Jatkojohtoon toinen

siis pelkästään sillä etta laita sen tulpan ja haaroit ei oikeastaan synny ylikuormitusta ensimmäiseen johtoon vaan sillä että laitat siihen kakkos johtoon paljon isoja laitteita, pölynimurin , lämmittimen , vedenkeittimen ja nämä kaikki yli 1000w laitteet yhtä aikaa päälle lämpeneen ensimmäinen jatkojohto enemmän kuin se kakkosjohto, siinä tapauksessa että pistorasia ykkösessäkin on vilä paljon kuormitusta päällä.

jos jatkojohdot ovat esim tietokonen käytössä ei vaaraa vaikka kaikki päällä yhtäaikka. mutta jos käytät esim keittiössä pitää olla tarkkana että et käytä kaikkia laitteita yhtä aikaan.

Aino vaara on että jos kakkos jatkojohtoon liitettyyn laitteeseen tulee vikaa, oikosulku , ovat liitäntä kaapelit niin ohutta johtoa esim 0.75mm2 niin sulake esim 10A ei laukea ja johdot toimivat ns. sähkölämmittimen tavoin ikään kuin ne olisivat lämmittimen vastuslankoja.

Jos hankit vielä kunnolliset jatkojohdot joissa lukee 3 x 1,5 mm2 ei tätä edellistä oikosulun vaaraa ole.

Amis pelle kirjoitti:

siis pelkästään sillä etta laita sen tulpan ja haaroit ei oikeastaan synny ylikuormitusta ensimmäiseen johtoon vaan sillä että laitat siihen kakkos johtoon paljon isoja laitteita, pölynimurin , lämmittimen , vedenkeittimen ja nämä kaikki yli 1000w laitteet yhtä aikaa päälle lämpeneen ensimmäinen jatkojohto enemmän kuin se kakkosjohto, siinä tapauksessa että pistorasia ykkösessäkin on vilä paljon kuormitusta päällä.

jos jatkojohdot ovat esim tietokonen käytössä ei vaaraa vaikka kaikki päällä yhtäaikka. mutta jos käytät esim keittiössä pitää olla tarkkana että et käytä kaikkia laitteita yhtä aikaan.

Aino vaara on että jos kakkos jatkojohtoon liitettyyn laitteeseen tulee vikaa, oikosulku , ovat liitäntä kaapelit niin ohutta johtoa esim 0.75mm2 niin sulake esim 10A ei laukea ja johdot toimivat ns. sähkölämmittimen tavoin ikään kuin ne olisivat lämmittimen vastuslankoja.

Jos hankit vielä kunnolliset jatkojohdot joissa lukee 3 x 1,5 mm2 ei tätä edellistä oikosulun vaaraa ole.

kunnollisessa 16A jatkojohdossa lukee 2,5mm2. (tosin saatavuus on olematonta ja ite ne joutuu tekemään. on muuten 1-vaiheisena maallikolle sallittua puuhaa, _jos_tietää_mitä_tekee_)

mikään ei kiellä myymästä 1,5mm2 roikkaa 16A käyttöön, mutta ite jätän semmoset kauppaan, jos niiden perään on tarkoitus kytkeä mitään yli kilowatin vehkeitä, taikka sitä sähköä pitäis saada yli 20 metrin päähän vaikka kuinka pienelle laitteelle.

alottajan tilanne tosin kuullostaa perinteisemmältä tietokoneen/kotiteatterin taakse kasautuneelta töpselihelvetiltä, joissa muuten voi kyllä mättää jatkojohtoja mielinmäärin, mutta järeämmän viritinvahvistimen suosittelisin kytkemään mahdollisimman vähillä liitoksilla, mielellään suoraan kiinteään pistorasiaan. digiboksit, telkkarit ja pleikkarit joutaa olla pilipali-roikankin perässä.

