Mitä hänen pitäisi sulle nyt sanoa?
Mitä sinä odotat oikeasti?
??
561037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Moi. Mitä kuuluu. Miten on menny.
Et mä sain lottovoiton jaetaan se tasan.
Jotain tämän tapaista: Tuu käymään. Sama paikka lauantaina klo xx.xx.
ei paha tuokaan, mutta ehkä ei kuitenkaan odotettavissa.
Pelkät sanat eivät vaikuta enää mitään hänen tapauksessaan. Nyt olisi tekojen vuoro.
Toivoisin, että hän aloittaisi uuden jakson elämässään, tällä kertaa aidoisti ja rehellisesti. Tunnustaisi kaiken pahan avovaimolleen, lastensa äidille, ja niille naisille, joiden kanssa on avovaimoaan pettänyt ja joita on myös pettänyt.
Lopettaisi kaiken valehtelun, luopuisi itsekeskeisyydestään ja pinnallisuudestaan. Lopettaisi kaikkien hyväksikäytön ja opetteleli paremman elämäntavan.
Siitä minä haluaisin kuulla. Että hän lopultakin olisi alkanut elämään oikeasti. Silloin voisin antaa hänelle hänen entisen pahuutensa anteeksi, voisin toivottaa hänelle hyvää elämää, halata ja pyytää joskus ystävänä käymään.
Jos tuo olisi tilanne, niin varmaan noin.
Liian paljon pyydetty häneltä, jos noin alas on vajonnu.
Tuomio tuli.
Uskon että hän voisi muuttua jos haluaisi. Aloittaisi kertomalla kaiken rehellisesti avovaimolleen. Ei kukaan voi antaa hänelle anteeksi mitään sellaista, mikä ei ole tunnustettua. Jos nuo kaikki saa anteeksi, se on todellista rakkautta. Kai hän itsekin tiedostaa, ettei kukaan rakasta oikeaa häntä, vaan sitä vale-miestä mitä hän esittää. Voiko sellainen epärakkaus riittää kenellekään vai aiheuttaako se vain ahdistusta, masennusta ja unettomuutta? Uskon että häntä voi rakastaa rehellisenä aitona itsenäänkin, jos hän sellaiseksi muuttuu.
Mitään hyvää? Jos kaikki "hyväkin" on pohjannut valheeseen ja hyväksikäyttöön, ei se ole oikeaa hyvää vaan pahaa. Enempää raamattuun tai uskontoon sekaamatta, se on sitä paholaisen tarjoamaa muka-hyvää, josta tuleekin vain paha olo, sillä on kallis hinta.
Tuomio? -Syyllisyys
Mutta jos ihminen on kiero kuin korkkiruuvi... Niin vaikea uskoa, että hän muuttuu omin avuin..? Jos tulee uskoon niin sitten.
Totta varmaan tuo, että aika yksinäistä on, kun kukaan ei tunne sitä todellista minää,järkyttävää suorastaan.
Mutta mikä tekee ihmisestä moisen kieroilijan ?
Voisitko sä ajatella silleenkin, että toinen ihminen saa elää niin pöllösti kun häntä huvittaa, ihmisiä ei rakasteta jos heitä halutaan muuttaa.
Mutta mikä tekee ihmisestä moisen kieroilijan ?
Arvaillaan:
Pelko hylätyksi tulemisesta, aina jotain varalla
Halu miellyttää
Halu saada ihailua ja rakkautta
Todellisuuden ja rehellisyyden kohtaamisen pelko
Pätemisen tarve
Tarve "haistataa" sivistyneesti ja salaa
Tarve kokea olevansa toisen yläpuolella
Tarve kokea itsensä tärkeäksi
Halu löytää jotain todellista sen valheen keskeltä
Tarve kokea suuria tunteita jatkuvasti
Uutuudenviehätys, himo
Jännitys, seikkailu
Seksiaddiktiot, erikoiset seksifantasiat
Hyväksikäytetyksi tulemisen pelko
Ongelmat mielenterveyden kanssa
Ei hän ole läpipaha. Hänellä on vain väärä tapa elää. Hän on kokenut sen antoisaksi, mutta huomannut myös varmasti sen kuluttavuuden.
Minä taidan edelleen rakastaa häntä, mutta ymmärrät varmasti ettei tuollaisen kanssa voi elää.
