Ålands historia del III

ålänningen

Åtminstone sedan medeltiden bedrev ålänningarna en omfattande handel, framför allt på Reval, Stockholm och Åbo. En ström av åländska allmogeskutor, lastade med fisk, sälkött, tran, levande boskap, ved och kalk, har genom århundradena trafikerat såväl Ålands hav som Finska viken.
I mitten av 1800-talet började de åländska bönderna också ägna sig åt regelrätt fraktsjöfart. Först trafikerades mestadels bara Östersjön, men i högkonjunkturen efter Krimkriget lockades bönderna att bygga allt större skutor, som även gick i Nordsjön och ibland till Medelhavet. 1865 seglade en åländsk skuta, barken Preciosa av Eckerö, för första gången över Atlanten.

Under senare hälften av 1800-talet var rederierna verkliga folkrörelser. Också många drängar och pigor hade andelar i skutor och hoppades på goda vinster. Mest engagerad i denna tidiga sjöfart var man i Lemland och Vårdö.

När allmogeseglationen inte längre var ekonomiskt lönsam, omkring 1920, hade flera storredare intagit scenen, bland dem Gustaf Erikson i Mariehamn. De förde de åländska sjöfartstraditionerna vidare. Och den senaste fortsättningen är den livskraftiga färjtrafik som åländska rederier numera bedriver i Östersjön.

Första världskriget (1914–18) ändrade Europas karta i grunden. Mitt under kriget inträffade också den ryska revolutionen i Sankt Petersburg, och i den turbulens som följde utropade sig Finland den 6 december 1917 till en självständig stat. Men redan innan dess, i augusti 1917, hade vissa kretsar på Åland börjat ivra för att landskapet skulle återförenas med Sverige. En namninsamling i december 1917 visade att en klar majoritet av invånarna stödde tanken.

Under fyra år kämpade ålänningarna envist för att uppnå målet. Frågan fördes till slut upp på högsta internationella nivå, till Nationernas Förbunds råd i Génève i Schweiz. Men rådets beslut blev ett nederlag: Åland skulle förbli en del av republiken Finland, men tillerkändes självstyrelse. På en rad områden fick ålänningarna rätt att stifta egna lagar.

Den gamla drömmen om återförening levde länge kvar. Trots att självstyrelsen började tillämpas 1922, dröjde det in på 1950-talet innan ålänningarna på allvar vågade sätta sin tillit till den. Men numera skulle knappast någon byta den mot en återförening. I stället satsar ålänningarna helhjärtat på att utveckla självstyrelsen i en allt mer föränderlig värld. Den senaste självstyrelselagen trädde i kraft 1993. Men redan pågår arbetet med att revidera lagen på flera punkter, nödvändigt bland annat på grund av Finlands och Ålands inträde i Europeiska unionen.

Åland har en särskild ställning inom EU. Landskapet ingår i tullunionen, men inte i skatteunionen. Det innebär att färjor och flyg till och från Åland kan fortsätta att sälja skattefria varor, trots att den möjligheten har upphört i EU. Det är orsaken till att också färjor på rutten Helsingfors–Stockholm numera angör Åland.

Det åländska välståndet vilar i dag på tre ben: sjöfarten, turismen och primärnäringarna, främst jordbruket. Fisket har däremot förlorat sin betydelse, även om fiskodlingarna till en del tagit över. Odlingarna är dock kontroversiella ur miljösynpunkt, och deras framtid oviss.

5

162

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • karelen

      Enemmistö ahvenanmaalaisista toimii itsenäisyysasiassa pragmaattisesti. He tietävät varsin hyvin, että jos he olisivat aikoinaan liittyneet Ruotsin yhteyteen, Ahvenanmaa olisi taantunut Gotlannin tapaiseksi saarikyläksi. Ruotsissa ei suvaita edes autonomisia maakuntia. Ruotsi-Suomen yhteinen historia osoittaa sen selvästi.

      Ahvenanmaalaiset näyttävät olevan myös hyvin tietoisia siitä, että "löysä" side Suomeen on täysitsenäisyyttä parenpi ratkaisu. Tuon siteen edut ovat haittoja selvästi suuremmat. Käytännössä maakunta on lähes täysin itsenäinen, jota suomalaiset saapuvat tarvittaessa puolustamaan mitä tahansa ulkoista uhkaa vastaan. Mikä voisi olla valtiollisessa mielessä sen vaivattomampaa? Ei tarvitse panostaa omiin sotavoimiin, eikä valmistautua muihinkaan kriisitilanteisiin täysimittaisilla valtiollisilla toimilla.

