"Lukiosta X valmistui ylioppilaita keskiarvosanalla eximia cum laude approbatur (E). Lukiosta Y valmistui ylioppilaita keskiarvosanalla lubenter approbatur (B). Siispä lukiossa X saa tasokkaampaa opetusta"
Yllättävän suuri osa ihmisistä on tuota mieltä...voi äly, älä jätä...
Onkohan niille tullut mieleen sellainen pikkuseikka, että esimerkiksi joihinkin lukioihin vaaditaan keskiarvo 9 ja toisiin vaikkapa 7. Jos Einstein ja joku vesipää saa täsmälleen samanlaista ja tasoista opetusta niin todennäköisesti se Albert ottaa E:n ja vatipää B:n
Yllättävän suuri osa ihmisistä on tuota mieltä...voi äly, älä jätä...
Onkohan niille tullut mieleen sellainen pikkuseikka, että esimerkiksi joihinkin lukioihin vaaditaan keskiarvo 9 ja toisiin vaikkapa 7. Jos Einstein ja joku vesipää saa täsmälleen samanlaista ja tasoista opetusta niin todennäköisesti se Albert ottaa E:n ja vatipää B:n
Vastaukset 29
Vanhimmat
Haha taidat itse olla semmoisessa luuserikoulussa. Turha yrittää selittää mitää. Toiset koulut on vaan kaikin tavoin parempia ku toiset.
Ei pidä paikkaansa. Tutustu paremmin asiaan.Mm
äidin koulutustausta vaikuttaa jälkeläisten yo
tuloksiin -ja lukuisa joukko mita asioita.
Koulu sinänsä tarjoaa vain puitteet.
Itse olen ollut ns. keskitasoisessa koulussa. Olen saanut hyvää opetusta, enkä usko, että opettajia vaihtamalla lukion päättötodistukseni arvosanat olisivat mihinkään muuttuneet.
Mikä tekee "eliittilukioiden" opetuksesta parempaa? Opettajilla sama koulutus kuin kollegoillaan minun koulussani.
Eiköhän asia ole kuitenkin niin, että on aivan
sama missä lukiossa opiskelee. Arvosanat tulee
sen mukaan miten opiskelee.
Siis, se erohan syntyy siitä, että johonkin Järvenpään lukioon hakee 40 ihmistä, joista 30 otetaan sisään. Samalla joihinkin Helsingin keskustan lukioihin hakee 1000 ihmistä, kun 80 ihmistä otetaan sisään. Erot eivät todellakaan synny siitä, että "eliittilukioissa" olisi valtavasti parempaa opetusta.
Tuon MTV:n vertailusysteemin mukaan oppilas, jolla on 4 laudaturia on täsmälleen yhtä hyvä kuin sellainen, jolla on 7 cum laudea.
Jos tämän tiedon perusteella todellakin pistää kouluja paremmusjärjestykseen, niin eipä tuloksilla todellakaan ole paljon merkitystä.
Jos jossain koulussa kaikki kirjoittavat neljästä aineesta laudaturin mutta kukaan ei kirjoita yhtään useampaa ainetta, on koulun puoltoäänien keskiarvo 28. Jos jossain toisessa koulussa kaikki kirjoittavat kuusi ainetta ja niistä jokaisesta magnan, niin koulun puoltoäänien keskiarvo on 30, eli se on paljon parempi kuin tuo jossa kaikilla oli vain laudatureja. Onko todella näin?
toisaaltra tuo kuulostaa vähän hölmöltä, mutta kylllähän asia on vähän niinkin, että jos kirjoittaa kuusi tai seitsemän ainetta, jaa jokaisen aineen opiskelulle suhteessa vähemmän aikaa kuin silloin, jos kirjoittaisi vain ne neljä pakollista. Sinänsä olen samaa mieltä mtv3:n kanssa siitä, että kyllä se on ihan oikeudenmukainen systeemi. Tuolla periaatteella niille, jotka kirjoittavat 6M:ää olisi mahdollisuudet neljään L:ään jos jättäisivät kaksi ainetta pois. Tässä on perää. Ihan totta.
Mun mielestä niitä pistelaskutapoja pitäis muuttaa. Yliopistotkin antaa vitusti enemmän pisteitä neljästä laudaturista kuin kuudesta magnasta.
Itse kirjoitin kuusi ainetta keskiarvosanalla M. Jos olisin tiputtanut niistä vaikka kaksi pois niin en ikimaailmassa olisi saanut 4 L:ää. L:n ja M:n ero on mielestäni niin huikea, että M:ää ei "muuteta" L:ksi pelkällä ajanlisäyksellä. Puoltoäänien summa pitäisi laskea esim siten, että otetaan huomioon vaikka 4 parasta ainetta.
