Kryssikö kukaan Porkkalan suunnasta pääkaupunkiseudulle tänään? Mulla oli fokka ja ykkösreivi. 20 asteen kallistus alkoi yhden aikoihin olla jatkuva ja puuskissa 30 astetta. Vene kantoi mielestäni purjeet ihan hyvin, mutta muutamat isot mainingit alkoivat kyllä viedä meidän 27 jalkaista aikalailla. Yksi X-99 ohitti kyllä niin vauhdilla ja levollisen näköisesti, että kateeksi kävi.
Mitä mieltä kelistä tänään?
FF 27
17239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kelistä en tiedä. Aloittelija samanlaisella kysyy, että paljonko tohdit päästää isoa ja sen levankia sivulle ?
Iso oli varsin kireällä. Keskellä levankia oltiin. Noustiin niin ylös tuuleen kuin pääsi. Aloittelijoita olemme mekin. Heinäkuussa ostettiin vene ja tämä oli kovin keli tähän asti. Ensi kesäksi laitan kyllä vantit ja etustaagin mittarilla just oikeaan kireyteen.
Olihan tuolla parikymmentä venettä LYS-kisassa, vajaa puolet 2-hengen miehistöllä. Kryssittiin kahdesti Kytöltä Rysäkarille, mikä oli melko suoraa kryssiä 8-9 m/s tuulessa ja kohtuullisessa aallokossa. Pari venettä otti reivin, suurin osa ei. Todella hieno purjehdussää.
Porkkalasta Helsinkiin taisi suurin osa mennä yhdellä halssilla?
Jos pitää reivata, ei yleensä kannata kiristää isoa keskelle vaan antaa päästää kallistuksen vähentämiseksi ja vauhdin parantamiseksi. Millaista vauhtia ajoit kryssillä? Sopiva olis varmaankin ollut n. 5,5 kn.
Kukaan ei päässyt yhdellä halssilla ja kaikilla oli vähintään yksi reivi. Yhden isomman rinnalla mentiin pitkä pätkä. Sillä oli kakkosreivi, mutta isompi genoa. Meillä oli nopeus lähempänä kuutta solmua, mutta muutamat pahat aallot vei tietysti nopeutta. Stora Herrön kohdalta tultiin 3 m väylälle, kun plotteri lakkasi toimimasta keskellä luotoja. SIellä olikin trafiikkia kun suurin osa näytti tulevan koneella kotiin.
Liian alas olet ajanut, jos nopeus ollut kuusi solmua. Tai sitten olisi pitänyt olla purjeetkin vähän löysemmin jalustettu (jos aallokon vuoksi ajelit melko alas)
Niin en tarkoittanut, että kukaan olisi koko matkaa mennyt yhdellä halssilla, mutta Porkkala on aikalailla etelämpänä kuin Helsinki eli keskisuunta kutankuin koilliseen, jolloin itätuulella ei ole kryssiä kuin ajoittain. Tänään ainakin Kytön ja Stora Ådholmin kohdalla pystyi helposti ajamaan väylän Lehtisaaren sisäpuolisen väylän suuntaisesti. Tosiaan kisassa alle 20% veneistä otti yhden reivin.
Vakaat paatit teillä kyllä. Tultiin noin klo 15 siihen Lehtisaaren eteläpuolelle. Katsoin siinä viimeiset kallistukset puuskassa ja 30 astetta näytti. Jossain vaiheessa matkaa kokeilin laskea levankia, mutta ei se mielestäni hyvää tehnyt. Takastaaki väärällä kireydellä? Kryssiessä se maston nuoli oli nätisti toisella rajalla ja samalla nousukulmalla menimme mitä lähiveneet. Lokia en koko aika ehtinyt seuraamaan kun on vasemmalla puolella ja yritin ottaa aallot pehmesti. Ehkä mentiin välillä vaan 5,5 solmua.
Muistan joskus aloittelijana ihmetelleeni, kuin itsellä oli reivi ja identtinen vene vieressä ajoi täysin purjein, pystymmässä, korkeammalle ja kovempaa. Eli enemmän on kyse miehistön tekemisistä kuin paatin vakaudesta. Kyllä se siitä harjoittelun kautta suttaantuu...
On monia syitä, minkä takia kilpailevat veneet kantavat purjeensa paremmin, mm:
- Laadukkaammat purjeet: venyvät vähemmän jolloin vähemmän kallistavaa pussia
- Laadukkaammat fallit: sama vaikutus kuin edellä
- Purjeiden trimmaus vähemmän kallistaviksi: mm latistus ja levangin lasku
- Tarkempi veneen ajo, esim. puuskien huomioiminen jo etukäteen.Luovilla kurssia nostetaan jo etukäteen puuskan tullessa
30 asteen kallistuma FF27:lle liian paljon: Lisää sortoa ja huonontaa balanssia
- "Uskallus" ajaa puoleen väliin lepattavalla isolla.
- Painoa laidalla.
- Ison aktiivinen säätö tarvittaessa jokaisessa puuskassa.
- Trimmataan purjeet twistatuiksi, jolloin alaosat nostaa veneen tuuleen.
Lepattava purje on purjeen surma. Ei tarvia kauaa varsinkaan laminaattipurjeen lepattaa, kun se on entinen.
Lepatuksessa ja lepatuksessa on eroa. Purjeen voi hyvin antaa lepattaa mastoliikin puolella, kunhan takaliikki vetää. Sitä lepatusta voi kutsua pikemminkin pullisteluksi. Sillä tavalla tehdään hyvin monissa luokissa, joissa purjeissa ole edes reivimahdollisuutta. Ja usein niissäkin, joissa reivit on, esim X-99, niitä ei käytetä.
Minun mielestäni purjeen lepatus on aivan eri asia kuin se, että isopurjeen mastoliikin lähellä ei ole painetta ja purje vähän "ELÄÄ" kryssillä.
Eilisessä hienossa purjehdustuulessa näkyi eräälle veneelle sattuneen purjevahinko. Sen genua oli riekaleina ja liehui fallin varassa. Taisi olla lepatuksen ääritulos. Purjetta ei missään tilanteessa pitäisi päästää lepattamaan.
aivan elää, ei kuolla, ei lepattaa
Oli kyllä mahtava keli; tyyntä. Lämmintä. Aurinkoa. Kesä! :)
Lännempänä tuuli kovempaa. Me lähdimme kryssimään Porkkalasta puoli kolmen aikaan ja silloin siellä tuuli 11-13 m/s. Katajaluodon ja Melkin välillä klo 18 kieppeillä tuuli oli enää 7. Voi olla että moinasikin, mutta katsoin foreca.mobi:sta myöhemmin illalla havaintoja ja muistaakseni klo 18 Jussärössä oli ollut peräti 17 m/s, Mäkiluodossa 14 ja Harmajalla 8. Oli opettavainen legi meillekin, ihmeteltiin kuin ei saatu 40-jalkaisella karistettua Sirena 38:aa. Boat speedissä ei ollut vika koska se oli 7 solmua ja vähän päälle. Sitten aloitettiin mittarileikki ja kaivettiin oikein polaaritaulukkokin esille. Tämän jälkeen tajuttiin että mehän oli ajettu liian alas! Alettiin ajamaan viisi astetta ylemmäs tosituuleen, boat speed tippui 0,2 solmua, mutta Sirena jäi. Mutta on se Sirena hyvä kryssimään.
Ilmatietenlaitoksen sivut näyttävät juuri nyt täysin sateetonta koko Suomea mutta vettä täällä vaan sataa.