oisko jollain tietoo mangneetroidin rakentamisesta koti konstein
Tutka ongelma
skönäri
92771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Magnetronin rakentaminen ei onnistu kotikonstein. Sellainen löytyy kylläkin jokaisesta mikroaaltouunista. Soveltuvuutta merenkulkututkaan en osaa mennä takaamaan.
Mangneetroidin rakentaminen ei ole edes käväissyt mielessäni kertaakaan. Mikä se on?
Suojaa katesi sukkahousuilla kun teet toita magnetronin kanssa. Myos silmat kannattaa suojata. Sukkahousut suojaavat taydellisesti 2.45 GHz mikroaaltosateilylta koska molekyylisidosten resonanssitaajuus on hyvin kaukana WLAN taajuudesta. Mikali nakosi alkaa hamartya tyoskentelyn aikana niin ala valita, kyseessa on ns. kananmunaefekti. Kylla se valkuainen silmassasi taas jaahtyessaan kirkastuu ihan niin kuin keitetty kananmuna jaakaapissa.
on tietyn tyyppinen radioputki (jos muistat ajan ennen transistoreita). Sellaisen tekeminen ei onnistu kotikonstein eikä siinä ole mitään järkeä.
Saat sellaisen ostamalla tutkan antenniosan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikroaaltouuni
”Mikroaaltokomponentit
Mikroaaltoja voidaan tuottaa onteloresonaattoreilla (putkia) tai kiinteän olomuodon
laitteilla. Kiinteän olomuodon mikroaaltogeneraattoreilla on useita etuja putkiin
nähden, kuten pieni koko, matala toimintajännite ja pitkä ikä. Niillä ei kuitenkaan
päästä niin korkeisiin mikroaaltotehoihin kuin putkilaitteilla. Tässä työssä
mikroaaltoja tuotetaan kiinteän olomuodon mikroaaltogeneraattorilla.
Sekä putkien (klystron, magnetroni,…) että kiinteän olomuodon
mikroaaltogeneraattorien toiminnan perusperiaate on yleensä sama. Elektronit
kiihdytetään sähkökentän avulla aktiivisen komponentin (onteloresinaattori,
puolijohdekomponentti tai vastaava) läpi, joka saadaan sopivalla geometrian ja
virtapiirin mitoituksella resonoimaan halutulla resonanssitaajuudella. Resonoivassa
komponentissa elektronit kiihtyvät ja hidastuvat (pulssittuvat) luovuttaen samalla
energiaa sähkömagneettiselle kentälle. Tyypillisesti pulssitusta ohjataan ja
voimistetaan ulkoisella vaihtovirtapiirillä.”
http://www.phys.jyu.fi/opetus/osasto/tyot/fys222/pdf/fys222_k3.pdf
”TUTKAT
Tutka on elektromagneettinen järjestelmä kohteiden havainnointiin ja
paikantamiseen. Sen toiminta perustuu tietyn tyyppisen signaalin, esimerkiksi
pulssimoduloidun siniaallon, lähettämiseen ja kohteesta heijastuneen kaiun
havaitsemiseen. [1] Tutkalla voi mitata esimerkiksi lentokoneiden sijaintia, autojen
nopeutta, sadealueita tai jääkerroksen paksuutta. Toimintaperiaatteensa perusteella
tutkat on jaettavissa pulssi-, Doppler- ja taajuusmoduloituihin tutkiin.
Käyttötarkoituksensa perusteella puhutaan valvonta- ja seurantatutkista. [2]
Tutkan toimintaperiaate
Tyypillisen pulssitutkan toimintaperiaatetta voidaan tarkastella kuvassa 2-1 esitetyn
lohkokaavion avulla. Mikroaaltoalueen tutkan lähetin on usein magnetroni, jonka
huipputeho voi olla megawatin luokkaa. Tavallisesti sama antenni toimii sekä
lähetyksessä että vastaanotossa. Duplekseri eristää herkän vastaanottimen
lähetyspulssin ajaksi ja ohjaa kaikusignaalit vastaanottimeen.
Superheterodynevastaanottimessa signaali sekoitetaan välitaajuudelle. Tyypillinen
välitaajuus ilmailun tutkissa on 30 tai 60 MHz ja kaistanleveys noin yhden
megahertsin luokkaa. Välitaajuusvahvistimen tulisi suunnitella kuten sovitettu
suodatin, eli sen taajuusvasteen tulisi maksimoida ulostulossa signaalin huippuarvon
ja keskimääräisen kohinatehon välisen suhteen. Tämän jälkeen signaali ohjataan
ilmaisimelle ja vahvistetaan tasolle, jolla se voidaan viedä näyttöruudulle. Jos
ilmaistu jännite on suurempi kuin asetettavissa oleva kynnysjännite VT, signaali
tulkitaan maaliksi. Liian matala kynnysjännite lisää virhehavaintojen määrää, eli
kohina tulkitaan maaliksi. Liian korkea kynnysjännitteen arvo taas pienentää heikon
maalin havaitsemismahdollisuuksia. Kynnysilmaisun jälkeinen signaali ohjaa
näyttöä, jossa kaikusignaalin moduloima elektronisuihku pyörii synkronisesti
antennin kanssa. Näin saadaan kuva tutkan ympäristöstä polaarisessa muodossa.”
http://www.telecomlab.oulu.fi/home/Radiotekniikka/materiaali/merenkulun_radionavtut.pdf
Valonnopeus voidaan eristää eli mitata esim.
mangetofroidilla. Epätarkkuus on ainoastaan 220,000 cm per sekunti. Voi sitä köökissä kokeilla
Kaikki tutkat toimiovat nykyisin dublex
Kaiku toimii valon nopeudella.
Jotta menevä ja tuleva kaiku voi eroittaa tarvitaan luotain eli mangtrefooni.
Niinhän mä yritän sanoa.
Nykyisellä mangtronilla saadaan valon nopeus tarkistettavaksi luokkaan 1/miljoona/mm/sekunti
Tutkan asenne mikä soveltaa äänen nopeuden pöärimä liikkeellä.
Helpompi ois niinko kotikäyttöön väsätä berbetuum mobile eli ikiliikkuja
Tarkoitin mangnetrod