Sanoisin, että kiinnostuksesta se ei ole ikinä ollut kiinni. Olen aina kertonut avoimesti sen. Ehkä liiankin avoimesti. En osaa olla salaperäinen. Mä voisin melkein uskoa, että toinen haluaa minut tosiaan,mutta valitettavasti todisteet tosimaailmasta ovat vähänlaiset. Liian vähän yhteistä aikaa. Toivottavasti salaisuus joskus paljastuu ja löydän hänet tuolta tosielämän puolelta. Pelkäsin minäkin heittäytyä, tulla lähelle ilman aseita. Mutta se on myös niin, että tunteakseni itseni naiseksi, en voi olla saalistaja. Haluan olla se heikompi sukupuoli.(Ja jos yksikään feministi kommentoi tähän mitään...) Se jota suojellaan ja hyväillään. Joskus se onnistui varsin mukavasti. Mun pitäisi vissiin hankkia joku tee-paita, jossa lukee Anna minun olla nainen. Se on hartain toiveeni.
Miksi, minä nainen, en tehnyt enempää
näin sanoisin
0130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.