Olisin hyväksynyt hänet sellaisenaan, muine naisineen ja omituisuuksineen, mutta jos luottamus ei toimi, ei suhteella ole tulevaisuutta. Hänen olisi vain pitänyt lopettaa valehtelu, kertoa rehellisesti mitä tekee. Hän jäi jatkuvasti kiinni valheistaan. Valehtelu toiselle on toisen alistamista ja väheksymistä.
Kirjoitin, "..jos hän sellaiseksi muuttuu". Tarkoitin, että häntä voi rakastaa varmasti sellaisena mitä hän aidosti on, sen valheen takana, jos hän vaan uskaltaisi sen itsensä paljastaa. Sillä keinolla hän voisi saada luottamuksen takaisin parisuhteeseensa.
Toisten ihmisten huono kohtelu ei ole koskaan hyväksyttävää.
Eikä se rakkaus ole noin mustavalkoista. Kukaan ei ole täydellinen, ei se meidän rakkaimpammekaan. Ainahan me toivomme heiltä jotain kehitystä, samoin kuin kehitymme itse suhteissamme. Mikä virhe toisessa sitten on niin suuri, että se haittaa oikeasti suhdetta? Ja mikä taas niin mitätön, että sen voi sellaisenaan hyväksyä? Noissa meillä jokaisella on omat rajansa. Toinen hyväksyy syrjähypyt, toinen ei kestä ylös nostettua wc-rengasta. Tarvitsemme siis sellaisen kumppanin, jonka virheet voimme pääasiassa sietää.
Kirjoitukseni on siis vain minun mietteitäni, ei tarkoitettu yleispäteväksi ohjeeksi kenellekään :-)
Haluaisit hänen muuttuvan, kysymys on siitä, että rakastaisitko häntä enää sitten?
Miksi naiset.....aina.........
Minä tunnustan, että olen sortunut haaveilemaan toisesta.
Mutta en ole toiminut sen pohjalta, esim. tavannut tms.
Tälle toiselle haluaisin sanoa, että hänen pitäisi jättää minut taakseen.
Kyllä minä selviän ja saan kaikki sirpaleet kasaan.
Tunnen vastuuta siitä, että huolehdin omista velvollisuuksistani.
Yksi asia ei ehkä olen täysin selvä tälle toiselle ja se on se seikka,
että maksan mieluummin laskun itse kuin pistän muita sitä maksamaan.
Vaikka minulla on hyvin syvät tunteet tätä toista henkilöä kohtaan,
en pysty tekemään itsekkäitä ratkaisuja sen pohjalta. Ja sanoisin, ettei
tämä toinenkaan ole ollut tässä mitenkään se varsinaisesti viattomin osapuoli.
Yhtään enempää hänen lähettyvillään millään tavalla, saattaa minut vielä täysin pois tolaltaan. Enkä mitenkään voi sanoa hyväksyväni puoliakaan hänen toiminnastaan, mutta siihen asiaan en voi paljon vaikuttaa. Tai jos voin, pitäisi pistää lankulta kävelemään viattomia sivullisia. Kävelen mieluummin itse ensin.
" Voisitko sä ajatella silleenkin, että toinen ihminen saa elää niin pöllösti kun häntä huvittaa, ihmisiä ei rakasteta jos heitä halutaan muuttaa. "
Ei voi ! Ei tuollaista kukaan loppupeleissä rakasta, tai pitää olla itsensä kiduttaja.
Ja miten se toinenkaan voi tulla rakastetuksi, kun on vain pelkää kuori ?
Siinä ymmärrän, etä toisen luontenpiirteitä ei saa muuttaa, tai edes yrittää, jokainen saa olla mitä on ja ihminen joka on aito oma itsensä, on PARAS mahdollinen kumppani, niine virheineenkin.
Mutta valehteleva liero on oksettavin kusipää.
Pelko hylätyksi tulemisesta, aina jotain varalla
Halu miellyttää
Todellisuuden ja rehellisyyden kohtaamisen pelko
Pätemisen tarve
Tarve kokea suuria tunteita jatkuvasti
Uutuudenviehätys, himo
Jännitys, seikkailu
Ongelmat mielenterveyden kanssa
Nuo tunnistan hänessä.
Halu saada ihailua ja rakkautta - sitä hän ei saa, vaan on inhokki.
