Stubb: Kriisin keskellä keskitytään liiaksi vakuuskysymykseen
julkaistu tänään klo 08:30, päivitetty tänään klo 09:07
Alexander Stubb
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) korostaa, että nykyinen keskustelu Euroopan talouskriisistä on keskittynyt liiaksi Suomen vakuusvaatimuksiin. Hänen mukaansa kyse on laajemmasta ongelmasta. Myös puheet EU:n kehittymisestä liittovaltion suuntaan ovat ministerin mielestä harhaanjohtavia.
Stubbin mukaan Euroopan unionin nykytilanteessa on kyse huomattavasti laajemmista asioista, eikä vain julkisessa keskustelussa esitetystä vakuuskysymyksestä. Stubb sanoi perjantaina Ylen Aamu-tv:ssa, että tällä hetkellä kaksi EU:n perusteista natisee liitoksistaan.
- Tällä hetkellä kritiikin alla on kaksi EU:n fundamenteista. Yksi niistä on euro eli yhteisvaluutta ja toinen on Schengen eli ihmisten vapaa liikkuminen. Se on iso kuva tällä hetkellä, sanoi ministeri Stubb.
Stubbin mielestä myös keskusteltaessa EU:n syvenemisestä on harhaanjohtavaa puhua liittovaltiokehityksestä. Hän korostaa, että EU:n talouspolitiikka on lähtökohtaisesti kansallista, mutta siinä on yhteisiä ylikansallisia palasia.
- EU ei ole liittovaltio. Se on enemmän kuin kansainvälinen järjestö, mutta vähemmän kuin valtio. Meillä on rahaunioni, jolloin tarvitaan yhteistyötä myös talouspoliittisella puolella, ministeri totesi.
YLE
julkaistu tänään klo 08:30, päivitetty tänään klo 09:07
Alexander Stubb
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) korostaa, että nykyinen keskustelu Euroopan talouskriisistä on keskittynyt liiaksi Suomen vakuusvaatimuksiin. Hänen mukaansa kyse on laajemmasta ongelmasta. Myös puheet EU:n kehittymisestä liittovaltion suuntaan ovat ministerin mielestä harhaanjohtavia.
Stubbin mukaan Euroopan unionin nykytilanteessa on kyse huomattavasti laajemmista asioista, eikä vain julkisessa keskustelussa esitetystä vakuuskysymyksestä. Stubb sanoi perjantaina Ylen Aamu-tv:ssa, että tällä hetkellä kaksi EU:n perusteista natisee liitoksistaan.
- Tällä hetkellä kritiikin alla on kaksi EU:n fundamenteista. Yksi niistä on euro eli yhteisvaluutta ja toinen on Schengen eli ihmisten vapaa liikkuminen. Se on iso kuva tällä hetkellä, sanoi ministeri Stubb.
Stubbin mielestä myös keskusteltaessa EU:n syvenemisestä on harhaanjohtavaa puhua liittovaltiokehityksestä. Hän korostaa, että EU:n talouspolitiikka on lähtökohtaisesti kansallista, mutta siinä on yhteisiä ylikansallisia palasia.
- EU ei ole liittovaltio. Se on enemmän kuin kansainvälinen järjestö, mutta vähemmän kuin valtio. Meillä on rahaunioni, jolloin tarvitaan yhteistyötä myös talouspoliittisella puolella, ministeri totesi.
YLE
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi liittovaltio on mörkö, josta ei uskalleta puhua asiallisesti?
EUn syntyhistoria oli keksiä keino estää uusi kansallisvaltioden itsekkyyteen perustuva maailmansota: rauta ja hiili-kaupan sopimuksista lähdettiin liikkeelle.
Alkuun EU oli löyhä sopimusyhteisö, joka luotti jäsenvaltioiden rehellisyyteen.
Ja ehkä Kreikan tapaus osoittaa, että pelkkä sopiminen ja luottaminen ei riitä.
Suomen hyvinvoinnista 1/3 syntyy kaupasta ja tuotannosta jota voidaan toteuttaa EUn yhteisvaluutan ansiosta ilman devalvaatioriskiä ja mielivaltaista viranomaistoimintaa. Jos tästä voivomme hyötyvämme myös jatkossa on syytä kantaa vastuu Yhteisvaluutan säilymisstä.
Paavo Väyrysen haikailama paluu "oravannahkoihin" on menneen ajan nostalgisointia, ja silkaa itsepetosta. Ja halua unohtaa valuuttakurssiriskien vaikutus kansallisvaltioiden rajojen ylittävissä tuotanto ja vientiketjuissa.
Ilman yhteisvaluuttaa on vaikea vertailla kustannuksia eri tuotantovaihtoehtojen välillä.
Eristäytynyt ja itsekäs kansallisvaltio politiikka on mennyttä historiaa ja sihen ei ole mitään järkisyytä minkä vuoksi siihen olisi syytä palata.
Liittovaltio merkitsee kansallisvaltion määräämisoikeuden siirtämistä liittovaltiolle. Jo nykyisin kansallisvaltion talouspolitiikan kenot on rajallisia.
Jos siis budjetin pakkotasapainotus ja ylivelkaantumisen estäminen olisi pahin hinta mitä liittovaltiokehitys toisi tullessaan, niin mikä ettei?
Liittovaltio kehitys ratkaisisi myös kansalliset puolustus ongelmat. Jo nyt olemme kyvyttömiä riittävän ilmaherruuden ylläpitoon ja ilmasta maahan asejärjestelmän puute jättää avoimen tilan modernille panssariaseelle.
Ja libyan kriisi osoitti, että EUn turvatakuu tarkoitaa vain EUn "maahanmuuto" oikeuden epäämistä: matkustuskielto ei ole kovin pelottava ase pysäyttämään panssaridivisiooneja.
Euroopan Liittovaltion Armeija vähentäisi euroopan natoriippuvuutta ja takaisi riittävän ase ja muun tuen tilanteissa, joisaa yksi tai vain muutama jäsenvaltio olisi hyökkäyksen/uhan kohteena.
Lisäksi liittovaltion olisi helpompi yhtenäistää EUn ulkomaalaispolitiikkaa. Nyt jäsenvaltiot ohjaavat laittomat siirtolaiset ja ongelmat helpoiten jonkun toisen vastuulle.
Liittovaltio ei ollut tavoite kun liityimme EUhun, mutta niiden etujen turvaaminen joiden vuoksi liityimme EUhun turvataan ehkä parhaiten liittovaltion kautta. Ehkä joskus 2020 luvun lopulla toteutuvaa Liittovaltiota ei kannata pelätä mörkönä, varsinkaan kun siitä ei ole mitään todellista tietoa käytettävissä.
NINEL