Käytettyä venettä etsiessä olen törmännyt siihen, että kiville ajot, joissa on tullut pahoja köli- ja runkovaurioita, ovat hyvin yleisiä alle 10 vuotta vanhoissakin veneissä. Kaikissa tapauksissa korjaukset on tehty myyjän mukaan laadukkaasti vakuutusyhtiön piikkiin niin, että uusi rakenne on kulema alkuperäistä parempi (kölisauma tehty joustavaksi). Kyseiset veneet ovat Bavarioita tai ranskalaisia. Näissä tapauksissa ainakin kahdessa myös veneen runkorakenteita on samalla korjattu ja vahvistettu.
Miten mahtaa olla todellisuudessa, uskaltaako tällaista korjattua venettä ostaa, ja onko se heikompi vai kestävämpi kuin alkuperäinen? Onko mahdollista, että lasikuituun on päässyt tai pääsee vettä? Entä rungon kestävyys kovassa kelissä tai uudessa pohjakosketuksessa? Onko ostotilanteessa jotain erityistä mitä pitäisi huomioida? Kosteusmittaus tai kattavampi ammattilaisen arvio?
Miten mahtaa olla todellisuudessa, uskaltaako tällaista korjattua venettä ostaa, ja onko se heikompi vai kestävämpi kuin alkuperäinen? Onko mahdollista, että lasikuituun on päässyt tai pääsee vettä? Entä rungon kestävyys kovassa kelissä tai uudessa pohjakosketuksessa? Onko ostotilanteessa jotain erityistä mitä pitäisi huomioida? Kosteusmittaus tai kattavampi ammattilaisen arvio?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä se korjauksen jälken on uutta parempi.
Komppaan edellistä. Kannattaa kuitenkin selvittää korjaaja ja kysellä muilta kokemuksia työn laadusta. Vakuutusyhtiön hyväksymä korjaus ei automaattisesti tarkoita hyvin tehtyä työtä, sillä vakuutustarkastajilla ei välttämättä ole mitään käsitystä veneistä/veneilystä.
Jos asia mietityttää, niin käänny ammattilaisen puoleen. Finnboatin tarkastaja tai rekisteröity tavarantarkastaja on pieni hinta kalliista veneestä.
Tulipa tässä mieleen puolituttu, joka osti veneen vakuutusyhtiön kustantaman ja hyväksymän korjauksen kiveeajon jälkeen. Korjaus oli tehty suunnilleen vetämällä topcoatia halkeamien päälle. Uuden omistajan vakuutusyhtiö kielsi purjeiden nostamisen ennen oikeaa korjausta.
Eli komppaan niin aiempia kirjoituksia kuin venehessuakin. Pitäisi tietää korjaustelakan nimi ja mielellään saada korjauksesta tehty työselostekin. Jo sellaisen olemassaolo on aika hyvä tae korjauksen laadusta. Asialliset telakat tekevät paitsi asialliset korjaukset, myös dokumentoivat tekemänsä.
Jos telakka on esim. Lingren, Leevene tai Selboat, niin voit luottaa että vene on vähintään uuden veroinen ellei parempi. Ei tarkoita että muut telakat olisivat epäluotettavia, en vain tunne niitä, joten ehkä kannattaa vähän selvitellä ja kysyä vaikka sitä työselostetta jos telakka on joku tuntemattomampi pikkupaja.
Käytännössä voit lähteä siitä oletuksesta, että kaikki veneet Suomessa on ajettu joskus karille. Jos myyjä väittää muuta, on todennäköisempää että myyjä valehtelee (tai on hyväuskoisena uskonut edellisen omistajan valehtelut) kuin että vene tosiaan olisi välttänyt kivet.
Kaikkein pahin riski on "pikkuinen" kivilleajo, josta "ei tullut vaurioita". Tällaisessa tilanteessa esim. päällepäin ehjän näköinen laminaatti voi olla irronnut ja rakenne heikentynyt. Tämä on paljon vaarallisempi tilanne kuin kunnolla karilleajettu ja sen jälkeen korjattu vene. Jos havaitset veneessä vaurion myöhemmin, vakuutus tuskin korvaa korjausta, koska et pysty osoittamaan tapahtumaa jossa vene meni rikki.
Millainen sauma noissa veneissä on alunperin kölin liitoksessa ollut, jos se ei ole esim. joustavalla massalla saumattu?
Ehdottomasti kannattaa ajaa vene kivelle. Jos olet ostamassa vaikka jotain 80-90 luvun mallia, niiin varmista, että on ajettu kiville, ja korjattu (todistus kannattaa olla) muuten ei kannata ostaa. Mielummin niin, että myös peräsin hajoaa.
