Mikä säälittävä aikajana täynnä perhosia vatsassa, mutta liikaa mokailuja. Ja edelleen kaipaan. Kaduttaa tekemäni ratkaisut. Syksyn tulo tekee muutenkin mielen ankeaksi. En ole nähnyt häntä viikkokausiin, oikeastaan kuukausiin, en puhunut lähes vuoteen. Silti on ajatuksissani sama mies ja samat tunteet, jotka yritin jo useaan otteeseen tukahduttaa. Olen vältellytkin sitä törmäämistä viime viikkoina entistä enemmän.
2007 ihastuin, 2009 tutustuin, 2010 hylkäsin
tahtoo pois
8170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kyllä jaksan odottaa
Mikäs turotin siellä odottaa ja ketä hän odottaa?
2010...aloittaja on hylännyt, miksi täytyy hylätä jos..?
Joskus käy mielessä ajatus että entä jos kumpikin näin tuntee, mutta nyt vaan ei syystä tai toisesta ota yhteyttä..
Se olisi harmillista.
Samoja ajatuksia.Mutta itseltä se yhteydenotto ei onnistu, en halua sotkea hänen tilannettaan ja jos oikein olen ymmärtänyt, ei ole vapaalla jalalla. Silloin olisi ollut.
Sen enempää tilanteestasi tietämättä.. ei aina kannata uskoa mitä joku muu sanoo, vihjailee. Joillakin voi olla omat tarkoitusperänsä.
No kyllä omat silmät aika paljon kertoo. Harmi sinänsä, kauan tuli sillä silmällä kummankin katseltua ja silti meni puihin koko juttu. Toisaalta itseäni siitä saan enemmän syyttää, siksi tämä mielessä pyöriminen tuntuukin huvittavalta.
Odotus on elämän tuhlausta. Aika ei anna mitään ilmaiseksi sen hinta on armoton ja säälimätön.
Jaa