Täytyy sanoa, että olet paneutunut asiaan, miten totta tuo, avasipa silmäni, kiitos.
No miten sä tunnet sitä toista noin hyvin jos : Et ole edes esim. tavannut tms.??
tuo: "Maksan mielummin laskun itse, kuin pistän muita sitä maksamaan".
Aika moni kuitenkin tekee juuri päinvastoin eli juuri niitä itsekkäitä ratkaisuja, joissa se lasku jää kokonaan toisen maksettavaksi. Ja joskus se hinta on vaan niin kova, että kestää ihan h*elvetin kauan saada kaikki palaset edes jonkinlaiseen kasaan.
Tarkoititko kysyä, rakastaisiko se sinun haluamasi nainen sinua, omana itsenäsi, jos paljastaisit hänelle kaikki valheesi ? Jos uskaltaisit olla alaston hänen edessään (kielikuva ) ?
Sen saat tietää vain häneltä, mutta eikö senkin kyssärin esittäminen ole parempi, kuin tuo valheessa eläminen ?
Eikö se ole rehellisempää itseäsi kohtaan. On varmaan raskasta olla joku muu, kuin se mitä on.
" Tälle toiselle haluaisin sanoa, että hänen pitäisi jättää minut taakseen.
Kyllä minä selviän ja saan kaikki sirpaleet kasaan."
Mutta selviääkö se toinen ?
" Tunnen vastuuta siitä, että huolehdin omista velvollisuuksistani."
eli et halua luopua nykyisistä eduistasi. Tästä ns.rakastamastasi ihmisestä et välitä pätkääkään.
" että maksan mieluummin laskun itse kuin pistän muita sitä maksamaan."
Entä jos vaimosi/miehesi saa asian selville ja heitää sut pihalle ?
Sitten tämä ns. rakas, palaa takaisin. Jos niin ei käy leikit martyyriä.
" Vaikka minulla on hyvin syvät tunteet tätä toista henkilöä kohtaan,
en pysty tekemään itsekkäitä ratkaisuja sen pohjalta. "
Kirjoituksesi pohjalta sinulla ei ole mitään tunteita ko. henkilöä kohtaan, käytät vain häntä julmasti hyväksesi.
Niitähän sinä teet koko ajan ITSEKKÄITÄ ratkaisuja.
" ettei tämä toinenkaan ole ollut tässä mitenkään se varsinaisesti viattomin osapuoli."
Ja lopuksi kaadat ämpärin vielä toisen niskaan33.. Minä se puhtaampi olen..
" Yhtään enempää hänen lähettyvillään millään tavalla, saattaa minut vielä täysin pois tolaltaan."
Miten voi olla lähellä, kun ei edes tapaa ?
" Enkä mitenkään voi sanoa hyväksyväni puoliakaan hänen toiminnastaan, mutta siihen asiaan en voi paljon vaikuttaa" just joo.
" Kävelen mieluummin itse ensin. " Juuri niin, muut seuraa perässä ja sinä saat gloorian.
Mutta selviääkö se toinen?
Viimeistään siinä vaiheessa, kun muija saa tietää asiasta se koko paskaämpäri todellakin kaadetaan kokonaisuudessaan sen toisen osapuolen niskaan ja itsestä tehdään putipuhtoinen pulmunen. Pääasiahan on, että se oma pesä saadaan näyttämään puhtaalta, riippumatta siitä minkälaista hintaa joku toinen siitä maksaa.
Ei kai nyt näin....
Kyllä pöydän täytyy olla puhdas kummallekin, pöydän on oltava niin puhdas että sen ääreen voi kumpikin istua ja katsoa toista silmiin, miksi jättää valheita.
Antaa sen ämpärin kaatua, kaatuu se joskus kuitenkin, eikä siinä ole silloin enää kumpikaan putipuhdasta, uskoisin, kaikki vaikuttaa kaikkeen..
En ymmärrä miksi joku plussaisi tuollaisia ajatuksia, siksi pitänee sanoa oma mielipide.