ihan.oikea.sahkari kirjoitti:

kunnollisessa 16A jatkojohdossa lukee 2,5mm2. (tosin saatavuus on olematonta ja ite ne joutuu tekemään. on muuten 1-vaiheisena maallikolle sallittua puuhaa, _jos_tietää_mitä_tekee_)

mikään ei kiellä myymästä 1,5mm2 roikkaa 16A käyttöön, mutta ite jätän semmoset kauppaan, jos niiden perään on tarkoitus kytkeä mitään yli kilowatin vehkeitä, taikka sitä sähköä pitäis saada yli 20 metrin päähän vaikka kuinka pienelle laitteelle.

alottajan tilanne tosin kuullostaa perinteisemmältä tietokoneen/kotiteatterin taakse kasautuneelta töpselihelvetiltä, joissa muuten voi kyllä mättää jatkojohtoja mielinmäärin, mutta järeämmän viritinvahvistimen suosittelisin kytkemään mahdollisimman vähillä liitoksilla, mielellään suoraan kiinteään pistorasiaan. digiboksit, telkkarit ja pleikkarit joutaa olla pilipali-roikankin perässä.

Puolentoista neliön kupari muuten johtaa paremmin kuin vähänkään rimpula jatkojohdon sisällä oleva messinkinen virtakisko. Siis se, johon pistokkeet työnnetään. Tyypillisen messingin, jossa on sinkkiä (kuparissa) suuruusluokkaa 20-30% sähkönjohtokyky on 28% kuparin sähkönjohtokyvystä. Siispä tyypillinen kisko, esim haarapistorasioissa käytetty, joka on puoli milliä paksua ja kuusi milliä leveää, vastaa sähkönjohtavuudeltaan 0,84 -neliöistä kuparia. Eli 28% kolmeneliöisen kuparinjohtavuudesta.

Esim. Saksalainen Brennenstuhl tekee laatutavaraa, vaikka kaapeli onkin 1,5mm2. Messinkikiskokin on selvästi tavaomaista järeämpää. Ja jatkojohdot saa ihan helposti ruuvattua auki ja tarkistettua, toisin kuin markan kiinaviritykset. Itsellä on näitä useita -olen tykännyt:
http://www.brennenstuhl.com/content.php?Produkte%2FMulti-way+Extension+Sockets%2FPremium-Alu-Line%2FPremium-Alu-Line&seite=shop/produkte.php&hauptrubrik=72&details=1311

http://www.brennenstuhl.com/ibase/module/medienarchiv/dateien/artikelbilder_ex_en/1391000016-Master.jpg

Clas Ohlsonin tiedän myyvän noita, mutta ehkäpä joku muukin myy. Muuten, tuon virtakytkin on hyvä kuin mikä, ja hyväksymisleimoja täynnä! Ei saa femmalla noita, mutta laatuun olen tyytyväinen. Ei muuten ole ollut vielä tarvetta koskaan ottaa tuollaisesta 16A:n virtaa. Kymppi on riittänyt, ja sitäkin korkeintaan satunnaisesti.

Kilowatti on muuten vain reilut 4 ampeeria. Ei tuota vielä pelätä tarvitse.

Amis pelle kirjoitti:

siis pelkästään sillä etta laita sen tulpan ja haaroit ei oikeastaan synny ylikuormitusta ensimmäiseen johtoon vaan sillä että laitat siihen kakkos johtoon paljon isoja laitteita, pölynimurin , lämmittimen , vedenkeittimen ja nämä kaikki yli 1000w laitteet yhtä aikaa päälle lämpeneen ensimmäinen jatkojohto enemmän kuin se kakkosjohto, siinä tapauksessa että pistorasia ykkösessäkin on vilä paljon kuormitusta päällä.

jos jatkojohdot ovat esim tietokonen käytössä ei vaaraa vaikka kaikki päällä yhtäaikka. mutta jos käytät esim keittiössä pitää olla tarkkana että et käytä kaikkia laitteita yhtä aikaan.

Aino vaara on että jos kakkos jatkojohtoon liitettyyn laitteeseen tulee vikaa, oikosulku , ovat liitäntä kaapelit niin ohutta johtoa esim 0.75mm2 niin sulake esim 10A ei laukea ja johdot toimivat ns. sähkölämmittimen tavoin ikään kuin ne olisivat lämmittimen vastuslankoja.

Jos hankit vielä kunnolliset jatkojohdot joissa lukee 3 x 1,5 mm2 ei tätä edellistä oikosulun vaaraa ole.

"Aino vaara on että jos kakkos jatkojohtoon liitettyyn laitteeseen tulee vikaa, oikosulku , ovat liitäntä kaapelit niin ohutta johtoa esim 0.75mm2 niin sulake esim 10A ei laukea ja johdot toimivat ns. sähkölämmittimen tavoin ikään kuin ne olisivat lämmittimen vastuslankoja."

Amatööri kun olen, niin mutullahan etenen, mutta uskallan täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella väittää, että jos 0,75 neliömillisen kuparikaapelin perään tekee oikosulun, niin 10A:n hidaskin sulake tai johdonsuoja toimii varmasti alle puolessa sekunnissa.

Standardin 60127-2-5 mukainen 5x20 millinen keraaminen, hidas (T) sulake palaa kymmenkertaisella virralla max. 150 millisekunnissa (0,15s), virta-arvosta riippumatta. Tämä sulakekokohan ei liity tähän juttuun, mutta kun minulla sattuu olemaan Littelfusen datalehtiä noista.

Paljonko uskallamme olettaa tässä esimerkissä jatkokaapelille pituutta? Sanokaamme 3 metriä. Sen mittaisia jatkiksia olen nähnyt (mutten koskaan valmisjohtoa, minkään mittaista, jonka kaapelin poikkipinta-ala olisi vain 0,75 neliömilliä).

Minulla on Asea Skandian pesukone (ei mikään Kikantin "halvempi-kuin-ikinä -malli") vuodelta 1997, ja sen liitosjohto on jostain syystä vain 0,75mm2. Nytkö minun pitäisi uskoa, että jos koneessa tapahtuu oikosulku, niin sähkö se vain jatkaa kulkemistaan ja alkaa grillata liitosjohtoparkaa rapeaksi? Pistorasia on johdonsuojan C16 takana. Sähköistys ja koko talo on vuodelta 2005.

Mutta vaikka puhuttaisiin edellisen osoitteeni vanhoista sähköistä, niin lopputulos olisi sama. Siellä oli vain 1x25A nousu ja putkirempan jälkeen kylppärin (pesukone-) sulake oli keraaminen hidas 16A. Talo on 50-luvun alkupuolelta.

Siinä olet oikeassa, ettei jatkojohtoja kannata ketjuttaa, ainakaan paljon, eikä ainakaan kuormittaa loppupäätä kovin paljoa. Jo lukuisat liitokset tuovat häviönsä ja lämpenevät.

Aloittajan kannattaa laskea kulutuslaitteiden watit tai ampeerit yhteen ja huolehtia, ettei yhden sulakkeen tai johdonsuojan läpi yritetä ottaa enempää kuin on suunniteltu. Jos sulake on 10A, se on 2300W (jos 16A, se on 3680W). Eli 10 ampeeria kertaa 230 volttia on teho watteina. Vastaavasti 2300 wattia jaettuna jännitteellä, 230V, on virta, A. Teho jaettuna virralla on jännite.

Ja vaikka sulakkeen saisikin liiasta käytöstä posahtamaan, eihän se mikään maailmanloppu ole. Kuormat esin pois ja uusi sulake tilalle. Tai automaattisen johdonsuojan vivun nostaminen takaisin ylös. :)

Aivan aito amatööri kirjoitti:

"Aino vaara on että jos kakkos jatkojohtoon liitettyyn laitteeseen tulee vikaa, oikosulku , ovat liitäntä kaapelit niin ohutta johtoa esim 0.75mm2 niin sulake esim 10A ei laukea ja johdot toimivat ns. sähkölämmittimen tavoin ikään kuin ne olisivat lämmittimen vastuslankoja."