No ymmärrän kyllä, että aisa ei ole mitenkän yksiselitteinen, mutta jos otettaisiin vain neljä parasta, niin silloinhan se olisi taas huikean epäreilua niitä kouluja kohtaan joissa ihmiset kirjoittavat useampia kuin vain ne neljä pakollista ainetta.
Äikä - A
Ruotsi - A
Enku - A
Reaali - A
Lyh.mat - M
Pitk.mat - B
So what ?
Mikä järki ylipäätään on laskea jotain puoltoääniä, kun kuitenkin yliopistoon hakiessa kuuden M:n lappua arvostetaan yhtä korkealle kuin kahden L:n ja neljän apron.
Ei aina eikä jokaiseen tiedekuntaan pyrittäessä ainakaan alkupisteiden valossa. Magnoista saa joissain paikoissa vielä alkupisteitä vaikka approista ei saakaan. Mutta tämä ei siis päde jokaiseen tiedekuntaan.
lukiosta ei oo mitään hyötyä jos ei kirjota vähintään E:n papereita... noita b,a ja c:n papereita ku on ihan kaikilla...
On siitä sellainen hyöty, että lukion perusteella voi kirjoittaa ylioppilaaksi, joka sitten antaa huonommillakin papereilla mahdollisuuden hakea pääsykokeen perusteella tiettyihin oppilaitoksiin. Mutta muuten on aivan totta, että yo-tutkinnon arvosanoilla sinänsä ei ole paljonkaan hyötyä elleivät ne ole riittävän hyviä. Siitä tutkinnosta kuitenkin kokonaisuutena on paljonkin hyötyä.
Voisin oikeastaan loukkaantua tuosta ajatuksesta, että eliittikouluissa olisi parempia opettajia kuin täällä maaseudulla. Esimerkiksi minun oppilaistani tekemieni tilastojen mukaan saa älliä puolitoista kertaa useampi kuin valtakunnassa saadaan keskimäärin ja toisaalta reputtaneita on ollut keskimäärin 1 joka kolmas vuosi, eli alle prosentti kun valtakunnassa keskimäärin viitisen prosenttia reputtaa. Oppilaitteni arvosanojen keskiarvokin on korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo. Kuitenkin lukiomme on puolivälin alapuolella tuossa vertailussa, koska työnantajan kuristuspolitiikan takia meillä on nykyisin hyvin vaikea kirjoittaa ylimääräisiä aineita, joista niitä puoltoääniä tulisi lisää tuohon vertailuun. Eli kyllä meillä ihan hyvin opetetaan, mutta ainoastaan niissä puitteissa joihin meille on annettu mahdollisuudet.
Toisaalta nk. eliittilukioissa oppilasaines on tasokkaampaa. Itsekin tilaston perusteella eliittilukiossa opiskelevana voin todeta, että eroja kärkikymmenikön lukion ja keskiarvo-opinahjon välillä löytyy lukuisa määrä. Oppilasaines on tasokkaampaa ja innostuneempaa eikä opetuksessa keskitytä pelkästään perusasioihin. Toisaalta paremmissa lukioissa keskiarvoa heikommat oppilaat jäävät usein jalkoihin, varsinkin matemaattisissa aineissa ja kielissä. Kärjistettynä esimerkiksi Lumon lukion "kielinero" saattaisi kokea itsensä SYK:ssa huonoksi kielissä. Ei tuo lukiovertailu ihan kaikkea totuutta kerro, mutta on toistaiseksi ainoa julkaistu testi eikä liene hirveän kaukana totuutta. "Työnantajan kuristuspolitiikkaan" voi viitata joka lukiossa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hyvätasoisissa lukioissa on eri aineiden kertauskursseja karsittu, sillä "ei ne hyvät oppilaat niitä tarvitse"!
"Kärjistettynä esimerkiksi Lumon lukion "kielinero" saattaisi kokea itsensä SYK:ssa huonoksi kielissä"
Eipä toi alun "kärjistettynä" pysty tota viestiäs pelastamaan. Eipä paljon muuta voi sanoa, kuin että ootpa vähän helvetin lapsellinen yli 15-vuotiaaksi.