Se, että saa itselleen tilanteen, jossa joutuu itse kärsimään ei tarkoita, että olisi tehnyt muita kohtaan oikein. En ymmärrä miksi ihmiset uskottelevat itselleen niin. Ehkä siksi, että on helpompaa kärsiä hiljaa mielessään kuin, että joutuisi kuulemaan muiden kamaliksi muuttuneet mielipiteet itsestään. Tuollainen käyttäytyminen on siis pelkuruutta, ei kaunista marttyyriutta tai uhrautuvaa. Ikävä kyllä.
Valehtelu ja totuuden peittely ei ole kunnioittavaa käytöstä eikä edes suojelevaa, paitsi tietenkin itseään kohtaan. Jokainen ihminen sisimmässään haluaa kuulla totuuden ja rakastaessaan uskoo, että se kerrotaan. On toisen hyväuskoisuuden hyväksikäyttämistä olla kertomatta. Kukaan ei halua olla "hyväuskoinen narri", jolle on valehdeltu ja joka ei ole tajunnut totuutta. On erittäin epäkunnioittavaa laittaa ketään sellaiseen tilanteeseen. Siksi rehellisyys on tärkein mahdollinen asia. Rehellisyys saa ihmisen tuntemaan, että häntä arvostetaan, hänellä on tilanteeseen tasa-arvoinen asema, koska hän ei ole se "narri", jolle kaikki paljastuu jotenkin muuten tai ei ollenkaan. Rehellisyys saa tuntemaan, että on kunnioitettu ja on ymmärretty henkilön ihmisarvo ja oikeus saada itse päättää elämästään.
Ajatus viattomista osapuolista on omituinen. Vielä omituisempi on ajatus, että heidän kunnioittamisensa ja heitä kohtaan rehellisenä oleminen olisi "lankulle kävelemään laittamista", sillä itsehän silloin lankulla seisoo ja tämä toinen osapuoli päättää kohtalosta. He eivät ole lankulle, vaan sinä, joka olet jotain väärää tehnyt.
Olen keskustellut näistä asioista tällaisen "viattoman sivullisen" kanssa erittäin pitkään ja syvällisesti eikä yhtään selvemmin voisi aina tulla esille se, että kun tuntuu, että itseään kunnioitetaan rehellisyydellä, tuntuu että on tärkeä ja saa tehdä itse omat päätöksensä, on ihan hyvä olla. Valehtelu ja asioiden salailu tuntuisi siltä, että ei ole minkään arvoinen eikä haluaisi olla sellaisessa suhteessa, jos tietäisi vaikka suhde olisi kuinka rakas ja hyvä. Siihen on helppo samaistua. Ei kukaan haluaisi.
Rehellisyys on siis aina se oikea valinta. Suhteiden jatkamisessa tai lopettamisessa ei ole oikeaa tai väärää valintaa. Vain omassa käyttäytymisessään. On todella inhottavaa yrittää pukea itsekkyys martyyrin viittaan.
En ole käsittääkseni valehdellut missään asiassa.
Olen sanonut jatkuvasti, että olen sitoutunut nykyiseen elämäntilanteeseeni.
En ole päässyt yli asioista, mutta en ole valmis kyseenalaistamaan
elämäntilannettani tai tekemään siihen muutoksia. Voin keskustella asioista,
mutta en halua mitään muuta.
Olet siis ollut 100 % rehellinen ihmisille nykyisessä elämäntilanteessasi... Tuskin kukaan tarkoitti elämäntilanteesi kuulumattomia ihmisiä tai heikosti kuuluvia.
Ei hän ole paneutunut asiaan vaan kopioinut nuo tiedot jostain sivulta, jossa kuvaillaan narsistin piirteitä.
"DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]
1.Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2.Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3.uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4.vaatii korostunutta ihailua
5.oikeus erityiskohteluun
6.muiden hyväksikäyttö
7.empatian puute
8.kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9.ylimielisyys ja röyhkeys"
Aikaisemmissa viesteissä olevat piirteet eivät kaikki kuvaa narsistia, joskin, nyt kun mainitsit, saattaa narsistin määritelmä toteutua kys. henkilössä.
Tykkään susta!
http://www.youtube.com/watch?v=PR14-GYrLM4
Mitä pitäs sanoa...." Olet kyllä erikoislaatuinen mutta tykkään siitä." Sitten jos silittäsit hiuksista ja halaisit pitkään,mitään sanomatta.
http://www.youtube.com/watch?v=eig_6Nzz6tk
numero ja varmennuskoodi ois ihan kiva. viimeiset lojaaliustestit ;)
hyi sua nais/mieshuora!
