Mahdoton kysymys kommunisteille vastattavaksi

Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

......................

11

89

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei taida kommunistit pystyä vastaamaan.

      Ja kymys kuuluu:
      Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

      ......................

    • kommunistipaavo

      minä olen kommunisti paavo, ja olen sitä mieltä olet väärässä. stalin said

      • Taidat ollakin todellinen kommunistipaavo.

        Vai olet sinä ressukka sitä mieltä, että Kalle on väärässä vaikka hän vain esitää vain kysymyksen!!
        Miten kysyjä voi olla väärässä???

        .......................


      • KomuOnPaska.
        antipunikki kirjoitti:

        Taidat ollakin todellinen kommunistipaavo.

        Vai olet sinä ressukka sitä mieltä, että Kalle on väärässä vaikka hän vain esitää vain kysymyksen!!
        Miten kysyjä voi olla väärässä???

        .......................

        Neukkulan komunisti tiesi aikoinaan että hyvä kysymys kaataa neukkupaskan. Ja sen vuoksi ml-peruskurssilla opetettiin että myös kysymys voi olla väärä ja kysyjä väärässä. No historia sitten kertoi että komu oli paskarikollinen.


    • Pääomassa Marx selvitti lainalaisuudet, joiden tuloksena kapitalistisilla markkinoilla kaikki saa tavaramuodon, muodostuu pääoman ja palkkatyön ristiriita, pääomat keskittyvät ja liikakasautuminen johtaa kriiseihin. Pääomien keskittyminen ja yhteenkokoontuminen synnyttivät monopolin mahdollisuuden. Tänäpäivänä ylikansalliset yhtiöt hallitsevat yli 60% maailmankaupasta. Suomessa yksistään Nokian osuus Helsingin pörssivaihdosta oli v. 2002 71%. Nokian osakkeista yli 90% oli ulkomaisessa omistuksessa. Pörssiosakkeiden "omistaja-arvot" voivat haihtua ilmaan, elleivät ne perustu tod. tuottavan työn luomaan arvonlisäykseen. Rahamarkkinoilla ei synny varsinaisesti arvoja vaan kierrätetään ja jaetaan uudelleen työllä luotuja arvoja. N. 1000 ihmistä maailmassa päättää viennistä, palveluista, työnarvosta jne. Osakepeli antaa harvainvallan finanssi-imperiumille, eikä ole kenenkään etu.

      • Niin, et sitten pystynyt sinäkään vastaamaan.
        Ja kysymys kuului:
        Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

        ......................


      • Ota poju oppia:
        antipunikki kirjoitti:

        Niin, et sitten pystynyt sinäkään vastaamaan.
        Ja kysymys kuului:
        Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

        ......................

        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "


      • Hyvä suutarit !!!!!!
        Ota poju oppia: kirjoitti:

        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "

        Eikö olekkin mahtava suutari, tekee sitä sun tätä, sitä mitä haluaa... sanoo passkaeinarit mitä vaan...


      • Ota poju oppia: kirjoitti:

        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "

        Niin, et sitten pystynyt sinäkään vastaamaan.
        Ja kysymys kuului:
        Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

        ......................


      • Vastasit oikein:
        Ota poju oppia: kirjoitti:

        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "

        Niin, sinä sitten pystyit vastaamaan.
        Ja kysymys kuului:
        Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

        tässä siis oikea vastaus:


        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "


      • pirutietäävoisollaki
        Vastasit oikein: kirjoitti:

        Niin, sinä sitten pystyit vastaamaan.
        Ja kysymys kuului:
        Kuka riistää ketä ja miten työläisen ostaessa palkkatuloillaan osakkeita ja näin muuttaessa palkkatulonsa pääomaksi?

        tässä siis oikea vastaus:


        "Ja kun pörssiyhtiöiden arvonlisäykset vaativat tähtitieteellisiä summia työväenluokan sijoittajat ovatkin lähes poikeuksetta ns. piensijoittajia, jolloin mahdollisen rahallisen tuoton, jolla pääsee lohkaisemaan muruja lisäarvosta, voidaan katsoa kapitalismia kokonaisuutena tarkastellen olevan lisäpalkkaa. Eli vaihtelevan pääomanosan uudelleen jakoa.

        Jos duunari haluaa luoda sijoittamallaan rahapääomalla uutta pääomaa, hän voi sijoittaa johonkin pieneen yritykseen, vaikka suutarinverstaaseen, että voidaan palkata toinen työntekijä verstaaseen. Tällöin syntyy riistosuhde: lisäarvontuotantoa sekä pääomaa. Mutta yksin työskennellessään suutari ei luo pääomaa, vaan luo tuotantokierrossa palkkansa arvon ja uuden arvon, jolla mahdollistaa tuotantonsa jatkumisen, eli uusien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnan sekä konehuollot jne. "

        Onks topi se palstan kuppa-aivoinen komunisti ?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      42
      5662
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      43
      5193
    3. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      48
      3638
    4. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      13
      3603
    5. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      31
      3086
    6. Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?

      Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise
      Vimpeli
      83
      2979
    7. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      45
      2758
    8. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      56
      2663
    9. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      47
      2248
    10. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      36
      1754
    Aihe