistuvat korvaukseksi aktiivisemmin Afganistaniin.
Puola - kohtalaisen innokas koalitiomaa. Tekee, minkä voi Venäjän ärsyttämiseksi.
Portugal - ei havaintoa
Romania - Turkin korvike Yhdysvaltain tukikohtamaana. Suuri maavoimien uudistusohjelma meneillään ja Bulgariaa tärkeämpi Nato-maa, mihin myös Yhdysvallat panostaa. Romania vaikuttaa välillisesti myös Moldovan kautta Ukrainaa, mitä myös kosiskellaan Natoon.
Slovakia - ei erityisiä havaintoja
Slovenia - ei erityisiä havaintoja.
Espanja - koalitiomaa vastoin kansan tahtoa. Pääministeri José Maria Aznár lähetti espanjalaiset Irakiin, vaikka 90%:ia espanjalaisista vastusti. Tuloksena 198 kuolonuhria vaatinut Madridin pommi-isku, pääministerin vaihdos ja espanjalaisten vetäytyminne Irakista.
Turkki - EUn jäsenvaltioehdokas, joka herkesi noudattamaan perustuslakiaan Irakin kysymyksessä ja olemaan loukkaamatta Ranskaa, Saksaa tai Belgiaa.
Britannia - brittiläinen imperiumi on riippuvainen Yhdysvaltain merimahdista. EUn ja Naton ainoa todellinen Yhdysvaltain liittolainen.
Yhdysvallat - suuri ja kaunein. Kuitenkin sen oma politiikka on kiistanalainen myös Irakin suhteen sisäpoliittisesti.
mikä on sitoutunut YK:n 51. artiklaan, minkä perusteella käytiin mm. Korean sota 1950-1953.
Se, että Yhdysvallat kytki Naton osaksi maailmanlaajuista terrorismin vastaista taistelua väittämällä Naton 5. artiklan perusteella tarvitsevansa tukea 11.9.2001 yllätyshyökkäystä vastaan, on muuttanut Naton globaalijärjestöksi Yhdysvaltain kansallista turvallisutta varten.
Tästä johtuvat ulkopoliittiset erimielisyydet.
on artiklat sekaisin. Irakin kohdalla 5.artikla ei ollut koskaan mukana.
Nato ei käytä lapsisotilaita.
Koalitio tappaa oheisvahinkoina naisia ja lapsiakin.
se on täysin koalition ongelma.
"Koalitio tappaa oheisvahinkoina naisia ja lapsiakin."
Onneksi olkoon! Olet keksinyt jotain mullistavaa... Voisit varmaankin vaikka tehdä muodollisen tutkimuksen aiheesta otsikolla: "Sota on vaarallista."
Tämä havainto on kyllä niin hyvä, että mikäli viitsit kerätä hieman tietoja sen tueksi, ja perustelet asiasi hyvin, niin kyllä suorituksesi on vähintäänkin nobelin arvoinen...