Mitä teille tulee tästä mieleen? Mä ajattelin tähän buddhismia ja rahamyyttiä, koko päivän, lähes taukoamatta, eilen. Lisäksi mä koin jotenkin erilaista suggestiota, tarpeetonta ja tuskallista ikävää. Joo, en koe tarvitsevani apua. Se on vain doremifasollasido. Miksi haluat luoda kehollani tarpeettomuuttani ja tuskallisuutta muille ihmisille? Onko tällainen coping-keino, "Verenmaku suussa" lainkaan tärkeä tai tarpeellinen, jos sitä käytetään näinkin psykologisesti, ihan valheellisuudella ja harhalla, kuin osoittaen?
a. Vain organisaatio on tärkeä
b. isikin vaihtui taas vaihteeksi
c. kun diploma tuettiin vaiheeksi
Kuin tie kristinuskosta värttinävaroituksen kautta (joku Jobin kirja)
Joo, siitä Gandheihin ja välineisiin, jopa eri metalleihin
Kuin siimoitus ja luonto, kuin planeetan asema
Ja siitä sitten, ikään kuin, salaman tavoin tutustumaan ja
muuttumaan muuksi ihmiseksi.
Aika groteski-kokemus, olla joku muu, muuttua joksikin muuksi.
" Mun on hieman pakko sanoa tästä koko ajan."
Ja ikä oli? Ja coping-keino oli? Ja järjestelmä oli? Eritys, täydellisyys ja (jatka tätä lausetta) Mä jatkaisin taas novellilla kartonkinukkekodista, kuinka täydellisiä olivatkaan mikroihmiset, jotka istuivat hiljaa milloin missäkin. En ole kovinkaan hyvä hoidollinen aihe. Isäni tai miten tämä nyt sanoisi, ohjaaja-isini, vain eivät nyt sitä tunnistamisen takia näe. Perhelähentely tällaisella coping-keinolla, mystiikasta maanisen evankeliumin ilosanoman takia riemastuen, vaikka haluat vasta olla suisaidaalisuutta, psykologiaa ja valtio/yhteiskunta, ihan defenssiä.
- Kauheaa vainoharhaisuutta ja vainomielisyyttä, totean ja jatkan ettei kukaan koskaan huolehdi mistään todellisestä. Sääli koko ihmiskuntaa!
a. Vain organisaatio on tärkeä
b. isikin vaihtui taas vaihteeksi
c. kun diploma tuettiin vaiheeksi
Kuin tie kristinuskosta värttinävaroituksen kautta (joku Jobin kirja)
Joo, siitä Gandheihin ja välineisiin, jopa eri metalleihin
Kuin siimoitus ja luonto, kuin planeetan asema
Ja siitä sitten, ikään kuin, salaman tavoin tutustumaan ja
muuttumaan muuksi ihmiseksi.
Aika groteski-kokemus, olla joku muu, muuttua joksikin muuksi.
" Mun on hieman pakko sanoa tästä koko ajan."
Ja ikä oli? Ja coping-keino oli? Ja järjestelmä oli? Eritys, täydellisyys ja (jatka tätä lausetta) Mä jatkaisin taas novellilla kartonkinukkekodista, kuinka täydellisiä olivatkaan mikroihmiset, jotka istuivat hiljaa milloin missäkin. En ole kovinkaan hyvä hoidollinen aihe. Isäni tai miten tämä nyt sanoisi, ohjaaja-isini, vain eivät nyt sitä tunnistamisen takia näe. Perhelähentely tällaisella coping-keinolla, mystiikasta maanisen evankeliumin ilosanoman takia riemastuen, vaikka haluat vasta olla suisaidaalisuutta, psykologiaa ja valtio/yhteiskunta, ihan defenssiä.
- Kauheaa vainoharhaisuutta ja vainomielisyyttä, totean ja jatkan ettei kukaan koskaan huolehdi mistään todellisestä. Sääli koko ihmiskuntaa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.