Rakkaus: mitä se voi olla

Puranpa nyt tänne tarinani kun ei muuallekaan keksi.

Olen ujonpuoleinen nörttipoika, jolla ei suuremmin ole ystäviä. Yläasteaikoina minulla oli niitä muutama joiden joukkoon kuului myös pari naispuolista. No yhden tytön kanssa sitten tultiin hiukan läheisemmiksi, ehkä jopa ystäviksi. Seuraavina vuosina hän muutti toiselle paikkakunnalle ja olimme yhteydessä pääasiassa mesettelyn ja sähköpostien kautta.

Niiden vuosien aikana puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä pitkälle iltamyöhään ja ennen kuin huomasinkaan niin olin rakastunut. Sanon rakastunut enkä ihastunut, koska ihastumisen tunne menee ajan kanssa ohi. Nyt tunteideni alkamisesta on kulunut lähes puoli vuosikymmentä. Emme ole enää vakituisessa yhteydessä vaan olemme kasvaneet erillemme ja tunteeni häntä kohtaan eivät ole muuttuneet.

Asian tradegia on siinä, että kyseinen nuori nainen tietää tunteeni häntä kohtaan mutta sanoi aikoinaan ettei halua riskeerata ystävyyttämme. Olen hyväksynyt sen tosiasian, että joudun elämään tunteideni tuoman piston kanssa lopun elämääni ja toivon vain että ajan kanssa tunteeni viilenisivät edes hiukan.

Tarinan opetus: älä anna itsesi rakastua ellet tiedä varmuudella, että tunteisiisi vastataan. Muuten se niin ihana tunne, jota rakastuneilla kerrotaan olevan tulee todellisuudessa olemaan katkeraakin katkeraa nieltävää ja pysyy sydämessä pitkän pitkän aikaa.
4163
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ihan kuule oma vikasi. Yleesä miehet ei koskaan kerro tunteistaan, etkä ole kertonut sinäkään. Koskaan et ääneen ole kuitenkaan mitään sanonut tunteistasi. Täällä haet sääliä, tosiasiassa sulla on ollut vino pino suhteita, joissa ei ole kuitenkaan ollut mitään hankalaa. Onko kiva kaataa toisen niskaan se, että toisessa on aina vika. Kyllähän minä mutta kun tuo toinen.. jne. Ei kuule käy sun tarinas sääliks yhtään, luultavasti tuo toinen ei ole ikinä edes aavistanut mitään kun sinähän et riskeeraa kerran. Kai sä olet vielä muistanut käyttäytyä mahdollisimman inhottavasti ja tylysti, ettet vaan riskeeraa mitään. Ole vielä niinkuin tyypit yleen on, että on olematta tekemisissä, niin ei varmaan mikään riski kasva. Näin ne menee.

Äänestä
  • Ilmeisesti artikuloin tarinan väärin mutta todellakin kerroin kyseiselle tytölle tunteistani... kolmesti että ei ole siinä vika mutta kiitos kuitenkin rakentavasta kritiikistä.

    Äänestä

  • KatkerastiRakastunut kirjoitti:

    Ilmeisesti artikuloin tarinan väärin mutta todellakin kerroin kyseiselle tytölle tunteistani... kolmesti että ei ole siinä vika mutta kiitos kuitenkin rakentavasta kritiikistä.

    No ei tuosta ed. kannata välittää, kunhan urputtaa.

    Mutta joskus käy vain niin ettei tunne ole molemminpuolinen ja ystävyys on kuitenkin varsin arvokas asia.
    Ei tietenkään korvaa rakkautta, mutta ajan oloon rakkauskin laimenee, siis jos on suhteessa toiseen, ystävyys taas voi säilyä läpi elämän.
    Itse arvostan ystävyyttä todella korkealle.

    Äänestä

Olen kohdannut sen tosiasian, että toisella ei ole romanttisia tunteita, vain kaveri haluaa olla. Kerroin minäkin tuntemukseni ja aikamoinen shokki ja nöyryytyshän se on tunnustaa tosiasiat. Pahalta tuntuu. Paras apu vaan on totuuden myöntäminen ja seuraava askel avoimin silmin jatkaa elämistä. Nörtitkin löytää todellisen rakkauden, rakkauden jossa tunteet ovat molemmin puoliset. Aikaa vie vain löytöretki enemmän tai vähemmän.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KatkerastiRakastunut kirjoitti:

Puranpa nyt tänne tarinani kun ei muuallekaan keksi.

Olen ujonpuoleinen nörttipoika, jolla ei suuremmin ole ystäviä. Yläasteaikoina minulla oli niitä muutama joiden joukkoon kuului myös pari naispuolista. No yhden tytön kanssa sitten tultiin hiukan läheisemmiksi, ehkä jopa ystäviksi. Seuraavina vuosina hän muutti toiselle paikkakunnalle ja olimme yhteydessä pääasiassa mesettelyn ja sähköpostien kautta.

Niiden vuosien aikana puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä pitkälle iltamyöhään ja ennen kuin huomasinkaan niin olin rakastunut. Sanon rakastunut enkä ihastunut, koska ihastumisen tunne menee ajan kanssa ohi. Nyt tunteideni alkamisesta on kulunut lähes puoli vuosikymmentä. Emme ole enää vakituisessa yhteydessä vaan olemme kasvaneet erillemme ja tunteeni häntä kohtaan eivät ole muuttuneet.

Asian tradegia on siinä, että kyseinen nuori nainen tietää tunteeni häntä kohtaan mutta sanoi aikoinaan ettei halua riskeerata ystävyyttämme. Olen hyväksynyt sen tosiasian, että joudun elämään tunteideni tuoman piston kanssa lopun elämääni ja toivon vain että ajan kanssa tunteeni viilenisivät edes hiukan.

Tarinan opetus: älä anna itsesi rakastua ellet tiedä varmuudella, että tunteisiisi vastataan. Muuten se niin ihana tunne, jota rakastuneilla kerrotaan olevan tulee todellisuudessa olemaan katkeraakin katkeraa nieltävää ja pysyy sydämessä pitkän pitkän aikaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu