Isälläni todettiin Parkinsonin tauti talvella. Hän aloittaa pian lääkityksen, jonka pitäisi lieventää oireita, mutta parantavaa lääkettähän ei ole olemassa. Tauti etenee tietysti yksilöllisesti, mutta kiinnostaisi kuulla kokemuksia kyseisestä taudista muilta omaisilta ja ehkä sairastuneilta. Miten olette jaksaneet?
Parkinsonin taudista
Tiinu
82226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kertositko millaisia oireita sinun isälläsi oli, ennekuin havaittiin tauti.
Olen 57-v nainen ja olen saanut diaknosin 2-v sitten. Menin kääkäriin kun olin työpaikalla kaatunut ja vasen käsi ja hartia tärähti niin paljon ,että se jumittui eikä se antanut periksi vaikka kuinka hoidettiin ja hierottiin .
Ei se tautia aiheuttanut ,mutta oireet tuli ilmi.
Kaikki lihasjäykkyys,kankeus ,hitaus ,ja minulla kova särky hartiassa ,lavassa ja kädessä. Kaikilla ei ole kipuja .Joillakin puhe vaikeutuu.
Vasemmankäden myötäliikkeet on jäänyt kokonaan pois kävellessä .Kaikki asiat tulee viiveellä ="seuraavassa säkeistössä".Minulta meni jo kauan sitten hajuaisti esim.
Ensin tieto vei koko elämänhalun ,mutta n.vuoden kuluttua jaksoin lähteä kuntoutus ja sopeutumis kurssille Turkuun SUVITUULEEN . Se oli hyvä juttu.
Nyt olen päässyt henkisesti tasapainoon ja elämä jatkuu . Tämä sairaus ei onneksi vie järkeä ja muistia . Vaikuttaa liikkumiseen ja kaikkeen toimintakykyyn . Liikunta kaikissa muidoissa on hirmu tärkeä !!! Ei sa jäädä suremaan ja löhöämään.
Lääkkeistä on kyllä apua kun sen määrät saadaan sopiviksi. Paljonhan niitä on jo nyt ,saati sitten tulevaisuudessa .Valitettavasti niistä jotkut väsyttää ,mutta lääkevalinnoilla voi vaikuttaa .
Elämä jatkuu
s-posti [email protected]
Kukapa niitä lääkkeitä rakastaa ,en ainakaan minä.
Mutta kun särky ja lihaskrampit tulevat niin koviksi ,ettei saa nukuttua eikä kärsi liikkua ja tehdä töitä . Silloin on pakko hyväksyä sekin .
Itse olen myös käyttänyt luontaistuotteita kauan ja käynyt hierojalla enemmän kuin varat sallii .mutta ei ne enää riittänyt.
Kun oireet ilmaantuu ,on dopamiinin tuotanto jo vähentynyt 80% ,joten sairaus on jo aika pitkällä .
Liikunta ja kaikki toiminta on ehdottomasti hyvä.
Joten ylös ulos ja lenkille ja veeeenyyytyksiä.
Lääkitystä ei kannata aloittaa pieniin oireisiin, jos niillä vain pärjää. Vallitseva käsitys lääkäreillä tuntuu olevan, että diagnoosin jälkeen aloitetaan lääkitys. Nyt ollaan kuitenkin jo sitä mieltä, että paras lääke ensisijaisesti on liikunta. Lukekaa netistä ulkolaisilta sivuilta miten maailmalla hoidetaan tätä tautia. Ja vielä varoitus Sinemetistä; aiheuttaa toisille tuskallisia sivuoireita ja riippuvuutta sekä todennäköisesti syöpää. Itse olen saanut helpotusta luontaistuotteista.
kerroit, että olet saanut helpotusta luontaistuotteista. Mitähän tuotteita olet käyttänyt? Olen kiinnostunut.
Olen samaa mieltä siitä, että pieniä oireita kannattaa sietää, mutta joskus on pakko käyttää lääkkeitä. Niitäkin mieluimmin liian vähän kuin liikaa koska lääkkeen vaikutus heikkenee pidempään käytettynä. ja liikunta on kaiken a ja o.
olen käynyt hivenainelääkärin vastaanotolla ja käyttänyt kaksi vuotta erilaisia hivenaineita yhdessä ja erikseen. Ylivoimaisesti paras on ollut karnosiini yhdistettynä e-epaan. Tuloksena on ollut energisyys ja vapinan väheneminen. Kaikki on kuitenkin yksilöllistä.
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,160700,2004-04-24
Hei!
Mun isälläni todettiin Parkinsonin tauti n.4v sitten. Ensimmäiset oireet olivat puheäänen pieneneminen ja puheen tuottamisen vaikeudet. Sitten tulivat tasapainohäiriöt ja liikkuminen meni todella vaikeaksi ja kankeaksi.
Isälläni tämä tauti eteni ilmeisesti harvinaisen nopeasti. Loppuaikoina oli vaikeuksia nielemisen kanssa eli syöminen oli heikkoa.
Nyt isäni on kuollut, 62-vuotiaana ='(