Pyytää anteeksi. Se olisi sitä mitä haluan kuulla, mutta en usko että hän sitä koskaan tulee sanomaan, vaikka sitä odotan ja toivonkin.
Riittäisi kyllä sekin, että hän kutsuisi itsensä mun luo kahville. :)
että kaikki kelpaa, kunhan vain tulet. Voi elämä, kyllä niitä vaikeuksia elämään saa hakemattakin.
Onko kunnon miehet todella niin vähissä, vai rentutko vain kelpaa ?
Sanoin pahasti. Unohda edes puolet.
Ei mitään. Kaikki on sanottu ja tehty.
Tällainen olis nyt kiva:
Puristanko sun pyllyä tänään illalla?
Ihan sellaista mitä rehellesti itse haluaisi mulle sanoa, en minä voi sanoja hänen suuhun laittaa.
kertoa, miksi hän on kimpussani jatkuvasti, kun ei kumminkaan halua olla edes tekemisissä kanssani. Kiusallaan?
Miten tuo on mahdollista?
varmasti haluaisit, mutta en kerro. Kiusaamista se häneltä on, ei muuta.
Taidat kuvitella.. :-) Et taida kehdata myöntää, että pidät tuntemattomien kirjoittajien viestejä täällä kiusan tekona?
Tai sitten ylireagoit. Ehkä sulla on huono omatunto, tai muusta syystä tarkkailet ympäristöäsi turhan tiivillä seulalla. Ei ole kiusaamista, jos ei halua olla tekemisissä ja naama ei miellytä. Jokunenkin juoruna kuultu toisen negatiivinen maininta itsestä saattaa myös kuulostaa kiusalta vaikka normitilanteessa se tuskin paljoa hetkauttaisi.
kiusaamiseksi sen tekee se, että on sellaisen kimpussa kokoajan jonka kanssa ei halua olla tekemisissä.
No en ymmärrä. Koko ajan tekemisissä vaikkei ole tekemisissä?
Vai onko tuolle "kimpussa" sanalle jokin muu merkitys kuin olla kontaktissa tai tekemisissä?
Mitä jos vaan kuvittelet ettei hän halua olla tekemisissä, ja siksi pidät sitä kiusana? Ehkä se on hänen tapansa pitää sinuun yhteyttä?
Onko tuolla "ei halua olla tekemisissä" sitten loppujen lopuksi mitään merkitystä? Pidät vaan hänen yhteydenpitoaan kiusantekona siitä huolimatta, haluaako hän olla tekemisissä vai ei.
Ihan sama, mutta aika mielenkiintoinen pointti noin muuten.. :-)
Sori, mulla on selvästikin hurjan tylsää ;-)
en kuvittele, koska muutenhan hän olisi elämässäni läsnä oiekellalailla, jos tekemisissä haluaisi olla, mutta siltikään ei hän laske minusta irti. Mä en jaksa roikkua löysässä hirressä ja olla yhteyden päässä siten, että olen se jolle voi olla ja tehdä miten itse tykkään ja olla tyly. Ja sitten omasta tylytyksestään syyttää vain minua.
En tarvii elämääni ihmistä, jonka tarkoitus on vain painaa alaspäin.
Mä en odota mitään. Ei ole ketään jolla olis mulle mitään sanottavaa. Yks "mörkö" menneiltä ajoilta tuli vastaan, tuskin tunnisti mua enää ja se on hyvä niin. Ei niissä menneissä mitään hyvää tapahtunut. Mä vaan tajusin hänet nähtyäni lopullisesti oman typeryyden, ei sen näköset tällästä katsele tai ole tälläsestä kiinnostunut:). Ei muuta kuin jatkoja hänelle ja sori, kun en tajunnut silloin yhdessä paikassa miten paljon mun läsnäol ärsytti ja inhotti häntä, olisin älynnyt pitää suuni kiinni ja pysyä hiljaa. Toivottavasti hänellä onnisti sen yhden kanssa ;)
No vaikka että bööööööö, jos ei mitään muuta keksi :D
Hmm.. Kai siitä heistä/moista olis varmaan hyvä kummankin aloittaa..Mut en minä mitään sen ihmeempää vielä odota. Harmittaa vain kun en ole nähnyt häntä tällä enkä viime viikolla siellä opiskelupaikassa. Mihinkähän lie kadonnut...
