Mä olen suvun kaunein ihminen. Kaikki kehuu minua ja tyyliäni pukeutua. Puen lapsetkin kauniisti ja koti on ihana.
Miksi, sitä ihmettelen, kaikill eon samat mahdollisuudet ostaa kauniita tavaroita. Ei tarvis kadehtia, jokaisella on koti semmonen kun on. Minun vaan on suurella rahalla tehty.
Miksi, sitä ihmettelen, kaikill eon samat mahdollisuudet ostaa kauniita tavaroita. Ei tarvis kadehtia, jokaisella on koti semmonen kun on. Minun vaan on suurella rahalla tehty.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jälleen kerran....mitä iloa on kauneudesta, jos suun avatessaan paljastuu typeräksi?
Osaatko siis päätellä mistä tulee sanonta moni kakku päältä kaunis jne....
Rassaa ihan kamalasti.
Hei siis ihan oikeasti, olet kirjoittanut ehkä tuhat samankaltaista aloitusta! Kirjoita ennemmin siitä, mikä sinun ongelmasi on, kun sinun on pakko näitä tekaistuja aloituksia suoltaa. Tarvitset apua!
Kauneus rassaa, kun sille ne voi mitään. Ihailu on rassaavaa, mutta siihen tottuu, ja kun mene kaupungille, tietää että ihailua tulee ja juttuseuraa. Siihen tottuu ja on kiva kun huomioidaan. Kiva olla keksipiste.
"Kiva olla KEKSIpiste."
Tulee vanhat miehet kysymään, että saisko piparia, vai?
:D
Minä olen kaunis äiti ja tunnen ja uskon sen vihdoin 32-vuotiaana.
Saan miehiltä huomiota, mutta en anna sen hallita minua.
Naisetkin kehuvat ja kiitän heitä siitä. Pidän tyylikkäästä
pukeutumisesta ja sosiaalisesta mielestä. Silti itseään ei tarvitse
huomioida ja tarkkailla joka käänteessä. On vaan ja kiinnittää kiinnostuksensa ympäristöönsä. Silloin ei tarvitse hävetä ja selitellä kauneuttaan ja rahojaan.
Lissu ei käy ihan täysillä.
Paasaa uusperhe- ja yhteis- ja yksinhuoltajuuspalstoilla samaa vanhaa virttä, ja täällä äitien jutut palstalla tekee näitä ihmeellisiä keskustelunaloituksia siitä, kuinka oma kauneus rasittaa, ja talossa on 8 huonetta ja uima-allas, ja mies on niin rikas ettei paskalle taivu.
Todellisuudessa siellä näytön takana istuu säälittävä ihmisrassukka, jolla ei ole mitään sosiaalista elämää, viettää kaiken aikansa internetissä tarinoimassa kaikesta siitä, mitä hänellä ei todellisuudessa ole.
ja minkähänlainen ihmisraukka siellä veisaa jatkuvaa Lissu-virttään? Kovin tuntuu pienet kuviot teikäläiselläkin olevan.
Meitä, jotka heti tunnistamme "Lissun", on kyllä useita. Meistä suurin osa ei ole ihmisraukkoja. "Lissu" on.
Mistä ihmeestä päättelet, että kuviomme olisivat pienet? Ei yhden vastineen kirjoittamiseen kauan mene. Muulloin elämme ihan normaalia elämää: käymme töissä, huolehdimme kodista ja lapsista, olemme puolison kanssa, lomailemme...
Häntä ei ole kuin yksi, joka Lissuttelee kaikkien viesti, jotka ei ole mieleen, ja se on juuri sinä!
En tiedä kuka Lissu lie, mutta kun näitä älyttömiä aloituksia aina putkahtelee tänne, niin alkaa jo tunnistaa niistä saman kirjoittelijan. Aina aiheena kauneus tai se, kuinka isossa lukaalissa asuu. :D Eli tosiasiassa kirjoittaja varmaan on joku, jolla on uskomattoman tylsää ja keksii näitä ihme juttuja tai sitten vaan nauttii, kun saa keskustelua aikaiseksi. Joka tapauksessa aika säälittävää...
Mulla taas on se ongelma että peilit menee rikki kun ohi meen, olen niin ruma, siis harvinaisen ruma. En liiku ulkona kun öisin ettei kukaan pelästy, lapset vois saada traumoja. Kaikki hokee ymärillä että kuinka kukaan voi olla noin ruma....
Joku itserakas kakkos tukiainenko se täällä paasaa? Vai peräti Rouva Tuksu itse...?
Niin varmaan ja lehmätkin lentää.
Sullahan on ihan ikioma ROSKAHUONEKKIN.