...Olet kyllä täysin oikeassa. On vähän kaksipiippuinen juttu, kuinka ne äänet sitten loppujenlopuksi tulisi laskea kun aina kuitenkin löytyy joku systeemiin tyytymätön. Muistetaan kuitenkin kaikki, että se on mtv3:n tekemä tutkimus eikä suinkaan absoluuttista faktatietoa koulujemme paremmuudesta! :)
Hauskaa (vesisateista) kesää!
Niin että esimerkiksi maalaislukion 6 ällän ylioppilas, joka saa yo-kokeista kielistä kaikista yli 295 pistettä kokisi itsensä SYKissä jotenkin huonommaksi?
Niin, kuten itsekin sanoit, oppilasaines on tasokkaampaa - eli silloinhan opetuksen taso on kuitenkin muuallakin hyvää, ja nyt tämän lukiovertailun yksi sivuvaikutus on se, että ajatellaan nimenomaan OPETUKSEN olevan menestyneissä lukioissa parempaa.
En tunnusta olevani yhtään sen huonompi opettaja kuin SYKinkään opettajat, vaikka en satukaan asumaan pääkaupunkiseudulla. En ole kyllä parempikaan.
Kyseessä on selkeästi arka aihe... Ei tuota kirjoitusta noin vakavasti tarvinnut ottaa. Nimimerkki "Sampo":n tapauksessa ei kuitenkaan hirvittävästi tarvitse arvailla, montako puoltoääntä nimimerkillä itsellään on. Riittääköhän yhden käden sormet? Se pitää täysin paikkansa, että testi kertoo nimenomaan oppilaiden erot. Opettajien tasoa mittaavassa testissä muuttujia olisikin huomattavasti enemmän.
Jos vertaamme ns eliittilukiota ja tavallista maseutukaupungin tai pientä maaseudun lukiota, jonne otetaan kaikki opiskelijat, vaikka keskiarvo olisi nippa nappa 6, niin kummassahan se opetus on parempaa ja tehokkaampaa?
Eliittilukion opettajan tarvitsee vain pitää opiskelijat omalla hyvällä tasollaan niin nämä menestyvät vähintäänkin hyvin. Maalaislukiossa opettaja joutuu panemaan kaiken peliin ja tekemään hartiavoimin töitä saadakseen opiskelijansa nostettua ylioppilaskirjoitusten vaatimalle tasolle.
Entäpä sitten kun eliittilukioon 9.5 keskiarvolla tullut nuori menestyykin huonosti kirjoituksissa? Miten hänet on onnistuttu lamaannuttamaan siellä lukiossa? Tai kun joku keskeytää em lukiossa?
Lukioiden ja ylipäätään koulujen laadun tarkastelu ja vertailu on vaikeaa.
Kuvitellaan tilanne, että vaihdetaan eliittilukion oppilaat ja maaseudun lukion oppilaat keskenään. Siis eliitit maalle ja maalaiset eliittiin. Olen aivan varma, että tällöin maaseudun lukio on kärjessä ja eliittilukio "pohjilla". Pystyyköhän joku olemaan tästä toista mieltä??
Siis vaihdetaan oppilaat, joiden peruskoulun keskiarvo oli yli 9 ja oppilaat, joiden keskiarvo oli 7-9? Tietysti kaikki ovat samaa mieltä, että eliittilukion oppilaat menestyvät edelleen paremmin.
Opettaja saa kuitenkin panostaa enemmän oppilasjoukkoon, jonka osaavuus on hyvin erilaista kuin oppilasjoukkoon, joka on melko tasaväkistä.
Ja tiedättekö, ylioppilaaksi voi kirjoittaa käymättä päivääkään lukiossa tai yhtään lukiolurssia.
On ihan mahdollista.
Niin on, ja siksi onkin niin väärin ettei johonkin ammattiin saa papereita käymättä päivääkään sitä ammattikoulua. Sehän olisi ihan sama vastaava juttu kuin että ylioppilaaksi voi tosiaankin kirjoittaa ilman lukiota.
Että on siinä vääryys huipussaan, mutta ammattikoululaisiahan pitää aina suosia kaikissa asioissa.
No sun järkes ei ainakaan kovin korkealle ehtinyt kehittymään lukiossakaan.
Katsos ammattia ei voi oppia pelkästään lukemalla kirjoista, ammattitaito pitää osoittaa.
Ylioppilaskirjoitukset mittavat yleissivistystä ja joissakin aineissa soveltamiskykyä, jotka voi oppia lukemalla.
Taloa ei opi rakentamaan, putkia hitsaamaan, ruoka tekemään tai vaatteita ompelemaan ihan vain kirjoista lukemalla.
Mitenkään ylioppilastutkinnon arvoa väheksymättä.