      Saarimaakunnalla on kuitenkin omat uhkansa, joista suomen kieli taitaa olla niitä vähäisinpiä. Nuo uhkat tulevat vastaan, kun liikkuu ahvenanmaalaisissa, jo pitkälle autioituneissa kylissä. Väki on niistä muuttanut kasvukeskuksiin tai Ruotsiin, ehkäpä joku Suomeenkin. Onko maakunta jälleen autioitumassa? Maakunnan tulevaisuus ei näytä kovin lupaavalta. Toivottavasti olen väärässä.

      • Missä niitä autioituneita kyliä on? Ainakin väkiluku nousee koko ajan, meitä on jo yli 28 000 ja suunta on siis nouseva. Joissakin saaristokunnissa väki vähenee, mutta manner-Ahvenanmaalla lisääntyy.


      • karelen
        ahvennainen kirjoitti:

        Missä niitä autioituneita kyliä on? Ainakin väkiluku nousee koko ajan, meitä on jo yli 28 000 ja suunta on siis nouseva. Joissakin saaristokunnissa väki vähenee, mutta manner-Ahvenanmaalla lisääntyy.

        Ehkä olen väärässä, mutta poiketessani purjehdusreissulla sikäläisissä satamissa sellaisen vaikutelman sain. Autioita taloja ja pientiloja. Vain kesäasutusta ja kesätoimintaa. Mutta sama tilanne taitaa olla monella paikkakunnalla myös manner-Suomen puolella. Ehkä kyse on yleisemmästä ilmiöstä. Tiedä häntä.


      • Watimasai Dutikova
        ahvennainen kirjoitti:

        Missä niitä autioituneita kyliä on? Ainakin väkiluku nousee koko ajan, meitä on jo yli 28 000 ja suunta on siis nouseva. Joissakin saaristokunnissa väki vähenee, mutta manner-Ahvenanmaalla lisääntyy.

        Kyllä sinne sopisi vaikka 10000 somalia piristyttämään sitä saartanne.
        Musta poika hyvä poika ja kyllä tytöt tykkäisivät sielläkin.


    • killinki-matti

      Ainakin Köökarin kirkonkylällä oli jonkin verran tyhjiä rakennuksia. Kesäisin kyllä väkeä piisaa, mutta talvella ja rospuuttokeleillä ei juurikaan ketään näy.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jetin syöksy saanut lisää vauhtia

      Huh huh - uusimmat uutiset viittaa siihen aika vahvasti, että nyt mennään lujaa kyytiä kohti pohjaa! Mutta eipä sitä koskaan tiedä, jospa sieltä viel
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      3556
    2. Nainen tuutko mun vaimoksi

      Ostin jo sormukset ja rakastan sinua ♥️♥️♥️♥️
      Ikävä
      80
      1642
    3. Mulla on ikävä sinua

      Kun oli edes joku yhteys. Nyt ei ole enää mitään, ja tuskin tulee koskaan olemaan. Katsoin kuvaasi ja tulin niin iloiseksi, mutta samalla haikeaksi.
      Ikävä
      32
      1068
    4. Suomi kuihtuu ilman maahanmuuttoa

      Aika pahan laittoi Iltalehti persuille :-D https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/87de288c-7c6f-4ed3-b81c-72bea585649a
      Maailman menoa
      440
      993
    5. Uusi viihdesarja-tietovisa Hengaillaan sai murskakritiikkiä somessa. Mitä itse tykkäsit?

      Ylen uusi Hengaillaan starttasi lauantaina. Jenni Poikelus juonsi ja Riku Rantala tuomaroi. Ohjelma sai murskakritiikkiä somessa. Mitä itse tykkäsit
      Tv-sarjat
      48
      972
    6. Hyvää iltaa

      Onko tullut edistymistä kaivattunsa kanssa? Tämä kysymys erityisesti yhdelle miehelle täällä. :)
      Ikävä
      88
      900
    7. Törmäsin lauseeseen

      "Kun ihmiset tietävät tehneensä sinulle väärin, he välttelevät sinua". Taitaa olla totuuden siemen.
      Ikävä
      74
      792
    8. Sille jollekin, edelleen tunnistat kyllä

      Jatkamme siitä mihin jäimme. Tekniikkakin meni kauhusta polvilleen kun rikoimme rajat. Edelleen on vielä verkko avaamatta. Nyt huomaat, että pidät si
      Ikävä
      118
      770
    9. Ikuisuusaihe yön pimeiden tuntien mausteeksi

      Kuka nyt sitten on koijannut, ketä ja miten, se on aina hyvä debatin paikka. Ei ne miehetkään puhtaita pulmusia tuolla saralla ole, siksi kummeksuttaa
      Sinkut
      166
      742
    Aihe