vielä jälkikäteen, että on käyttänyt aikaa ihmiseen, josta ei tiedä mitään. Oikeastaan jotain olisi pitänyt tapahtua siinä vaiheessa, kun tajusin, että se p-ainen haaveilee edelleen jostain toisesta ja pitää sua varalla. Ei kai rohkeus riittänyt yrittää sitoutua elävään ja hengittävään ihmiseen. On turvallisempaa roikkua vanhassa, saavuttamattomassa. Yritän ymmärtää myös itseäni. Oli sellainen elämäntilanne ettei kaiketi ollut muuta valmis vastaanottamaankaan.
Toisaalta osan olin valmis pistämään sairauden piikkiin. Sen verran on kokemusta, että sairaus tuo arasta ja kiltistä ihmisestä ulos täysin vastakkaisen puolen. Nousee esiin toinen persoona (yleensä sillä on eri nimi, joka muistuttaa henkilön omaa nimeä). Jossain vaiheessa tajuaa juuri tuosta nimen käytöstä, kumpi persoona on äänessä. Ero on todella selkeä. Vaikeat asiat käsitellään sen toisen persoonan kautta, koska se toinen on rohkeampi ja osaa puolustaa itseään. Ei sitä tahdo uskoa, kun näkee muutoksen. Tekee mieli kysyä kumman kanssa puhuu. Valitettavasti sitä ei voi valita kumman kanssa on tekemisissä.
http://www.youtube.com/watch?v=UqfftomJMK0
Toisaalta osan olin valmis pistämään sairauden piikkiin. Sen verran on kokemusta, että sairaus tuo arasta ja kiltistä ihmisestä ulos täysin vastakkaisen puolen. Nousee esiin toinen persoona (yleensä sillä on eri nimi, joka muistuttaa henkilön omaa nimeä). Jossain vaiheessa tajuaa juuri tuosta nimen käytöstä, kumpi persoona on äänessä. Ero on todella selkeä. Vaikeat asiat käsitellään sen toisen persoonan kautta, koska se toinen on rohkeampi ja osaa puolustaa itseään. Ei sitä tahdo uskoa, kun näkee muutoksen. Tekee mieli kysyä kumman kanssa puhuu. Valitettavasti sitä ei voi valita kumman kanssa on tekemisissä.
http://www.youtube.com/watch?v=UqfftomJMK0
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei kannata ryhtyä vieraiden ihmisten, joista ei tiedä mitään, psykologiksi, kun ei kerran ole siihen työkaluja. Muutkin ihmiset ovat eläviä ja hengittäviä, et vain sinä. Ehkä et ollut edes varalla. Ehkä hän ei ole sairas, ei vain ole niin "arka ja kiltti" kuin sinä olet kuvitellut - hänhän on sinulle vieras.
Nimimerkeistä palstoilla en lähtisi paljon kuvittelemaan. Niin paljon näkee ihmisten hyökkäilevän "tunnistamiensa" nimimerkkien kimpussa, että naurattaa vaikka varmaan pitäis itkeä puolesta...
On tärkeää osata puolustaa itseään ja siihen on oikeus jokaisella. Miksiköhän se herättää sinussa vihaa, haluatko ilmeisesti alistaa ja hallita tuota "sairasta ihmistä".
Ei herätä vihaa, enkä halua alistaa. Minusta olisi hyvä, jos sitä vihaa tai muita negatiivisia tunteita voisi käsitellä terveesti. Yhtenä tunteena joka kuuluu elämään. Hän osaa jo asettaa rajoja, ja se on minusta hieno juttu. Kävi vain niin, että minä jäin sen rajan taakse. Jos se on hänelle parempi, niin ok. Mun täytyy itsekin opetella vihan hallintaa. Olen kyllä kehittynyt viime vuosina.
Miksi sä puhut toisen persoonan ja nimen käytöstä? Et kai vain viittaa palstanimimerkkeihin? Olen nähnyt aika monta kertaa sivusta, miten ihmiset tunnistavat kirjoittajia väärin ja ovatpä vielä lapsellisen ylpeitä siitä...
Vaikeita asioita voi käsitellä myös ihmisten kanssa, jotka haluavat sitä. Jotkut haluavat vain olla esillä ja nauttia siitä huomiosta mitä saa osakseen. Mitä enemmän yleisöä sitä parempi. Nyt kauppaan vaatteita ostelemaan.
Joo, shoppailu on joskus ollut minunkin keinoni täyttää tyhjyyttä. Sitten huomasin, että se ilo on niin lyhytaikaista ettei hintalaatu-suhde ole kohdallaan. Tyhjyys on ja pysyy ihmisen sisällä. Huomio on kivaa, mutta en tarvitse sitä siinä mielessä kuin ennen. Jokainen käsittelee asioita omalla tavallaan. Kokeilen nyt tätä tapaa.