"Avaukseni ruotsinkielisestä säätiörahasta on kirvoittanut katkeria kommentteja mm. ”Ankdamin” näppiksestä. Ymmärrän, että asia on arka sekä RKP:lle että suomenruotsalaisille. Jo eduskuntavaalien alla Timo Soini osoitti, missä on valtavat verovapaat rahakasat laiskaa pääomaa – ”Fyrken finns”, kuten Soini totesi.
Näitä RKP:n taustarahastoja käsiteltiin Helsingin Sanomissa 5.10.2009 ”Säätiöt ja rahastot turvaavat Rkp:n vaalikassan riittävyyden”. HS:n mukaan Rkp:n rahoituksen perusta on varakas Svenska Litteratursällskapet. Sieltä rahaa kierrätetään Svenska Kulturfondeniin, joka edelleen ohjaa miljoonat Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland ja sieltä edelleen Rkp:lle. Tuo ”kaksikielisyyssäätiö” saa lisäksi rahaa Sparbanksstiftelsen i Helsingfors säätiöltä ja Föreningen Konstsamfundetilta, ja rahaa valuu edelleen Rkp:lle.
Tätä miljardien eurojen varallisuutta hallitsevat Stig Gustavsson, Björn Wahlroos, Stig Stendahl, Christoffer Taxell, Pär Stenbäck, Ole Norrback, jne. Gustavsson kertoo, että ”hallitus ei halua kertoa, mistä rahat ovat tulleet” – eipä niin!
Hesari kirjoitti 9.7.2008 otsikolla ”Suomenruotsalaisella taideperheellä riittää nyt rahaa” ja toteaa, että Svenska kulturfonden kasvattaa kaulaa suomenkielisiin säätiöihin. Tilastokeskuksen mukaan viisi suurinta säätiötä tuki viime vuonna (2007) taidetta ja kulttuuria noin 47 miljoonalla eurolla. Siitä 28 miljoonaa euroa tuli ruotsinkielisiltä säätiöiltä. Vuonna 2008 Svenska kulturfonden jakoi 36 miljoonaa euroa ja siitä 90 % suomenruotsalaiselle kulttuurille ja loput suomenkielisille taiteilijoille, jotka toimivat ruotsinkielisessä ympäristössä. Hesarin mukaan suomenkieliset etsivät epätoivoisesti suomenruotsalaisia miellyttäviä projekteja ja ”ruotsinmielisten perusteiden keksiminen alkaa olla jo oma taiteenlajinsa”.
Samassa artikkelissa Stefan Wallinin silloinen valtiosihteeri Stefan Johansson (”Korppoon karju”) kertoo, että ”valtion apurahoista myönnetään tulevaisuudessakin kahdeksan prosenttia ruotsinkielisille”. Siis 5 % vähemmistö saa 8 % rahoista eli puolitoistakertaisesti suomenkielisiin verrattuna.
Ahnevanmaa on oma porsaanreikänsä tässä suomenruotsalaisten säätiöleirien saaristossa, josta valtiolta vaadittua ”merenkulkutukea” kierrätetään suomenruotsalaisiin säätiöihin, jotka lahjoittavat rahaa edelleen Hankenille ja Åbo akdemille, jonka jälkeen valtio antaa niille 2,5-kertaisen summan verovaroita. Näin helppoa se on ja Helsingin Sanomat kirjoittaakin 18.4.2010, että ”Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten” – Ahnevanmaa saa 13.225 euroa valtion rahaa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava summa 6997 euroa.
Ei tässä ole kyse salaliitosta vaan avoimesta korruptiosta. Sen takia valvomaton säätiöraha pitää saada verotuksen piiriin sekä pääoman että tuoton osalta".
Näitä RKP:n taustarahastoja käsiteltiin Helsingin Sanomissa 5.10.2009 ”Säätiöt ja rahastot turvaavat Rkp:n vaalikassan riittävyyden”. HS:n mukaan Rkp:n rahoituksen perusta on varakas Svenska Litteratursällskapet. Sieltä rahaa kierrätetään Svenska Kulturfondeniin, joka edelleen ohjaa miljoonat Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland ja sieltä edelleen Rkp:lle. Tuo ”kaksikielisyyssäätiö” saa lisäksi rahaa Sparbanksstiftelsen i Helsingfors säätiöltä ja Föreningen Konstsamfundetilta, ja rahaa valuu edelleen Rkp:lle.
Tätä miljardien eurojen varallisuutta hallitsevat Stig Gustavsson, Björn Wahlroos, Stig Stendahl, Christoffer Taxell, Pär Stenbäck, Ole Norrback, jne. Gustavsson kertoo, että ”hallitus ei halua kertoa, mistä rahat ovat tulleet” – eipä niin!
Hesari kirjoitti 9.7.2008 otsikolla ”Suomenruotsalaisella taideperheellä riittää nyt rahaa” ja toteaa, että Svenska kulturfonden kasvattaa kaulaa suomenkielisiin säätiöihin. Tilastokeskuksen mukaan viisi suurinta säätiötä tuki viime vuonna (2007) taidetta ja kulttuuria noin 47 miljoonalla eurolla. Siitä 28 miljoonaa euroa tuli ruotsinkielisiltä säätiöiltä. Vuonna 2008 Svenska kulturfonden jakoi 36 miljoonaa euroa ja siitä 90 % suomenruotsalaiselle kulttuurille ja loput suomenkielisille taiteilijoille, jotka toimivat ruotsinkielisessä ympäristössä. Hesarin mukaan suomenkieliset etsivät epätoivoisesti suomenruotsalaisia miellyttäviä projekteja ja ”ruotsinmielisten perusteiden keksiminen alkaa olla jo oma taiteenlajinsa”.
Samassa artikkelissa Stefan Wallinin silloinen valtiosihteeri Stefan Johansson (”Korppoon karju”) kertoo, että ”valtion apurahoista myönnetään tulevaisuudessakin kahdeksan prosenttia ruotsinkielisille”. Siis 5 % vähemmistö saa 8 % rahoista eli puolitoistakertaisesti suomenkielisiin verrattuna.
Ahnevanmaa on oma porsaanreikänsä tässä suomenruotsalaisten säätiöleirien saaristossa, josta valtiolta vaadittua ”merenkulkutukea” kierrätetään suomenruotsalaisiin säätiöihin, jotka lahjoittavat rahaa edelleen Hankenille ja Åbo akdemille, jonka jälkeen valtio antaa niille 2,5-kertaisen summan verovaroita. Näin helppoa se on ja Helsingin Sanomat kirjoittaakin 18.4.2010, että ”Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten” – Ahnevanmaa saa 13.225 euroa valtion rahaa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava summa 6997 euroa.
Ei tässä ole kyse salaliitosta vaan avoimesta korruptiosta. Sen takia valvomaton säätiöraha pitää saada verotuksen piiriin sekä pääoman että tuoton osalta".
Vastaukset 1
Vanhimmat
RKP ja svekot puolustavat keinotekoista kaksikielisyyttä sen tuomien etuoikeuksien takia. Ei kielellisistä syistä, kuten haluavat esittää pääväestölle.