Miten hän näin on valloittanut ajatukseni ihan vaivihkaa.. En tiedä ajatuksistaan oikeastaan mitään mut jotain voisin ehkä aavistella.. On jotenkin sellainen tunne et taidan tykätä hänestä. :)
Ps. Tämä on sit eka ja ainoa viestini näille palstoille tänään. Poistun muihin touhuihin..
(Olen sit kirjoittanut tällä samalla nimimerkillä tuossa ketjussa joka alkaa et 'Mihin sä oikein hävisit?')
Jatkan et..
No ehkä sen verran et näkisin hänet taas.. Mihin lie kadonnut koko mies..
Vähän ikävä meinaa vaivata..
Harmi kun en oikein mitään tiedä hänestä..On sen verran tuore ihastus kyseessä. Mut sentään sen et missä häntä voi nähdä. Mut nyt en ole nähnyt sielläkään..
Muttäytyy poistua nyt muihin touhuihin..
Ps. Tämä on sit 2. viesti näille palstoille tänään.. Se toinen on tuolla Ikävä-palstalla (lähinnä sellainen kantaa ottava viesti).
Vielä.. Ihan selvennykseksi (vaikkei sillä ehkä mitä'n merkitystä olekaan)..
Se toinen kommentti oli siinä ketjussa joka alkaa et 'Kyllä minä tiedän millainen kahjo olen..'.. Kirjoitin siinä nimimerkillä Niinpä..
Mut nyt poistun.. Heippa..
Sellaista vielä et..
Mielessäni hän on ollut koko päivän taas.. Miten lie hänen ajatukset minun suhteen.. Tiedä häntä..
Huomasin vain juuri et olen näköjään toistellut tuossa edellä muutaman kerran samaa. Ihan selvästi väsy ollut.. Ja varmaan aika ajatuksissanikin. On aika paljon asioita jotka ovat pyörineet viime aikoina mielessä.
Eikä ihastukseni ole kukaan J:llä alkava mies. Eikä myöskään millään S:llä, P:llä tai M:llä alkava.. Kun täällä on ollut aika paljon sellaisia kirjoituksia viime aikoina.
Mut nyt poistun televisiota katselemaan..
Mukavaa loppuiltaa hänelle.. Ja kauniita unia sit kun sen aika on.. Jos vain sattuu lukemaan tämän ja tunnistaa itsensä tästä..
(Tässä ovat ainoat viestini näille palstoille tänään se jonka mainitsin tuolla edellä.)
Anteeksi pyyntöä ja jotain selitystä edes tälle kaikelle, mutta sitten toivoisin myös jotain muuta mitä en tässä mainitse ;)
Mä ainakin voin pyytää anteeksi paljostakin.
Olis kyllä kiva kuulla ne sanat toiseltakin...
Ja selitystä mä voin sanoa, että mä halusin
niin kovasti tehdä meistä totta, mutta mä yritin liikaa.
Vähän mua naurattaakin jotkut tietyt asiat mitkä on tullut sanottua
ja että miten pihalla siinä vaiheessa niistä on varmasti toisessa päässä oltu.
Mutta että tottakai tarkoitus ja ajatus oli hyvä, vaikka ne oli vähän oudosti ilmaistu.
Nyt sitten en oikein ole vakuuttunut siitä, että me voitas enää tehdä toisiamme onnelliseksi. Ihan hyvin tiedetään, mitkä ne asiat tulisi olemaan siinä välissä.
Siitäkin huolimatta, että ei mulla mitään epäilyksiä meidän suhteen ole koskaan kauheesti ollut.
Mulle ainakin sopis hyvin tuollaiset sanat.
Voisi jatkaa siitä mihin jäätiin ja pistää väärinkäsityksen piikkiin.
Ja itsekin pyytäisin anteeksi terävää kieltäni.
Tuli vaan pieni pettymys, kun luuli toisen olevan "oikeesti" kiinnostunut.
Nyt en tiedä onko/oliko kiinnostunut vai ei. Se on kurjaa.
Siis jos toisesta ei enää kuulu mitään.
Tuntuu vähän tyhmältä tännekin kirjotella...
Mutten voi pommittaa toistakaan, jos hän ei halua mulle viestittää.