Amatööri kun olen, niin mutullahan etenen, mutta uskallan täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella väittää, että jos 0,75 neliömillisen kuparikaapelin perään tekee oikosulun, niin 10A:n hidaskin sulake tai johdonsuoja toimii varmasti alle puolessa sekunnissa.

Standardin 60127-2-5 mukainen 5x20 millinen keraaminen, hidas (T) sulake palaa kymmenkertaisella virralla max. 150 millisekunnissa (0,15s), virta-arvosta riippumatta. Tämä sulakekokohan ei liity tähän juttuun, mutta kun minulla sattuu olemaan Littelfusen datalehtiä noista.

Paljonko uskallamme olettaa tässä esimerkissä jatkokaapelille pituutta? Sanokaamme 3 metriä. Sen mittaisia jatkiksia olen nähnyt (mutten koskaan valmisjohtoa, minkään mittaista, jonka kaapelin poikkipinta-ala olisi vain 0,75 neliömilliä).

Minulla on Asea Skandian pesukone (ei mikään Kikantin "halvempi-kuin-ikinä -malli") vuodelta 1997, ja sen liitosjohto on jostain syystä vain 0,75mm2. Nytkö minun pitäisi uskoa, että jos koneessa tapahtuu oikosulku, niin sähkö se vain jatkaa kulkemistaan ja alkaa grillata liitosjohtoparkaa rapeaksi? Pistorasia on johdonsuojan C16 takana. Sähköistys ja koko talo on vuodelta 2005.

Mutta vaikka puhuttaisiin edellisen osoitteeni vanhoista sähköistä, niin lopputulos olisi sama. Siellä oli vain 1x25A nousu ja putkirempan jälkeen kylppärin (pesukone-) sulake oli keraaminen hidas 16A. Talo on 50-luvun alkupuolelta.

Siinä olet oikeassa, ettei jatkojohtoja kannata ketjuttaa, ainakaan paljon, eikä ainakaan kuormittaa loppupäätä kovin paljoa. Jo lukuisat liitokset tuovat häviönsä ja lämpenevät.

Aloittajan kannattaa laskea kulutuslaitteiden watit tai ampeerit yhteen ja huolehtia, ettei yhden sulakkeen tai johdonsuojan läpi yritetä ottaa enempää kuin on suunniteltu. Jos sulake on 10A, se on 2300W (jos 16A, se on 3680W). Eli 10 ampeeria kertaa 230 volttia on teho watteina. Vastaavasti 2300 wattia jaettuna jännitteellä, 230V, on virta, A. Teho jaettuna virralla on jännite.

Ja vaikka sulakkeen saisikin liiasta käytöstä posahtamaan, eihän se mikään maailmanloppu ole. Kuormat esin pois ja uusi sulake tilalle. Tai automaattisen johdonsuojan vivun nostaminen takaisin ylös. :)

Ihan oikeessa ootte, mutta tarkoitankin että jos laitat sen Aseaskandina sitten vielä vaikka kahden haaroitusjohdon päähän , ja lisää kuormaa tulee ensimmäiseen 0,75 mm2 johtoon kaikien laitteiden summavirta.

En sitten tiedä kun aina näistä jatkojohdoista varoitellaan.

joillakin voi olla 25 metriä pitkä talo ja olkkarin koko 60m2

amis pelle kirjoitti:

joillakin voi olla 25 metriä pitkä talo ja olkkarin koko 60m2

jos asuu vanhassa kyläkoulussa, ei varmaankaan kysele jatkojohtojen ketjuttamisen ongelmista täällä ;) ei nimittäin sovi ihan jokaiselle kaupunkilaiselle tommonen elämänmuutos ja landella jatkojohtojen tekeminen/korjaaminen neljävuotiaasta saakka on opettanu miten ja missä tilanteissa ne hajoaa ;)