Olisiko kyseessä masennus, kun rakennusalalla työskennellyt mies ei kerta kaikkiaan pysty tekemään mitään rakentamiseen viittaavaa kotonamme, vaikka yläkerran rakentaminen on vielä kesken niin, että elämä ei suju tämän keskellä? Käytös on muuttunut - ei osaa suunnitella enää mitään, vaan tekee vaan eteenpäin, ja lopputulos on usein surullista materiaalihukkaa. Myös veli on huomannut asiat, joten en ole yksin mielipiteineni.
Nyt viimeisimpänä on tullut kuvioon mukaan kyvyttömyys ostaa enää edes materiaaleja, millä homma saatettaisiin loppuun. Vaikka ollaan sovittu ostoslista, kulkee materiaalihankintapaikoissa vain katselemassa - 50 metriä eri paikassa kuin minä ja kännykkään syventyen. Kun jotain löytyy, saa aina kiusallisen julkisen kohtauksen rahasta (vaikka pulaa ei oikeasti ole ja nämä summat ovat enää pieniä).
Mistä apua, onko rakentamisen loppuunpalamiseen erikoistuneita tahoja, kun kunnalliseen tai työterveyslääkärille ei halua mennä?
Nyt viimeisimpänä on tullut kuvioon mukaan kyvyttömyys ostaa enää edes materiaaleja, millä homma saatettaisiin loppuun. Vaikka ollaan sovittu ostoslista, kulkee materiaalihankintapaikoissa vain katselemassa - 50 metriä eri paikassa kuin minä ja kännykkään syventyen. Kun jotain löytyy, saa aina kiusallisen julkisen kohtauksen rahasta (vaikka pulaa ei oikeasti ole ja nämä summat ovat enää pieniä).
Mistä apua, onko rakentamisen loppuunpalamiseen erikoistuneita tahoja, kun kunnalliseen tai työterveyslääkärille ei halua mennä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Selkeä masennuksen merkki on kykenemättömyys tehdä itseään ja muita koskevia päätöksiä eg. materiaalihankinnat ja haluttomuus saattaa loppuun aloitettuja töitä. Itse olen loppuun palanut ja mm. rakennusala on nykypäivänä varsin raskasta aikatauluineen, lomautuksineen etc. epävarmuuksien ja suorituspaineiden keskellä. Miehesi voi olla sisältä aivan finaalissa, mutta ei voi/ halua/uskalla näyttää sitä perheenpäänä, kunnes totaalinen romahdus iskee ja pahimmassa tapauksessa jojo kutsuu. Kannattaa yrittää keskustella asiasta. Toinen vaihtoehto on tietty ulkopuolinen suhde, jolloin yhteisen pesän rakennus ei enää kiinnosta.
Miettikää jokainen tota omalle kohdalle: ensin teet täyden työpäivän ja sit ku pääset kotiin, pitäis tehdä vielä samaa. Kuka jaksais? Ketä kiinnostais?
En ihmettele, että on ihmisiä, jotka lähtee viemään sen roskapussin palaamatta koskaan takas...
"Mistä apua, onko rakentamisen loppuunpalamiseen erikoistuneita tahoja, kun kunnalliseen tai työterveyslääkärille ei halua mennä?"
Auttasko, jos vaihtais vaimokkeen ja kotiolot vähän siedettävimmiks...?
Tietenkin ruusupuutarhan (säv/san/ paavo vanhanen) antaminen auttaa!
No tuohon tautiin auttaa kunnon puutyöKURSSI 10kk eikö olekkin houkuteleva
valmiille remppareiskalle päästä lakkaamaan jotain kynttilänjalkoja 410€/kk ja
9€ päivä.
Mäen meinaa pärjätä tonnin eläkkelläkään, sähkö, vesi, lämpö, kiinteistövero
sapuskaan menee joku 250€/kk, söisin terveellisemmin, jos ei tarviv herroja ja prouvvia ruokkia!
Mä teen mieluummin elektroniiiikka huoltoja pienkoneisiin vaikka urakalla, jos
tää paskayhteiskunta jättäs rauhaan!
Hyvä huolestunut vaimo.
Oireet joita kerroit sopii mm. masennukseen ja työuupumukseen jotka ovat hieman eri asioita, mutta liittyvät kuintenkin toisiinsa. Voi tietty olla vai toista tai ei kumpaakaan.
Ihan ensiksi löysää hieman. Älä vaadi / patista miestäsi tekemään kotona yhtään mitään rakennus hommaa. Pitäkää vaikka parin viikon tauko. Vie mies kävelylle, tehkää jotain kivaa yhdessä. Yrie ottaa sinäkin rennosti jotta miehesi voi rentoutua. Sitten voit yrittää uudelleen puhua että olet huolissasi hänestä ja mielestäsi hänen(teidän) pitäisi hakea apua.
Ensisijaisesti tietty työterveyteen se on hyvä paikka ottaa asia esille. Toinen vaihtoehto on tietty mennä yksityiselle.
Omalla kohdalla asiat lähtivät oikein hyvin etenemään työterveydessä, josta myöhemmin minut ohjattiin erikoissairaanhoidon piiriin. Minulla oli noita molempia siis masennusta ja työuupumusta. Sinnittelin itsekseni aivan liian pitkään. niinpä olin sitten vuoden töistä pois yhteen menoon. Sittemmin palasin samaan työpaikkaan takaisin työkokeilun puitteissa ja nyt se on loppumassa ja paluu normityösuhteeseen edessä. Kuntoutumista vielä jäljellä ja kaikki masentuneet eivät koskaan palaa täysin entiselleen. Masennuksesta voi kuitenkin kuntoutua työelämään takaisin sitä paremmin mitä aikaisemmin siihen puututaan tämän ne siellä työterveydessä hyvin tietävät.
Voimia teille.