Joidenkin ylpeys ei kestä tunnustaa, että tuli töpättyä, ja jos jälkiä ei silmällä huomaa, kuin köllin etureunassa alhaalla (joka on helppo meikata itse) , niin annetaan olla.
Hyvä oliskin viedä kivien kautta vene jo heti uutena vahvistettavaksi,
Vain pieni osa veneistä on ajettu kiville. Jos solmun nopeudella rantautuessa ajetaan kivelle, sitä ei lasketa. Kaikki veneet kestää parin solmun kivelle ajon vain kölin reunan vaurioin. Kivelle ajosta alkaa tulla vaurioita vasta yli 3,5 solmun jälkeen. Jotkut veneet kestävät kovempiakin kolhuja ilman korjaustarvetta.
Implikoi että veneellä pystyy ajamaan vaikka mukulakivikadulla kuhan vauhtia on alle 3.5 solmua
Pyydä venetarkastaja tarkastamaan vene ennen ostopäätöstä. Oli sillä omistajan mukaan ajettu karille tai ei.
Kiitos hyvistä vinkeistä. Yksi erittäin hyvä veneyksilö (lähes täydellinen varustelu ja kunto kuin uudessa) on nyt kiikarissa, ja se olisi varmaan jo ostettu jos ei olisi kivelle ajettu. Korjaus on tehty kyllä isossa tunnetussa firmassa asiallisesti, joten kaipa tuon tarkastuksen jälkeen uskaltaisi ostaa.
Vielä jäin kaipaamaan perusteluja sille, miksi hyvin korjattu olisi alkuperäistä parempi. Autoissa ei ainakaan näin ole... Ymmärrän toki, että uudet primerit, uusi vetolaitteen läpivinetikumi yms. ovat aina plussaa, mutta entä veneen rungon kunto ja kölin kiinnityksen kestävyys.
Kannattaa ostaa sellainen vene, joka korjammalla tulee paremmaksi, esim ,että kölituet on näkyvissä, rungon kiinteitä muoviosia eikä mitään irtopalikoita. Lisää laminaattia jos sellaiseen laittaa niin vahvempihan siitä tulee kuin alkuperäinen.
Vähän riippuu missä on korjattu... On kyllä totta että jotkut suomalaiset venekorjaamot ehdottavat halpaveneiden karilleajokorjausten yhteydessä lisämattojen laminoimista pohjaan.
Tuo on ihan suositeltavaa ja on totta että hyvin tehtynä 2-5 mattoa pohjan sisäpuolelle oikein laminoituna tekee veneestä vahvemman kuin uutena.
Vakuutusyhtiöt eivät kyllä korvaa kuin korjauksen aikaisempaan kuntoon. Tuo lisäparannus menee sitten omistajan pussista, eli ei ole ollenkaan sanottu että on näin tehty ellei löydy kuittia tai dokumentaatiota korjauksesta.
Entäs kosteusvauriot/lasikuiturutto - pitäisikö niistä olla huolissaan? Jos vene ajetaan kiville, ja pohja hajoaa niin, että sisälle tulee vettä, menee sitä varmaan myös lasikuidun sisään?
Ne kunnon telakat mittaavat kosteuden ja kuivaavat rungon tarpeellisessa määrin. Useinhan laminaattia poistetaan aika laajalta alalta, jotta päästään aloittamaan korjaus virheettömästä rakenteesta. Rutto taas näkyy kuplina pohjassa.
Lasikuituveneen laminaatti vettyy myös ilman mitään ulkonaista vauriota. Polyesteri-gelcoat ei ole täysin vesitiivis materiaali. Jos pohjaa ei ole pinnoitettu vesitiiviillä epoksilla, osmoottisen prosessin seurauksena muodostuu rakkuloita. Ajan mittaan voi tapahtua kuitukerrosten irtoamista toisistaan eli delaminaatiota.
Kosteusmittarin lukema sellaisenaan ei tarkoita onko rungossa osmoosia vai ei. Jos kosteusmittari näyttää rungon kaikkialta kuivaksi, todennäköisesti ei osmoosiakaan ole. Kannattaa kysyä asiantuntijan apua ja arviota osmoosikorjauksen tarpeesta ym.
Pitäisikö olla huolissaan? Aina kannattaa olla vähän huolissaan, kun on hankkimassa vanhaa lasikuituvenettä. Hyvin korjattu voi joskus olla parempi kuin uusi. Sen joku muukin jo totesi.
Kyl on paljo näit kiville ajajia, jotka korjauksia kehuu. se siitä parane. Yleensä vauriot laajalla alalla, joista korjataan näkyvät. Vakuutus ei muuta maksa. Kehuu varmaan siksi et sais oman paskans joksu myytyä.