Must olis kiva, jos jollain menis noin hyvin ja tietysti olis kiva, jos kaikilla menis. Ajatelkaa, olishan se ihanaa, jos kaikki olis hyvin. Mut jotenkin tuntuu, et haukutaan niitä joilla menee hyvin, mut sama juttu se on, jos menee huonosti ja ahdistuksissaan kertoo sen täällä ja purkaa ajatuksiaan, sekään ei oo hyvä, mikä siis on hyvä? Toisten haukkuminenko? Sellaset nyt ei ainakaan ole mielestäni hyviä. Olispa vaan kaikilla kivaa, mut se ei vaan näytä menevän niin, et iloyttas toisten puolesta, kun itellä on niin kurjaa. Mulla on kurjaa, mut haluan iloita toisten onnesta. Saan jotain iloa siitä itsellekkin.
T. Lastensa menettänyt äiti :-(
huomaa että jolllain on tunteet viel kohdillaan. miksi oot lapset menettänyt? koita jaksaa. sun jutussa oli asiaa enempi kun koko ketjussa.
Kauneus on etu. Saat erittäin hyvää palevlua kaupoissa ym paikoissa, saat ohittaa ihmisiä, saat kehuja.. ja kaikki melkein polvistuu eteesi.
Keran ravintolassa sainilmaisen aterian, kun tarjoilija vain katsoi minua ihastuksissaan, eikä muistanut ottaa ruuasta maksua.
Sanoi että tervetuloa uudelleen. Tein hyvää pr työtä heidän ravintolalleen, kun olin asiakkaana. Sitten tuli soitto, että tulisinko heidänm ainokseen kasokuvaan?? Saisin kaikki ruuat ilmaiseksi. Sanoin että en tule, sillä se maksaisi enemmän kuin ruoka,, sillä minun palkkioni kauneudestani on ainakin 50.000 mainos.
Mut alati noita ehdotellaan.
Päiväunelmilla ja kuvitelmilla ehkä jaksaa paremmin tätä karua todellisuutta ja traumaattisia kokemuksia. Traagista sen sijaan on, jos ei enää osaa erottaa unelmia ja todellisuutta toisistaan. Kaupungilla pyörii täälläkin eräs vanhahko ryppyinen leidi, jolla lelukaupasta ostettu tiara ja iltapuku keskellä päivää. Mikä lie hänenkin tarinansa. Monella paikkakunnalla on vastaavanlainen tapaus. Kuuluisin esimerkki on Kellokosken prinsessa.
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/kellokosken-prinsessa/596991
Joillakin ihmisillä on taipumusta kateellisuuteen.
Kun joku sanoo että OLENPA KAUNIS IHMINEN, hänet lytätään ja haukutaan päin lättyä, ja leimataa sekopäiseksi!
Kun joku sanoo että, OLENPA RUMA IHMINEN , niin heti tulee myötätuntoa, et et sinä oo yhtään ruma,,minusta sinä olet kaunis.
???????
Miettikääs sitä, että miski ihminen ei saisi olla itsestään onnellinen tai ylpeä? Aina pitäisi aliarvoida itsensä.
"Kun joku sanoo että OLENPA KAUNIS IHMINEN, hänet lytätään ja haukutaan päin lättyä, ja leimataa sekopäiseksi!"
Ehkä se on niin, että oikeasti kauniin ihmisen ei tarvitse vakuutella asiaa jatkuvasti muille. Sitäpaitsi, kauneus on katsojan silmässä. Se, mitä itse pitää kauniina, ei ole sitä välttämättä kenenkään muun mielestä.
No ei kukaan varmaan itseään ääneen kehukkaan, kun tietää sen muutenkin ja ympärillä olevien rakiista ja ihailusta.
Jos sitä on lapsesta asti hoettu, niinkuin mulle, niin olenhan minä kaunis, ja jos en olisi minä, niin varmasti sanoisin minulle että oletpa kaunis ihminen. Pidän itsestäni niin paljon että varmaan pitäisi jos en olisikaan inä.
Ilokseni huomaan ettei tuo kirjoitustaito ja kauneus taida viihtyä samassa kauniissa päässä.. tirsk tirsk
Tämä on taas yksi näitä sairaita aloituksia. En tiedä, mikä aloittajan päällimmäinen ongelma on, mutta eipä oikeastaan kiinnostakaan.
Piti vaan tulla kommentoimaan asiaan liittyen, että minua ainakin lapsen saanti muutti siten, että peilissä näkyy nyt kasvot, joiden iho ei ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa. Kiloja on lähtenyt, silmät loistavat ja posket hehkuvat onnesta. Ensimmäistä kertaa elämässäni voin sanoa, että tunnen itseni todella kauniiksi, vaikka valvottuja öitä alkaa jo olla takana kiitettävästi. On ihanaa olla äiti! :)
Kaunis = sairas
että näin. Tulipahant aas kaniille ihmiselle uusi termi.
Sairas = kaunis, jospa näinkin päin.
MUA RASSAA OMA KAUNEUS!!